Suomen Pankin kunnioitusta herättävä ovi johtaa korkeaan aulaan. Pääportaikoissa välkehtii Juho Rissasen lasimaalaustriptyykki. Suomen Pankin taidenäyttely on vetänyt jälleen runsaasti väkeä, vaikka on lauantai. Aulassa tulijoita odottaa yllätys. Pankin pääjohtaja kättelee näyttelyvieraat. Silmät sikkaralla, naurua suupielissä. Salonkisavolainen tykkää jutustella, ja aina taskussa on hyvä tarina.

Mikkelistä kotoisin oleva Erkki Liikanen on ollut julkisuudessa reilut 46 vuotta. Hän on tehnyt kolme erilaista uraa: kansanedustajana ja ministerinä, Brysselissä suurlähettiläänä ja komissaarina sekä vuodesta 2004 Suomen Pankin pääjohtajana. Hän on ollut myös monessa ensimmäinen: Suomen nuorin kansanedustaja 21-vuotiaana vuonna 1972 ja Suomen ensimmäinen EU-komissaari. Hän oli myös pankin ensimmäinen pääjohtaja, joka avasi perinteikkään instituution ovet suurelle yleisölle. Järeiden seinien sisäpuolella on lähes 1 200 teoksen merkittävä taidekokoelma. Sitä on kartutettu pankin perustamisesta asti.

Yleisön nähtäväksi on valittu satakunta teosta. Klassikoiden, kuten Edelfeltin, Gallen-Kallelan ja Schjerfbeckin maalausten, monumentaaliteosten ja modernismin kulta-ajan töiden lisäksi pankki tukee elävien taiteilijoiden työtä ostamalla näiltä teoksia.

Liikanen toi idean mukanaan Belgiasta ja Ranskasta. Niissä julkiset tilat avataan kansallisomaisuuden päivänä. Kesti kuitenkin aina vuoteen 2011, ennen kuin turvaongelmiin keksittiin ratkaisu. Nyt kierroksia vetävät vapaaehtoisina 50 talon omaa työntekijää jo viidettä kertaa. Se on ihan suomalainen idea.

– Jos olemme kansakunnan instituutio ja meillä on tällainen kokoelma, meidän velvollisuutemme on avata se. Monta vuotta byrokratia pani vastaan, koska se oli turvallisuusriski. Emme maksa näille opastusta tekeville ihmisistä ollenkaan siitä korvausta. He saavat yhden grafiikanlehden muistoksi. Vapaaehtoiset ovat kauhean innostuneita, Liikanen kertaa taidekierrosten historiaa.

Näyttelyn kuraattorin Markku Valkosen mielestä pääjohtajan oma heittäytyminen aktiviteetteihin ja innostus taiteeseen on tarttunut koko henkilökuntaan. Taidenäyttelyn lisäksi avoimiin oviin on aina kuulunut myös keskustelutilaisuuksia ja nuorten lahjakkuuksien musiikkiesityksiä.

– Erkki Liikanen on erittäin suuri taiteen ystävä, joka tuntee hyvin taidetta ja myös henkilökohtaisesti taiteilijoita. Hänellä on vahva henkilökohtainen ote teoksiin ja myös musiikkiin. Voisi sanoa, että pankista on tullut myös kulttuurikeskus. Tämä on kulttuurikeskus, jolla on myös oma pankki, Valkonen tiivistää ilkikurisesti.

Musiikki, kirjallisuus, teatteri ja elokuvat ovat olleet aina tärkeä osa Liikasen elämää. Nuorena hän soitti huilua. Taidekeräilyn hän aloitti jo 80-luvulla.

– Kun kirjoitin Mikkelissä ylioppilaaksi, kirjaston henkilökunta pyysi käymään, koska olin kuulemma eniten kirjastossa käynyt nuori.

– Jos keskityt vain siihen, mikä on itsellesi tärkeää, et näe miten muut elävät. Et opi arvostamaan muita. Kulttuuri antaa siihen mahdollisuuden. Kirjallisuuden avulla pääset kokemaan elämää, jota et itse elä.

