Mondo

Etelä-Italian karhea komistus: tällainen on nouseva lomakohde Calabria

Etelä-Italian karhea komistus: tällainen on nouseva lomakohde Calabria
Moni haaveilee Italian-lomasta, jossa olisi aitoa paikallista elämän­makua. Sitä tarjoaa Calabria. Siellä ei ole suuria ­turistinähtävyyksiä, ja siksi se on niin leppoisa.
Julkaistu: 1.9.2021

Beige, khaki, nude, hiekka, okra. Sitten turkoosi, syaani, indigo, kauempana violettikin.

Tropean alueen korkeilla rantakallioilla kohoavista rakennuksista ja niiden alapuolella välkehtivästä merestä voi löytää lukemattomia värisävyjä ja vasta­värejä. Ja täällä niitä voi tutkia melkein omassa rauhassa, sillä Italian saappaan kärjessä sijaitsevaa Calabrian maakuntaa ei vielä moni tunne. ­Suomalaisia sinne on vienyt esimerkiksi Matkavekka, ja se kuuluu myös Aurinko­matkojen viime aikojen kohdevalikoimaan.

Elokuussa Calabrian kirkasvetiset rannat täyttyvät italialaisista lomailijoista, mutta huippu­sesongin ulkopuolella matkailija voi nauttia levollisesta tunnelmasta, henkeäsalpaavista merimaisemista ja vielä lokakuussakin lämpimistä rantakeleistä.

Maisemia hallitsevat pienet kukkulat, suuret oliivipuut, sipulipellot ja sitrustarhat. Calabria sijaitsee maantieteellisesti keskellä Välimerta, ja siksi sekä kreikkalaiset että roomalaiset saapuivat aikoinaan tänne valloittamaan aluetta. Tämän päivän Calabriaan vaikuttaa toisenlainen mahti, ’Ndrangheta-mafia. Rikollisten verkosto on hidastanut alueen kehitystä esimerkiksi korruption muodossa. Matkailijalle sen läsnäolo ei näy, ja seudulla on turvallista liikkua.

Pienet kukkulat ovat tyypillistä calabrialaista maisemaa.

Sisilian ja Calabrian välissä oleva Messinansalmi yhdistää Tyrrhenanmeren ja Joonian­meren. Juuri kenties voimakkaista merivirroista johtuen runoilija Homeros sijoitti tänne aikoinaan tarinat Skyllasta, merten koiranpäisestä hirviöstä, joka terrorisoi ohi kulkevia laivoja.

Nykyään paikasta löytyy Scilla, rauhallinen kalastajakylä, jonka satama on täynnä sini-­valko-punaisia gozzo-veneitä. Talot on rakennettu kiinni rantakiviin ja ravintoloiden terassit pylväille meren päälle. Täällä on hyvä nauttia uneliaista rantapäivistä ja herkutella merenelävillä: Scilla on tunnettu miekkakalaravintoloistaan. Ihanan illallisen saa vaikka Bleu de Toi -ravintolassa.

Scillan lisäksi hyviä tukikohtia Calabrian tutkimiseen ovat esimerkiksi Tropean ja Pizzo Calabron taajamat. Vuokra-auto on kätevä tapa liikkua paikasta toiseen, mutta kylien välillä ­kulkee myös paikallisjuna.

Eksy viehättävän Tropean kylän kujille

Valo heijastelee lämpimänä seinien välissä, aaloe-kasvit kiemurtelevat alas muurin päältä kuin käärmeet. Pääseeköhän tästä läpi? Portaikon vierestä kulman taakse kääntyvä katu on niin kapea, että sen on pakko päätyä umpikujaan. Mutta ei: kulman ohi päästyä avautuu taas uusi reitti seuraavalle pikkukujalle.

Tropean kujilla on tunnelmallista kierrellä.

Tyrrhenanmeren rannikolla sijaitseva Tropean kylä on niin pieni, että sinne voi rauhassa eksyä. Labyrinttimaisilta kaduilta päätyy joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin takaisin keskusaukiolle. Päivällä Tropean tunnelma on unelias. Illalla ravintolat avaavat ovensa ja levittävät pöytänsä kaduille, ja ihmiset lähtevät liikkeelle.

Vaikka Tropea nyt tuntuu pieneltä ja levolliselta, se on aikoinaan ollut kokoaan tärkeämpi satamakaupunki muun muassa roomalaisille.

