
Tarjan avioliitto jäi, mutta suhde bonustytär Amin kanssa säilyi – ”Kiivastumme molemmat helposti”
Tarja Kupiaksesta tuli 18 vuotta sitten Anne-Mari ”Ami” Kotilaisen bonusäiti. Heidän suhteensa on pysynyt läheisenä, vaikka Tarjan ja Amin isän avioliitto kariutuikin myöhemmin. Naisia yhdistää etenkin intohimo musiikkiin.
Alkuvuodesta 2006 Anne-Mari ”Ami” Kotilainen kokkasi kalamureketta kotonaan Tarvasjoella ja odotti ensitapaamista isänsä uuden naisystävän kanssa. Tarja Kupias ja Amin isän Tommi olivat tavanneet tammikuussa Helsingissä ja rakastuneet päätä pahkaa.
Ami oli tuolloin 11-vuotias ja hänen pikkuveljensä Ossi kaksi vuotta nuorempi. Sisarusten vanhemmat olivat eronneet useita vuosia aiemmin.
Lapseton Tarja tunsi löytäneensä Tommista sielunkumppanin. Pariskunta alkoi suunnitella hyvin pian muuttamista saman katon alle.
– Kun Tommi kertoi lapsistaan, ajattelin rakastumisen huumassa, että sehän on ihan okei, Tarja, 61, muistelee.
Hän kuvailee ensi käyntiään Tommin luona Varsinais-Suomessa vaikuttavaksi. Hänestä tuntui kuin olisi mennyt kotiin. Neljän kuukauden kuluttua Tarja saapui Tarvasjoelle muuttokuorman kanssa.
– Sen jälkeen kotiimme tuli pikkuhiljaa rajoja ja sääntöjä, joita en hyväksynyt. Riitelimme sen vuoksi Tarjan kanssa paljon, Ami, 28, kertoo.
Myös Tarja myöntää, että välillä sukset menivät Amin kanssa täysin ristiin.
Tilanne helpottui, kun Ami lähti 16-vuotiaana Saloon opiskelemaan lähihoitajaksi. Koska Tarvasjoelta ei päässyt kouluun julkisella liikenteellä, Ami muutti asuntolaan. Etäisyys teki hyvää, sillä bonusäidin ja -tyttären välit alkoivat lähentyä.

Vuodesta 2016 tuli käännekohta Tarjan ja Amin suhteessa. Lähihoitajaopintojen jälkeen Ami koki, että hän oli kouluttautunut aivan väärälle alalle. Masentunut Ami oli romahtamispisteessä, kun hän palasi kotiin Tarvasjoelle.
– Tarja auttoi löytämään elämälleni suunnan, jota kohti edelleen kuljen. Osallistuin Tarjan vetämään mielikuvavalmennukseen, jossa tein oman mielikuvamatkani kymmenen vuoden päähän. Näin itseni laulajana ja olin hämmentynyt, sillä olin haaveillut laulajan urasta viimeksi lapsena, Ami kertoo.
Lapsuusvuosina hän oli kyllä harjoitellut laulua ja osallistunut myös laulukilpailuihin, mutta heikolla menestyksellä.
– Koska en pärjännyt kilpailuissa, ajattelin, että en sitten laula.
Ami kuitenkin löysi lapsuuden haaveensa uudelleen. Hän lähti opiskelemaan musiikkia Kauhajoen evankeliseen opistoon ja aloitti uudelleen laulun ja pianon soiton.
Tarja puolestaan on tehnyt musiikkia nuoresta asti. Kymmenen vuotta sitten hän rakensi Tommin kanssa äänitysstudion, jossa kuka tahansa pystyi tekemään omakustannelevyn. Myös Ami pääsi mukaan äänitteiden tekoon.
– Olen alusta saakka kannustanut Amia tekemään omaa musiikkia, koska mielestäni hän on todella lahjakas. Olen kannustanut häntä myös kilpailuihin. Uskon, että Amista tulee vielä jonain päivänä iso artisti.
Tarjan mielestä Amin sanoittamissa ja säveltämissä kappaleissa on syvä ja lohduttava sanoma. Ami on sairastanut masennusta vuosien ajan, mutta musiikkinsa kautta hän pystyy tarjoamaan vertaistukea samassa tilanteessa oleville nuorille.
”Biisien tekeminen on Amille matka vaikeuksista valoon.”
Vaikka Tarjan ja Amin välit ovat nykyisin erittäin läheiset, yhteenotoilta ei voida täysin välttyä.
– Välimme eivät ole milloinkaan olleet ihan seesteiset, sillä me molemmat kiivastumme helposti. Toisaalta se myös liimaa meitä yhteen, Tarja sanoo.
