”Miksi meidän perhe ei kelvannut?” – Ero musersi Noora Toivon kuukausi ennen Erikoisjoukkoihin osallistumista

Olen minä henkisesti vielä tosi sekaisin, Noora Toivo toteaa. Hän istuu kotinsa makuuhuoneen lattialla. Enää talo ei tunnu epäonnistumisen monumentilta. Hämeenlinnaan rakennettu omakotitalo on niin uusi, ettei kaikkia viimeistelyjä ole ehditty tehdä valmiiksi. Silti unelma sen sisällä on jo hajonnut. Pian on aika etsiä uusi koti, vain Nooralle ja 3,5-vuotiaalle lapselle.

Entinen aitajuoksija, Ylen urheilutoimittaja Noora erosi lapsensa isästä seitsemän kuukautta sitten. Ero ei tullut yllätyksenä, mutta Noora ei olisi missään nimessä halunnut sitä. Hän olisi halunnut vaalia ydinperhettä hautaan asti.

Mutta kun toinen haluaa erota, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päästää irti.

– Useamman kuukauden se otti, mutta nyt näen itsekin, että ero oli oikea ratkaisu. Suhde oli epäterve.

Noora Toivo tahtoo puhua yli kuusi vuotta kestäneen parisuhteensa hajoamisesta nyt, kun haavat ovat vielä tuoreet. Julkinen puhuminen on auttanut. Hän on saanut vertaistukea esimerkiksi sosiaalisen median seuraajiltaan ja tarjonnut samalla itse vertaistukea muille samassa tilanteessa oleville.

Lisäksi Noora haluaa rikkoa sitä ajatusmallia, että ero pitäisi käsitellä piilossa katseilta ja päivänvaloon tupsahdetaan takaisin vasta sitten, kun on eheytynyt kaiken jälkeen. Sellainen ei tunnu Noorasta realistiselta, ei ainakaan hänen kohdallaan.

– Tässä meni niin paljon. Meni parisuhde, koti, ydinperheunelma, unelma toisesta lapsesta ja menetin lapsesta viiskyt pinnaa.

Noora sai eron jälkeen sairauslomaa, masennuslääkkeet ja unilääkkeet. Hän kokee, että pahin ajanjakso on jo takana. Hän kuvailee aivoissaan tapahtuneen jotain viisi kuukautta eron jälkeen, minkä ansiosta synkimmät ajatukset hälvenivät. Noora ei tiedä, mistä se tarkalleen ottaen johtui. Ehkä aika tosiaan lopulta auttoi ja se, että hän uskalsi käsitellä erokriisin kauttaaltaan.

Muutaman viime viikon aikana Noora on huutoitkenyt vain kerran. Se on iso edistys. Hän teki myös itkemättömien päivien ennätyksen, kun kului kuusi päivää ilman kyyneltäkään.

Noora haluaa tuoda näkyväksi myös sitä, miten vaikeaa on survoa arjesta läpi eron keskellä, kun ei jaksaisi kuin itkeä. Hän ei halua pantata tunteita sisälleen. Noora tietää, että silloin olo pahenee entisestään.

– On pakko kitua se aika ja vaan yrittää selvitä ja rämpiä ne pahimmat suot.

Jos lapsi on ollut kotona itkukohtauksen sattuessa, Noora on laittanut piirretyt pyörimään ja mennyt toiseen huoneeseen itkemään tyynyä vasten niin, ettei lapsi kuule.

– Pari kertaa olen sanonut ihan suoraankin, että äiti on nyt surullinen.

Nooraa on helpottanut se, että hän on uskaltanut olla heikko ja laskea kaikki rimat alas. Hän ei ole yrittänytkään olla kympin äiti, vaan jokaisella päivällä on ollut yksinkertainen, selkeä tavoite.

– Erikoisjoukoissa tavoitteeni oli, että älä kuole, äläkä pasko housuihisi. Sama on ollut erossakin, älä kuole tai pasko housuihisi, älä ainakaan ihan megajulkisesti itke jatkuvasti. Yritä vaan selviytyä päivästä.