Tropean rantaviivaa hallitsevat Calabrian dramaattisimmat maisemat: jyrkät kalkkikivikalliot, joista suorana jatkumona kohoavat koristeelliset rakennukset. Rantakallion päällä merta vartioi Santa Maria ­dell’Isolan pyhäkkö, jonka alla levittäytyy yksi ­Calabrian upeimmista uimarannoista kallio­luolineen. Näkymä alas saa haukkomaan henkeä: turkoosina hohtavan meren pohjaan näkee monen metrin syvyydeltä.

Santa Maria dell’Isolan pyhäkkö on rakennettu kallion päälle samannimisen rannan kupeeseen Tropeassa.

Hyvä päiväretkikohde Tropeasta on ­Calabrian suurin kaupunki Reggio Calabria, jossa on hauska katsella paikallista elämää.

Quei Bravi Ragazzi -pizzeriasta Tropeassa saa hyvää pizzaa, jossa voi olla täytteenä vaikkapa paikallista punasipulia.

Reggio Calabria on yliopistokaupunki, jonka ”Italian kauneimmaksi kilometriksi” nimetyn rantabulevardin varrella on tyylikkäitä ruoka- ja viinipaikkoja. Ostoskadulla Corso Giuseppe Garibaldilla voi kauppojen lisäksi bongata komeita jugendtyylisiä rakennuksia.

Tropean rannalla kuljeskellessa näkee erilaisia kalkkikivimuodostelmia.

Tutustu Riacen pronssipatsaisiin

Odotamme suljetussa huoneessa, jonka katosta kuuluu tasainen suhina. Reggio ­Calabrian kaupungin kiinnostavimmat nähtävyydet, noin 2 500 vuotta vanhat Riacen pronssi­patsaat odottavat oven takana, mutta meitä matkailijoita ei päästetä sisään huoneeseen, ennen kuin meistä huokuvat ylimääräiset lämpöasteet on viilennetty. Viimein lämpö­tila laskee riittävän alas patsaiden herkälle materiaalille, ja ovi aukeaa.

Pronssipatsaat ovat esillä Reggio Calabrian arkeologisessa museossa, Museo nazionale della Magna Greciassa. Ne löytyivät vahingossa vuonna 1972, kun sukeltamassa ollut turisti huomasi meren pohjasta esiin törröttävän käden. Hän luuli sitä ensin ihmisruumiiksi, mutta pian kävi ilmi, että käsi onkin pronssia.Tutkijat ovat päätelleet, että patsaat on heitetty merihädässä olleesta laivasta pois ylimääräisenä painolastina, sillä varsinaista laivan hylkyä alueelta ei ole löytynyt.

Riacen pronssi­patsas piteli aikoinaan kädessään suojakilpeä.

Reggio Calabriassa on muutenkin näkyvillä historian kerrostumia eri valloittajien aikakausilta. Vuonna 1908 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen kaupungista löytyi kreikkalaiselta ajalta peräisin oleva, myöhemmin paranneltu kaupunginmuuri. Se on edelleen nähtävissä rantabulevardin varrella.

Muurin vierestä löytyy roomalaisen kylpylän raunioita, joskin ne ovat melko vaatimattomat.

Kiinnostava historiallinen käyntikohde on myös Zungrin kylässä sijaitseva keskiaikainen luolaverkosto. Siellä voi nähdä asumuksina, eläinten suojina ja viljasiiloina toimineiden luolien lisäksi komeita maisemia: Zungrista avautuu näkymä alla olevaan Fiumara Maloperan laaksoon. Luolien vieressä sijaitsee myös pieni, perinteistä maalaiselämää esittelevä museo.

Zungrin luolissa asuttiin vielä toisen maailmansodan aikana, kun saksalaissotilaat majailivat niissä.

Anna La Torre pitää Tropeassa herkkukauppa La Dispensa della Nonnaa, josta saa lähituotteita. Maista ainakin punasipulihilloa, confettura di cipolla rossaa.

Maista chilimakkaraa ja punasipulijäätelöä

”Peperoncino on meille aivan olennainen raaka-­aine”, kertoo Francesco Fiamingo, ­Spilingan kylässä sijaitsevan Bellantone-makkara­tilan omistaja. ”Laitamme peperoncinoa melkein joka ruokaan: papuihin, lihaan, paistettuihin muniin, pizzaan ja pastaan. Mutta aamukahviin emme lisää sitä, se olisi liian paha järkytys.”