Hän iloitsee siitä, että on voinut toimia Amin tukipylväänä. Ami on selvinnyt hankalista ajoista ja saanut voimaa musiikistaan.
– Biisien tekeminen on Amille matka vaikeuksista valoon. Hänellä on synkkiä sanoituksia, mutta niissä kuuluu silti toivo ja muutos parempaan.
Kauhajoella kuluneen kansanopistovuoden jälkeen Ami pääsi medianomikoulutukseen Turkuun. Opinnot ovat edelleen kesken. Ami on parhaillaan sairaslomalla, mutta aikoo jatkaa opintonsa loppuun.
Alkusyksystä Ami muutti Kuopioon, jossa hän asuu kämppiksen ja koiran kanssa. Parhaillaan hän etsii itselleen bändiä.
– Hyppy tuntemattomaan on jännittävää. Haaveenani on ammattimuusikon työ, mutta medianomin koulutus tukee uraani muusikkona.
Musiikkiaan Ami julkaisee Amilia-nimellä muuan muassa Spotifyssä, TikTokissa ja Instagramissa.

Tarja ja Amin isä erosivat kaksi vuotta sitten 14 vuoden avioliiton jälkeen. Yrittäjänä työskentelevä Tarja muutti Loviisaan, löysi uudelleen musiikin tekemisen ilon ja päätti toteuttaa vihdoin unelmansa soololevystä. Uusia biisejä alettiin julkaista reilu vuosi sitten. Tarja työstää kappaleitaan loviisalaisen muusikon Lasse Anderssonin kanssa.
Musiikkiuransa Tarjan aloitti jo 16-vuotiaana Top Candy -nimisessä tyttöbändissä. Sittemmin hän kouluttautui Ylellä äänitarkkailijaksi ja sai sieltä vakituisen työpaikan. Hän teki Ylellä myös radio-ohjelmia.
Tarja irtisanoutui työstään vuonna 2003, koska koki, ettei saanut toteuttaa itseään tarpeeksi. Tuolloin hän oli jo perustanut oman yrityksen.
– Olen herkästi innostuva ja lähden mukaan kaikkiin projekteihin, jotka tuntuvat kivoilta, vaikka ne eivät aina olekaan taloudellisesti kannattavia.
Tarja on muun muassa tehnyt lastenkulttuuria Mikko Kartanon kanssa.
– Tuotimme Pelle Positiivi -televisiosarjan ja kaksi pitkäsoittolevyä. Kiersimme neljä vuotta yhdessä lastentapahtumissa ja teimme myös konsertteja.
Tarja toimii myös positiivisuusluennoitsijana, naurujoogaohjaajana ja hypnotisoijana. Monipuolisen koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta hän on pystynyt auttamaan myös Amia.
– Olen opiskellut kymmenen viime vuoden aikana muun muassa hypnoosia, NLP:tä ja life coachingia. Viime vuonna valmistuin elintapavalmentajaksi.
Nykyisin Tarjan työ koostuu pääasiassa puhuja- ja naurujoogakeikoista yrityksissä ja yhteisöissä.
– Toimin myös personal trainerina kuntosalilla ja otan satunnaisesti vastaan hypnoosiasiakkaita. Kotona minulla on äänityskoppi ja -laitteet, ja teen mainosspiikkauksia eri tuotantoyhtiöille.

Kun Tarja aikoinaan muutti Amin kotiin, hän toi mukanaan myös äänilevyjä. Muun muassa PMMP:n ja Indican musiikki kolahti Amiin heti.
– Olin silloin kolmannella luokalla. Innostuin levyistä, ja minusta tuli Tarja-fani siitäkin huolimatta, että otimme joskus yhteen.
Kun molemmat vielä asuivat Varsinais-Suomessa, Tarja kävi usein tapaamassa Amia. Tapaamiset ovat sittemmin harventuneet välimatkan vuoksi, mutta yhteydenpito on säilynyt tiiviinä. He myös lähettelevät tekemiään biisejään toisilleen ja antavat niistä palautetta.
Tarja on ollut musiikkibisneksessä jo 40 vuotta ja nähnyt alan muutoksen. Hän sanoo, että on levytyssopimuksen saaminen on todellinen lottovoitto.
– Nykyään kuka vaan voi tehdä ja julkaista musiikkia, joten levy-yhtiöille riittää tarjokkaita.
Ami ja Tarja tekevät hyvin erilaista musiikkia, mutta pitävät toistensa tuotannosta. Tarjan melodiset popkappaleet ovat valoisia ja myönteisiä, kun taas Amin indiepop kumpuaa synkkyydestä. Yhteistä on vahva sanoma.
