Autot ja liikenne
Tuulilasi

Etsitään linnaa, auto löytyy jo... – ajossa luksusbritit

Etsitään linnaa, auto löytyy jo... – ajossa luksusbritit

Meillä ei ole mitään Motor Presse Stuttgartin kunnianarvoisia parkkihalleja vastaan, mutta kun vieraakseen saa Bentley Flying Spurin, Range Roverin ja Rolls-Royce Ghostin, täytyy löytää jotakin niiden arvolle sopivampaa.
Teksti Alexander Bloch, AMS
Kuvat AMS, Hans-Dieter Seufert
Mainos

Hiljaisuus tekee eron. Kun Rolls-Royce Ghostin ovi sulkeutuu muhkealla ja matalalla äänellä kuin painava linnanportti, jokainen vetää ensin syvään henkeä. ”My car is my castle” on puhki kulunut sanonta, joka saa jälleen uutta loistoa Englannin autoaatelisen sisustassa. Tämä luksuspakopaikka saa ihmisen pauloihinsa, ja auton penkeillä tulee väistämättä istuttua ryhdikkäästi ja korrektisti ikään kuin päällä olisi arvokas mittatilauspuku.

Kuski haluaisi täyttää ne vaatimukset, joita tämä herraskainen sisusta tuntuu asettavan äänettömästi. Hierovatko farkut liikaa onnellisten alppilehmien nahasta tehtyjä valkoisia istuimia? Ovatko kädet tarpeeksi siistit juuri kiillotettua pianolakkaa varten? Takaraivossa oleva autojen testaaja koputtaa vaimeasti ja käskee unohtamaan tuollaiset korkealentoiset ajatukset, koska nyt istutaan vain vähän arvokkaammassa BMW 7-sarjassa. Voi olla, mutta millaisessa!

Auton ulkopuolella on käynnissä turistikohteen tavallinen päivä. Emme tarkoita sillä vielä Rollsia, vaikka monet uteliaat kerääntyvät auton ympärille. Kyse on barokkikauden mahtavasta Ludwigsburgin linnasta, joka houkuttelee kävijöitä ja myös meitä. Olemme nimittäin etsimässä linnaa kolmen pyörillä kulkevan englantilaisen korkea-arvoisen aatelisen kanssa. Linnan täytyisi sopia näiden kolmen auton arvolle. Meillä ei ole mitään raikkaalla harmaan sävyllä maalattuja Motor Presse Stuttgartin kunnianarvoisia parkkihalleja vastaan, mutta kaipaamme vähän arvokkaampaa ympäristöä.

Ghost herättää sinussa olevan kuskin

Rollsin moottori käynnistyy kuiskaten. Minimaaliset värinät tuntuvat kuin toisella mantereella tapahtuvan kevyen maanjäristyksen aiheuttamilta, ja ne muistuttavat enemmän sähköautoa kuin oikeaa V12:ta. Tämä on sekä moottorin sivistyneisyyden että äänieristeiden ansiota. Nykyään sähköautoja pidetään helposti kaikkein hiljaisimpina moottoriääniensä osalta, mutta kaiken kaikkiaan Rollsissa on enemmän hiljaisuutta. Tästä voidaan kiittää siinä olevan materiaalin määrää, jota on kilokaupalla. Sähkömoottoria voidaan verrata radio-ohjattuun kelloon, jonka absoluuttinen tarkkuus on aivan itsestään selvä asia. Todellista ihastusta aiheuttaa kuitenkin se, kun esimerkiksi arvokkaissa automaattikelloissa oleva näennäisen vanhanaikainen mekaniikka toimii uskomattoman tarkasti. Samanlaisen pysyvän vaikutuksen tekee myös 48 venttiilin ja 12 männän koordinoitu yhteistyö.

Linnanpihan pikkukivet narskuvat kliseemäisesti yleisön jalkojen alla. Nämä autot elävät kliseiden voimasta, ja se on hyvä niin. Rolls koettelee eniten ihmisten sosiaalista hyväksyntää. Kateudella on siinä osansa, ja kuskin pitää myös kestää tämä asia. Rollsin ratissa saa usein kuulla, että ”se on liian kallis”. Aivan oikein, auton hinta on Saksassa tarkalleen 265 251 euroa. Samalla summalla saa kaksi Range Roveria.