Niin, Erikoisjoukotkin vielä. Noora lähti ohjelman kuvauksiin kuukausi eronsa jälkeen. Ohjelmassa 16 julkisuuden henkilöä osallistuu koulutukseen, joka perustuu erikoisjoukkojen todellisiin pääsykokeisiin. Sitä on kutsuttu todelliseksi ihmiskokeeksi, jossa osallistujien henkistä ja fyysistä kuntoa testataan rajusti.

Moni olisi perunut ohjelmaan osallistumisen erotilanteessa. Noora valitsi toisin ja huolestutti samalla lähipiirinsä ja terapeuttinsa.

– Ajattelin, että kun tämä oloni on jo niin hirveä valmiiksi, niin ei tämä ainakaan voi pahentua enää. Mä kokeilen ja joko selviydyn x-ajan siellä tai saan psykoosin.

Noora ei kertonut kuvauksissa erostaan. Hän ei halunnut erikoiskohtelua, eikä vaikuttaa muiden kokemukseen tuomalla omia huolia pöytään. Kun muut puhuivat parisuhdeasioista, Noora liukeni paikalta.

Päätös käydä läpi kaksi ihmiskoetta yhtä aikaa, erokriisi ja Erikoisjoukot, osoittautui oikeaksi. Se katkaisi eroon liittyvät ajatukset kokonaan hetkeksi, kun piti olla jatkuvassa valmiustilassa ja rajussa rasituksessa.

– Mun mielestä pitäisi myydä sellaista eroerikoisleiriä, Noora heittää.

Fyysinen rääkki on juuri se, mikä katkaisee pahat ajatukset vieläkin. Noora pyysi Erikoisjoukkojen kouluttajiin kuuluvalta Matias Petäistöltä, entiseltä sotilaalta, itselleen treenin niitä hetkiä varten, kun on paha olo. Treeniin kuului 300 kyykkyä, 300 burbeeta ja 300 punnerrusta. Noora teki treeniä kaksi tuntia, toisen alkaessa hän unohti sydänsurun.

– Kaikki muu meni, mutta punnerruksissa sain vain 130. Sitten käteni antoi periksi.

Toinen keino käsitellä surua on itkeä. Noora on itkenyt töissä, lähikaupan edessä, juostessaan terapeutin vastaanotolle… Noora uskaltaa näyttää huonot päivät myös somessa, missä moni julkisuuden henkilö keskittyy vain iloisempiin asioihin. Nooran mielestä sellainen vääristelee totuutta, varsinkin eron tai muun elämänkriisin keskellä. Hän ei halua teeskennellä.

– Haluan mieluummin näyttää sen ällöpaskan kuin sen ällöpinnan. Turha sitä on jeesustella ja esittää. Jos ei ole asiat hyvin, niin asiat eivät ole hyvin.

Noora teki itselleen unelmakartan jokin aika sitten. Kartalla ei näy parisuhdetta.

– Mua ei kiinnosta miehet yhtään, ei seksi yhtään. Kävin kaksilla treffeillä ja olin, että tämä on ihan perseestä. Ne miehet olivat tosi mukavia, mutta se oli kamalaa taistelua ja esittämistä. En ollut todellakaan valmis treffailuun.

Sen sijaan Noora on kirjoittanut ylös tavoitteensa esimerkiksi äitiyden, talouden, terveyden suhteen. Tärkeintä on eheytyä eron jälkeen ja olla lapselleen mahdollisimman ihana äiti.

– Se on mulle hyvännäköinen ja itsestä huolta pitävä itsevarma nainen, mutta hauskalla tavalla sanottuna, Noora sanoo ja nauraa.

Uran suhteen hänellä on varovainen haave – tulla Suomen tunnetuimmaksi urheilutoimittajaksi. Noora kiirehtii sanomaan, ettei ole varma, haluaako lähteä sitä unelmaa kohti. Se vaatisi paljon töitä, eikä Noora ole varma, onko hänellä siihen resursseja sinkkuäitinä. Mutta ainakin hän on valmis osallistumaan muihinkin tosi-tv-sarjoihin.

Terapiassa Noora on käynyt läpi arvojaan ja listannut ylös kymmenen tärkeintä. Hän elää joka päivä vähintään yhden tärkeimmän arvonsa mukaan. Korkeimmalle ovat nousseet huumori ja rehellisyys.