Tarja puhuu mielellään rohkeudesta, positiivisuudesta, rajattomuudesta ja itsensä ylittämisestä. Hän haluaa, että nämä asiat kuuluvat myös hänen musiikissaan.
– Haluan tuoda kappaleillani esiin sitä, mistä puhun ja miten ajattelen.
Tarja uskoo, että myönteisyys on hänellä synnynnäistä. Hän kuvailee itseään selviytyjäksi, joka on halunnut auttaa myös muita selviytymään.
– Yksi mottoni on, että kaikista vaikeuksista voi selviytyä. Se on kiinni asenteesta. Elämäni on ollut helppoa, kun sitä vertaa Amiin vaiheisiin. Ihailen Amin kykyä olla positiivinen vaikeuksista huolimatta.
”Nyt olen ymmärtänyt, miten paljon rikkautta lapset antavat elämään.”
Kun Ami ja Tarja soittelevat toisilleen, he puhuvat myönteisistä asioista ja nauravat paljon.
– Tarja on aina korostanut positiivisuutta ja selviytymistä, joten uskon siihen. Vaikka minulla on masennuksen vuoksi päiviä, jolloin en jaksa tehdä juuri mitään, musiikki pitää mieleni pinnalla, Ami sanoo.
Tarja kertoo, että hänellä on erosta huolimatta lämpimät välit Amin isään. Turussa käydessään hän tapaa Amin Ossi-veljeä.
– On hienoa, että sain kokea elämän uusperheessä, koska minulla ei ole omia lapsia. Nuorena en halunnut lapsia, mutta nyt olen ymmärtänyt, miten paljon rikkautta lapset antavat elämään. Ami ja Ossi ovat minulle kuin omia lapsia.
Amin mielestä on rikkaus, että hänellä on kaksi äitiä.
– Minulla on ollut monta kasvattajaa, mistä on jäänyt paljon hyvää käteen. Minulla on muutakin kuin vain ydinperhe. Perheeseeni kuuluu äidin, isän ja veljen lisäksi Tarja.
Ami ja Tarja suunnittelevat myös yhteisen biisin tekemistä. Siitä tulisi äitipuolen ja tytärpuolen voimaannuttava tarina.

Bonussuhteesta voi muodostua ystävyys
Psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo sanoo, että nuoren suhde bonusvanhempaan voi etääntyä, kun yhteiset arkirutiinit loppuvat. Toisaalta siitä voi myös muodostua tasavertaisempi ja inspiroiva ystävyyssuhde. Tällöin tärkeintä ei useinkaan ole perheyhteys, vaan kemia, kiintymys ja yhteiset kiinnostuksen kohteet.
– Joskus omilleen muuttanut bonuslapsi saa tilaa hengittää perhedynamiikan ehkä haastavista kiemuroista ja luoda sitten kauempaa omanlaisensa suhteen bonusvanhempaansa.
Heikinheimo näkee uusperheiden bonussuhteissa kolme tyypillistä haastetta. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä helpommin uusperheen jäsenet yleensä löytävät paikkansa.
– Teini-iässä mielenkiinto suuntautuu kuitenkin usein perheen ulkopuolelle: kavereihin, harrastuksiin ja opiskeluun. Tällöin nuorella ei välttämättä ole kiinnostusta luoda suhdetta perheen uuteen jäseneen.
Lapsille voi myös tulla isoja solidaarisuusristiriitoja, jos biologisten vanhempien erokriisi ei ole vielä ohi, kun bonusvanhempi ilmestyy arkeen. On helpompi olla vihainen ulkopuoliselle kuin omille vanhemmilleen. Hankausta aiheuttaa myös se, että bonusvanhempi haluaa muuttaa heti perheen totuttuja tapoja.
– Uusi perheenjäsen voi esimerkiksi määrätä, että iltapala pitää syödä keittiössä eikä television ääressä, kuten ennen. Tällaiset pieneltä tuntuvat muutokset voivat aiheuttaa arjessa suuria ristiriitoja.
Noin joka viides suomalainen lapsi asuu uusperheessä. Parhaimmillaan niissä syntyy läheisiä ihmissuhteita.
– Jos biologiset vanhemmat riitelevät paljon, bonusvanhempi voi olla ainoa, joka näkee ja huomioi lapsen tarpeineen, Heikinheimo sanoo.
On tärkeää, että biologiset vanhemmat antavat lapselle luvan kiintymiseen bonusvanhemman kanssa.
– Luottamus kaikkiin aikuisiin takaa lapselle vahvan turvaverkoston eikä se ole pois kenenkään isyydestä tai äitiydestä.
Asiantuntija: psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti, toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo, Suomen Uusperheiden Liitto, supli.fi.