Hieman hevoskärrytyylisesti muotoiltu takapenkki – tässä tapauksessa penkki voidaan ymmärtää hienoimmalla tavalla sananmukaisesti – on jäänyt melkein huomiotta. Ghost herättää sinussa olevan itse ajavan kuskin enemmän kuin mikään sitä edeltänyt Rolls-Royce. Motivaattoreina toimivat tarkempi käsiteltävyys – jos siitä halutaan ylipäätään puhua – ja auton valtava teho. Kun müncheniläisen moottoritehtaan mäntiä lämmittää oikein kunnolla, Ghost ei käyttäydy ollenkaan entisten Rollsien tavoin. Tällöin tehomittarin neula hypähtää hetkeksi 100 prosentin kohdalle, ja tuplaturbokone kiidättää auton vaimeasti ja pehmeästi keinuttaen alle viidessä sekunnissa satasen nopeuteen. Ennen tämä arvo erotti superautot muista, mutta nykyään se on lastenleikkiä tälle baijerilaiselle brittiautolle.

”Asiakkaamme haluavat vaivatonta tehontuottoa”, Bentleyn pomo Wolfgang Schreiber totesi tämän jutun kirjoittajalle äskettäin.

Ghost tarjoaa sitä, ja Bentley Flying Spurissa tätä herkkua on tarjolla vielä enemmän. Näillä luvuilla ei ole tässä luokassa ehkä mitään merkitystä, mutta vastikään enemmän tehoa saaneessa Bentleyssä on vielä 55 heppaa enemmän kuin sen entisessä veljessä, eli 570-hevosvoimaisessa Rollsissa. 55 hevosvoimaa tarkoittaa melkein VW Upin tehomäärää, joka on muuten Bentleyn pikkuserkku. Tämä ei ole loukkaus, vaan ainoastaan sympaattista.

Bentley-poikien perintö

Kun molemmat autot kiihtyvät, ero on kuin Tornado-suihkuhävittäjän ja Cessnan välillä. Kun rakenteeltaan ainutlaatuisesti lomittain oleva W12-moottori imee ilmaa, Upin kuski alkaa pelätä, että kolmisylinterinen pikkuauto jää Bentleyn imukanavaan jumiin kuin palanen pihviä hampaiden väliin. Wolfsburgilaista pikkuautoa ei näy kuitenkaan missään, ja Range sekä Rolls päästävät nelivetoisen Bentleyn mielellään edelleen matkalla kohti seuraavaa linnaa. Voimasuhteita havainnollistaa se, että BMW M5 kiihtyy ainoastaan 0,2 sekuntia nopeammin kuin Bentley nollasta sataan, ja Bemari ei yllä Bentleyn 322 km/h:n huippunopeuteen. Bentleyssä on myös yksi yhteinen yksityiskohta Porschen sporttisten konserniserkkujensa kanssa, eli virtalukko on vasemmalla puolella.

Tällä Ison-Britannian Crewessä tehdyllä 5,3 metrin pituisella sedanilla on puolustettavanaan 1920-luvun Bentley-poikien ja heidän voittojensa luoma maine. Tällainen perintö on tärkeää pääomaa imagojen hallitsemassa luksustuotteiden maailmassa. Siksi Bentley saa myös murista hieman kuuluvammin, vaikka uusi malli on kuulemma vanhaa hiljaisempi. Onneksi se on kuitenkin edelleen tarpeeksi äänekäs saamaan käsivarsien ihon kananlihalle, vaikka auto ei flirttailekaan äänellään yhtä yllättävän avoimesti kuin veekasikoneiset sisarmallinsa.

Tilanteeseen sopii hyvin, että ohitamme juuri Stuttgartin vanhan linnan. Se on osittain yli 1000 vuotta vanha linnoitus, joka sopii tukevan ja vaatimattoman charminsa myötä paremmin Bentleyn kuin siromman Rollsin kanssa yhteen. Hetkinen, onko Rolls siis siro? Onko joku siemaillut samppanjaa auton takaosastosta? Don’t drink and drive! Sisustan hennon näköiset osat, kuten ohutkehäinen ratti, hienot mittarinäytöt ja sirot katkaisimet saavat aikaan tämän vaikutelman. Bentley vaikuttaa sitä vastoin massiivisemmalta ja enemmän yhdestä puusta veistetyltä sekä sisältä että ulkoa. Flying Spurissa on todellinen nahan, puun ja kiillotetun metallin orgia. Takaraivossa oleva autojen testaaja koputtaa jälleen ja muistuttaa, että autohan on vain VW Phaetonin high end -malli. Voi olla, mutta millainen!

Ajamisen iloa

Herrasmiesklubia muistuttava Bentley on saanut malliuudistuksessa 600 uutta osaa. Nyt voisi istua auton takapenkin oikeaan reunaan, joka on tunnetusti pomon paikka. Toimittaja ei suostu kuitenkaan vieläkään menemään takapenkille. Ajamisen ilo voittaa, kun täytyy valita arvokkaan kyyditsemisen ja valtavan voiman välillä.