Chilin käyttö on Italiassa tyypillistä erityisesti Calabriassa. Bellantonen tilalla chiliä laitetaan erityisesti päätuotteeseen, levitettävään ’nduja-makkaraan. Se maistuukin tuliselta.

Tropean ravintolat, kuten Il Convivio, levittäytyvät iltaisin myös kylän kujille.

Calabrialaisen ruuan perusta on maineikasta cucina poveraa, ”köyhien keittiötä”, joka pohjautuu yksinkertaisiin raaka-­aineisiin. Hyvää ruokaa saa oikeastaan joka paikasta, mutta laadukkaaseen cucina poveraan voi tutustua esimerkiksi Brattiron kylässä La Casareccia -ravintolassa. Se valmistaa pastankin tietysti itse paikan päällä.

Sunnuntaisin La Casareccia -ravintola Brattirossa on täynnä: se tarjoaa paikan päällä käsin tehtyä pastaa.

Toinen Calabrian erikoisuus on puna­sipuli, cipolla rossa di Tropea. Se saa makean makunsa alueen hiekkaisesta maaperästä ja mikro­ilmastosta. Maailman parhaaksikin nimetty punasipuli on niin hyvää, että jopa kuningatar Elisabetin huhutaan hankkivan sitä. Sipulia saa raakana, säilöttynä, hillottuna, pikkelöitynä, pizzas­­sa ja jopa jäätelössä: Tropean perinteinen jäätelö­kahvila Gelati Tonino valmistaa erikoisuutenaan punasipulijäätelöä. Se maistuu vähän paahdetulta sipulilta, sekä suolaiselta että makealta. Tonino tarjoaa kesäisin muitakin jäätelöerikoisuuksia, kuten ’nduja-makkaraa, tonnikalaa ja – tietenkin – chiliä.

Reggio Calabriassa on sympaattinen jäätelökioski Gelato Cesare.

Snorklaa Calabrian kirkkaissa vesissä

Vesi on niin kirkasta ja turkoosia, että voisi kuvitella lipuvansa jättimäisessä uima-­altaassa. Sitten ohi hyppii parvi lentokaloja. Rannan isoilla kivilohkareilla kiipeilee rapuja, ja kivelle noustessa huomio kiinnittyy siihen kiinnittyneisiin kotiloihin. Meressä tässä ollaan, ei missään altaassa.

Santa Maria dell’Isolan pyhäkkö on rakennettu kallion päälle samannimisen rannan kupeeseen Tropeassa.

Calabrian uimavedet ovat ensiluokkaiset, ja tänne tullaankin lomalle enimmäkseen juuri ranta­elämää varten. Vesi on mukavan lämmintä vielä pitkälle syksyyn. Tyrrhenanmeren puolen parhaita rantoja ovat Tropean Santa Maria dell’Isola, josta aurinkotuolin voi vuokrata päiväksi noin 15 eurolla, sekä Capo Vaticanon Spiaggia di Grotticelle.

Spiaggia di Grotticelle on Costa degli Dein kauneimpia rantoja.

Hauska tapa päästä uimaan on Tropeasta Capo Vaticanoon vievä veneretki, joka kulkee Costa degli Deillä, jumalten rannikolla. Costa degli Dein vedet ovat omiaan sukelteluun ja snorklailuun.

Retken aikana käydään tutkimassa kellertävään kalkkikivikallioon kaivertuneita luolia ja tietysti pysähdytään uimaan sekä snorklaamaan. Veneretkiä järjestää Tropeassa muun muassa Shark Bay -firma, ja hinta on 25 euroa.

Costa degli Dein vedet ovat omiaan sukelteluun ja snorklailuun.

Tropeasta järjestetään veneretkiä myös Strombolin tulivuorelle, joka sijaitsee Liparisaarilla, noin puolentoista tunnin venematkan päässä Calabriasta. Stromboli on yksi Euroopan aktiivisimmista tulivuorista, ja se päästää ilmoille pieniä purkauksia säännöllisesti.

Kiinnostava huviretki on esimerkiksi Stromboli by Night -elämys, jossa hämärän laskeuduttua katsellaan merellä veneessä istuen luonnon omaa ilotulitusta, Strombolin purkautumista pimeässä.

Rannikkoon voi tutustua myös mukavilla veneretkillä.

Jos haluaa yhdistää Calabrian-lomaan ­luonnossa patikointia, vuoristoisesta sisämaasta löytyy ­kansallispuistoja, kuten Parco Nazionale del Pollino ja jylhien maisemien Parco Nazionale dell’Aspromonte.

Kommentoi »