Sitten taidetta sivuava tarina, jossa ”rikos” on jo vanhentunut. Seisomme Hannu Väisäsen March Yellow -työn edessä. Kyseessä on sama voimakas keltainen työ, jonka takaa löytyi kehystyksen uudistamisen yhteydessä kaikille, myös taiteilijalle itselleen yllätykseksi, toinen kangas ja maalaus. Myös löytö on hankittu Suomen Pankin kokoelmiin.

Mutta tarinaan, johon liittyy Liikasen vaimo Assi, itsekin harrastajamaalari. Assi teki Erkin puolesta työn, jotta tämä sai puuttuvan numeron piirustuksesta keskikoulun viidennellä luokalla.

– Tein hänelle vastineeksi aineen Pienet valtiot maailmanpolitiikassa. Hän sai siitä yhdeksikön. Vuotta myöhemmin ruvettiin sitten vasta seurustelemaan.

Pääjohtaja houkuttelee ihmisiä eturiviin. Yleisö pääsee lähietäisyydellä seuraamaan nuoren pianistin Tarmo Peltokosken soittoa. Peltokoski säveltää, hän voitti Leevi Madetoja -kilpailun tänä vuonna ja on myös Jorma Panulan kapellimestarioppilas. Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykki katselee seinältä, kun Peltokoski helkyttää Jean Sibeliuksen Impromptun op. 5 nro 5:n. Tarinan mukaan Sibeliuksen pianoteoksen innoittajana oli sama maisema, jonka Gallen-Kallela on maalannut Aino-teokseensa.

Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen on napannut Peltokoskesta kuvan muistoksi. Liikanen ja Nykänen intoilevat. Nuori nero on Suomen seuraavia kansainvälisiä muusikkotähtiä.

Markus Konttisen keväinen lappilainen maisema antaa Liikasen mukaan paljon iloa ja valoa talvella pimeään pääjohtajan työhuoneeseen. Takassa on upeita Rut Brykin keramiikkalaattoja. Eero Hiirosen metallityössä väreilee veden ja maan raja eri vuodenaikojen mukaan. Seinällä on myös Assi Liikasen maalaus. Työpöydän äärestä näkyy musta joutsen, Paul Gustafssonin työ.

Musta joutsen on myös taloustieteen termi odottamattomalle ja epätodennäköiselle tapahtumalle, esimerkiksi EU:ta horjuttaneelle finanssikriisille.

Suomen talous on tällä hetkellä hyvässä vedossa. Liikanen kiittää päättäjiä ja työmarkkinajärjestöjä kahdesta isosta paketista: eläkeuudistuksesta ja kilpailukykysopimuksesta. Julkisuudessa poliittista koneistoa on viime vuodet lähinnä soimattu huonosta päätöksentekokyvystä.

– EKP:n rahapolitiikka on tukenut Euroopan taloutta, ja se on tukenut Suomea, mutta jos olisimme hoitaneet asiamme huonosti, emme pääsisi siihen kiinni. Korjausten tekemisen vuoksi on päästy hyötymään kasvusta.

– Nyt täytyy pitää huoli siitä, että meidän kustannustasomme pysyy kurissa. Pitää myös katsoa, että julkinen talous ei jää liian raskaaksi ja miten sitä rahoitetaan pitkällä aikavälillä. Minusta peruskuva on positiivinen, Liikanen arvioi.

Kotimaassa Suomen Pankilla on ollut iso rooli auttaa kiisteleviä osapuolia, olivat ne sitten puolueita tai työmarkkinajärjestöjä, tarjoamalla talouden pohjaluvut. Viime syksyn palkkaneuvottelujen taustafaktat tulivat pankilta.

– Minulla on ollut tässä tehtävässä se periaate, että yritämme antaa ihmisille sellaiset faktat taloudesta, jotka eivät edusta mitään osapuolta. Mielipiteisiin jokaisella on oikeutensa, mutta ei omiin faktoihin.