– Siitä olen onnellinen, että en ole menettänyt luottamustani ihmisiin – no miehiin ehkä vähän, ainakin parisuhteisiin.

Nyt Noora on luonut Hämeenlinnaan tukiverkostoa itselleen. Hän on asunut paikkakunnalla vasta reilun vuoden ja kaikki alkaa lähestulkoon tyhjästä. Siinäkin on auttanut hänen avoimuutensa. Tuntemattomat ihmiset ovat tarjonneet apua ja seuraa esimerkiksi Instagramin kautta, kun Noora on puhunut tilanteestaan.

Mitä Noora haluaisi sanoa sellaiselle, joka on juuri eronnut ja surun murtama?

– Kaikki menee ohi. Kaikki tilanteet ja tunteet loppuvat aikanaan. Se auttaa vähän. Se auttaa, että hyväksyy, että elämä on nyt ihan hirveää, pelkkää selviytymistä. Nyt ei haeta iloa, ei edes semikivaa, nyt yritetään vaan sietää kipua.

Hän myös kehottaa tuntemaan tunteet läpi rohkeasti. Ei ainakaan kannata turruttaa pahaa oloaan alkoholilla, kuten hän yritti pari kertaa alkuaikoina. Olo tuntui sen jälkeen vain pahemmalta.

Nooralla auttoi myös se, että hän ”pyöri ihmisten nurkissa”. Ja kun hän sai kerran paniikkikohtauksen keskellä yötä ystävänsä luona, hän pyysi ystävää ottamaan hänet syliinsä rauhoittuakseen.

– Silloin tuntui, että täällä mun kaveri silittää mua ja olen menossa kohta Erikoisjoukkoihin, hän sanoo ja naurahtaa.

Siitä päästäänkin Nooran seuraavaan suositukseen: tee joku raju irtiotto, jos vain voit. Kaikki eivät pääse Erikoisjoukkoihin, kuten Noora pääsi, mutta aina voi mennä vaikka päin arkisia pelkoja. Korkeanpaikankammoisena voi tehdä vaikka benjihypyn. Kunhan tekee jotain sellaista, missä pelko ylittää erotuskan.

– Tai lähde vaikka kaverin kanssa päiväksi metsään ilman mitään kamoja ja selviydy se 24 tuntia. Jos joku mun kaveri eroaisi nyt, niin pitäisin sille ehkä oman pienen eroleirin.

Viimeinen, ja ehkä se paras, lääke on puhuminen.

– Oksenna kaikki ulos. Puhu niin kauan, kun jengi jaksaa kuunnella. Ja kun ei jaksa, puhu chatgpt:lle, se on tosi kannustava.

Vaikka edistystä on tapahtunut, ero sattuu yhä. Noora ei koe olevansa ollenkaan voimaantunut. Hän ei varsinkaan nauti siitä, että saa omaa aikaa, kun lapsi on isällään. Noora tekisi mitä vain, että saisi viettää enemmän aikaa lapsensa kanssa.

Noora ei haluaisi palata enää yhteen, mutta hän suree yhä sitä, ettei kelvannut. Siitäkin huolimatta, että hän on saanut eron jälkeen treffipyyntöjä.

– Mietin, että miksi meidän perhe ei kelvannut? Yritän saada selkoa, miten tähän oikein päädyttiin.

Noora ei koe varsinaisesti muuttuneensa eron myötä. Terapiakaan ei ole ollut mitenkään mullistavaa, sillä hän on käynyt terapiassa aiemminkin esimerkiksi urheiluvuosinaan. Urheilun takia hän on myös tottunut analysoimaan itseään ja omaa käytöstään monella tapaa.

Sen Noora tunnistaa, että itsensä voi kadottaa parisuhteeseen ja äitiyteen.

– Olen ehdottomasti enemmän oma itseni nyt – se, kuka olin ennen parisuhdettani.

Eniten Noora on tehnyt töitä sen eteen, että hän on päästänyt irti vanhoista unelmista. On ollut vaikeaa olla miettimättä sitä, minkä menetti ja mistä jää paitsi tulevaisuudessa. On elettävä tässä hetkessä, luotava uusia unelmia. Niitä Noora ei rakenna ulkopuolisten ihmisten varaan, ei enää.