Bentley ei kuitenkaan yllytä kuskiaan viritetyn GTI:n tavoin. Se keinuttaa ajajansa äidin pehmeydellä maailman läpi, ja tällöin tulee vain ihmeteltyä, onko joku laittanut moottoritien varressa olevat pienet siniset kilometritaulut aivan liian lähelle toisiaan. Tämä johti muuten melkein siihen, että meinasimme ajaa pienellä linnakierroksellamme Langenburgin suuntaan johtavan moottoritien rampin ohitse. Siellä on soma maalaislinna, jonka muutamat autofanit tuntevat todennäköisesti Saksan automuseon vuoksi. Museossa on pieni, mutta huolellisesti suunniteltu autonäyttely, joka houkuttelee kävijöitä esimerkiksi ”Ihmisiä, autoja ja tarinoita” -teemanäyttelyllä.

Mutta kuka oli ensimmäisenä linnan kullatulla portilla? Range Rover, joka on näistä autoista pienin tehon ja tilojen suhteen, mutta ensimmäinen ”in the countryside”. Tämän voi ymmärtää sananmukaisesti. Todella mutaisessa ja jyrkässä vuoristotien nousussa takavetoinen Rolls nostaisi kätensä pystyyn todella aikaisin ja Bentley selvästi myöhemmin, kun taas Range Rover ei antautuisi ollenkaan.

Tämä riippuu kuitenkin edelleen myös rengastuksesta. Rangenkin high tech -neliveto voisi joutua pulaan kaikesta All Terrain -tietokoneohjauksesta huolimatta auton 255-leveysprofiilisten, nopeaan ajoon tehtyjen renkaiden myötä. Älkää kuitenkaan aliarvioiko Rangea, vaikka se tylsistyy yleensä luksusputiikkien edustalla. Se on nimittäin yksi maailman pätevimpiä kiipeilijöitä.

Yksi maailman parhaista maastureista

Tämä on kuitenkin aika hypoteettista pohdintaa, koska kyse on ennemminkin siitä, että ”voisin tehdä vaikka mitä, jos minun täytyisi”. Kaikesta luksuksesta huolimatta Rangesta huokuu edelleen samanlainen kestää vaikka mitä -henki kuin sen isoisästä Land Rover Defenderistä. Tässä tapauksessa takaraivossa oleva autojen testaaja ei koputa, koska Rangella on Defenderin kanssa saman verran yhteistä kuin älypuhelimella helmitaulun kanssa. Langenburgin linnan alueella edes pikkukivet eivät narsku. Keskiaikaiselle sisäpihalle pääsee laatoitettua reittiä pitkin, ja sinne rullatessa Range osoittautuu yhtä pehmeäksi kuin paksun ylämaanlampaan karva. Ghostin lattiamatot on muuten tehty tästä materiaalista.

Arvokkaan maasturin korkea ajoasento luo jopa herraskaisemman fiiliksen kuin sen porrasperäiset maanmiehet. Lisäksi viiden metrin pituinen Range tuntuu käännettäessä niitä kevyemmältä. Tämä ei johdu niinkään auton alumiinikorin yli 100 kiloa pienemmästä painosta, vaan ohjauksen reilusta tehostuksesta. Land Roverin päätuotekehittäjä Mike Cross suosii erityisen vähän voimaa vaativaa ohjausta, jolloin linnan ladynkaan lihakset eivät kipeydy serpentiinitiellä. Lady voisi olla matkalla piknikille. Tiedättehän tämän romanttisen kuvan, jossa lady istuu huovalla ja lordi on alas taitettavan takaluukun kannen päällä rennosti skottilaisessa tweed-asussa englantilainen hattu päässään ja piippu suussaan.

Kevyen tuntuinen raskassarjalainen

Tuo kuva on kuitenkin hyvin ”old fashioned” eikä sovi enää tähän upeaan brittiautoon, jonka konepellin alla lymyilee hyvin epäromanttinen veekasi. Se on mahtava kompressorikone, jonka tehot on nyt nostettu 510 heppaan. Se välittää eniten tunteita näistä kolmesta moottorista.

Kaksitoistasylinteriset koneet tuntuvat usein vähän tylsiltä osakaasulla ajettaessa. Ne kehräävät ja pyörivät, mutta eivät kutittele kuskin palleaa. Veekasi puolestaan höpisee hiljaa, mikä on mahtavaa.

Lisäksi tämä luksus-SUV kulkee paremmin kuin mitä tieliikenteen rajat koskaan sallivat. Rangen kuski nauttii suurimmasta mahdollisesta vaivattomuudesta, mikä on koettavissa olevan luksuksen yksi hienoimmista muodoista. On aika poistua jälleen linnanpihalta, koska rakennuksen ylläpitokulut olisivat muutenkin liian korkeat minulle.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Julkaistu: 18.5.2014