– Politiikassa muutenkin toivoisin, että ensin katsottaisiin yhdessä taloudellinen pohja, eli mitkä meidän taloutemme resurssit ovat ja mistä kasvu saadaan. Sitten tulevat arvovalinnat, esimerkiksi millaiset tuloerot maassa hyväksytään ja mikä on julkisten ja yksityisten palvelujen työnjako. Arvovalinnat kuuluvat niille, jotka on valittu vaaleilla, Liikanen sanoo.

Liikanen on harmistunut poliitikkojen vähättelystä. Omalta uraltaan hän nostaa ehkä yllättäenkin kansanedustajavuodet tärkeimmäksi. Liikanen nauraa omintakeisella tyylillään muistellessaan, miten hänet edelleen hyväksytään porukkaan eduskuntavierailuilla, vaikka välissä on 28 vuotta muita hommia.

– Eduskunnan työn vähättely on myrkyllistä. Kunnioitan sitä työtä. Mikään ei syö niin kuin pilkka ja iva.

Liikanen haluaa tasoittaa erityisesti nuorten parikymppisten poliitikkojen tietä. Apua ja sparrausta on tarjolla kaikille, jotka ovat sitä kysyneet.

– Minulla on siihen tärkeä malli, kun olin itse niin nuori. Muistat kaikki ne, jotka suhtautuivat reilusti. Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa ja Johannes Virolainen olivat kiinnostuneita mielipiteistäni ja halusivat kuulla, miltä tämä ja tämä nuoresta kuulostaa. He suhtautuivat tasaveroisesti kaikenikäisiin ja eri taustoista tuleviin ihmisiin.

Kansainvälisessä politiikassa Liikanen seuraa huolestuneena Yhdysvaltain politiikan arvaamattomuutta, Kiinan velkaantumista sekä Lähi-idän kriisiä. Lähempänä vakavin ongelma on Itä-Euroopan entisten sosialistimaiden, kuten Unkarin, demokratiakehityksen tyssääminen ja jopa oikeusvaltioperiaatteiden polkeminen. Viktor Orbánin Fidesz-puolue voitti vaalit maahanmuuttovastaisella kovalla retoriikalla.

– Kun jäsenyysneuvottelut aloitettiin 90-luvun lopulla, nämä maat sitoutuivat kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita, vähemmistöjen oikeuksia ja itsenäisiä oikeusinstituutioita – ja nyt niitä rikotaan. Minusta EU ei voi tehdä arvoissa kompromisseja. Siitä voi tulla erittäin vakava asia, Liikanen jyrähtää.

Liikasen nimi on noussut esiin kompromissiehdokkaana Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi Mario Draghin jälkeen. Draghin kausi päättyy ensi vuoden marraskuussa.

– Minusta asiasta on turha keskustella vuotta ennen. Ensi keväänä se on ihan hyvä. Katsotaan, mitä maailma tuo ja mihin se menee. En ole enää käymässä kampanjaa mihinkään postiin.

Viimeisen työpäivänsä ennen jäämistään eläkkeelle heinäkuussa Liikanen viettää tiivisti töissä EKP:n kokouksessa Frankfurtissa. Tulevaisuuttaan hän valottaa sen verran, että kaikki uudet velvoitteet alkavat aikaisintaan syyskuussa tai lokakuussa.

– Näyttää siltä, että tärkeitä asioita tulee eteen, ja katson velvollisuudekseni hoitaa ne.

Erityiseksi aiheeksi Liikanen mainitsee nuorten miesten työttömyyden ja Itä-Suomen heikentyneen aseman.

Pari hommaa on jo sovittuna. Liikanen on lupautunut uuden taloustieteen tutkimuksen ja opetuksen huippuyksikön johtokunnan puheenjohtajaksi. Hän myös vetää haastattelijana isänpäiväviikolla kahdeksan tunnetun suomalaiskirjailijan kiertueen Savonlinnassa, Mikkelissä ja Rantasalmella.

– Kirjan lukemista pitää edistää, koska lukeminen on vähentynyt, Liikanen muistuttaa.

Heti kun viimeiset työtehtävät pääjohtajana ovat ohi, Liikaset suuntaavat rakkaalle Saimaalle ja mökille.

– Laitetaan muikkuverkot järveen ja lämmitetään sauna.