1. Peräpukamat ovat peräaukon laajentuneita laskimoita.

Peräpukamat ovat limakalvonalaisia tyynykkeitä peräsuolen loppuosassa. Ne sisältävät verisuonia ja sidekudosta ja toimivat tiivisteinä, jotka peräaukon sulkijalihasten kanssa pitävät yllä ulosteen pidätyskykyä. Täyttyessään verellä tyynykkeet laajentuvat ja sulkevat peräaukkokanavan. Ulostamisen aikana tyynykkeet kutistuvat, kun veri poistuu niistä. Jos tyynykkeet venyttyvät, turpoavat ja joskus työntyvät peräaukon ulkopuolelle, puhutaan kansankielellä peräpukamista. Tällöin peräaukossa esiintyy kutinaa, kirvelyä, turvotusta ja kipua, ja ulostamisen yhteydessä saattaa tulla verta.

2. Ulostamiseen liittyvä verenvuoto on syytä tutkia.

Ulostamisen yhteydessä tuleva kirkas veri viestii yleensä peräpukamista, jotka sinänsä ovat vaarattomia ja voivat parantua itsestään tai omahoidolla. Verenvuoto voi olla myös oire suolistokasvaimesta, joten sen syy on syytä tutkia ainakin kertaalleen. Lääkärissä kannattaa käydä myös oireiden pitkittyessä. Suolistotulehdukset voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin peräpukamat.

3. Huono hygienia aiheuttaa peräpukamia.

Peräpukamat eivät johdu huonosta WC-hygieniasta. Jos peräpukamat vaivaavat, peräpään puhtaudesta on tärkeä pitää huolta ja putsata se ulostamisen jälkeen hellävaraisesti pelkällä vedellä.

4. Peräpukamat ovat istumatyöläisen vaiva.

Peräpukamien syntymisen perimmäistä syytä ei tiedetä. Aiemmin ajateltiin, että istuminen aiheuttaa peräpukamia, mutta se ennemminkin pahentaa niiden oireilua. Sen sijaan pitkään seisominen, raskaus ja ylipaino voivat aiheuttaa peräpukamia lisäämällä lantionpohjan painetta. Raskauden aikana sidekudoksen joustavuus lisääntyy hormonimuutosten vuoksi, mikä altistaa peräpukamille. Sidekudoksen löystyminen iän myötä voi selittää peräpukamien yleisyyttä iäkkäillä.

5. Kuitupitoinen ruokavalio aiheuttaa peräpukamia.

Runsas kuidunsaanti päinvastoin ehkäisee ummetusta, joka on peräpukamien yleisin riskitekijä. On kuitenkin muistettava juoda riittävästi vettä ja liikkua, jotta suolen sisältö ei jumiudu. Runsaasti kuitua sisältäviä täysjyväviljatuotteita ja kasviksia on hyvä lisätä ruokavalioon vähitellen. Näin suolisto tottuu kuitupitoiseen ruokaan.

6. Liikunta aiheuttaa peräpukamia.

Riittävä säännöllinen liikkuminen on avaintekijä suolen säännölliselle toiminnalle. Kaikki urheilulajit eivät välttämättä sovi, varsinkin jos peräpukamat oireilevat. Lantionpohjaa rasittavat lajit eivät ole parhaita. Siksi hyppimistä ja kovaa fyysistä ponnistelua voi olla hyvä välttää. Esimerkiksi kävely ja uinti ovat sopivia lajeja.

7. Vessassa käyntiin kannattaa varata aikaa.

Ulostamisen tulisi sujua vaivattomasti ja ponnistelematta. Pitkää istumista vessanpöntöllä tulisi välttää ja tarpeille mennä vasta, kun tuntee ulostustarpeen. Toisaalta vessassa käyntiä ei saa lykätä ja ulostetta pidätellä. Luonnonmukaista ulostusasentoa voi jäljitellä laittamalla jakkaran pytyn eteen ja istumalla selkä suorassa.

8. Peräpukamahoidot ovat kivuliaita.

Lieväoireisia peräpukamia voi hoitaa apteekista saatavilla peräpukamavoiteilla. Jos pukamat eivät hoidu kotikonstein, suurin osa peräpukamista voidaan hoitaa jokseenkin kivuttomasti kumirengashoidolla. Uusimmilla ultraääntä hyödyntävillä tekniikoilla pystytään hoitamaan myös hankalampia peräpukamia aiempaa kivuttomammin ja lyhyemmin toipumisajoin.

9. Hoidetut peräpukamat eivät uusiudu.

Kumirengashoito käsittää yleensä 1–3 hoitokertaa, mutta pukamat voivat uusiutua ajan myötä. Kirurgisten hoitojen jälkeen uusiutumisriski on pienempi.

10. Peräpukamia voi ehkäistä.

Peräpukamien syntyä voi pyrkiä ehkäisemään varmistamalla riittävän kuidun saannin, juomalla riittävästi ja liikkumalla päivittäin. Kuitua tulee saada ruoasta 25 grammaa päivässä. Nesteitä, mieluiten vettä, on hyvä juoda vähintään 1,5 litraa päivässä. Säännöllisten elämäntapojen ansiosta suoli tottuu säännönmukaiseen toimimiseen, ja peräpukamien riski pienenee. Oleellista on, että ulostaminen on helppoa.