Erkki Alaja oli suomalaisen urheilukentän moniosaaja, joka jätti jälkeensä valtavan perinnön
Erkki Alaja oli urheilukenttien ja -kabinettien herrasmies, intellektuelli ja monipuolinen ahertaja, jonka ura hakee vertaistaan. Aition Erkko Meri kirjoittaa Pioneerit-sarjan uusimmassa tekstissään oodin kaksi vuotta sitten menehtyneelle urheilun suurmiehelle.
Heinäkuussa 2023 71-vuotiaana menehtynyt liikuntaneuvos Erkki Alaja rakasti urheilua ja siihen liittyviä tarinoita. Etevä tarinankertoja Alaja oli myös itse.
Mieleltään Alaja oli urheiluromantikko, joka jaksoi seistä lukuisten edustamisensa urheilijoiden tukena. Hän laittoi kroppaansa likoon suomalaisten urheilijoiden ja suomalaisen urheilukulttuurin edistämiseksi.
Alajan ura hakee monipuolisuudessaan vertaistaan.
Entinen pääsarjajalkapalloilija ja -käsipalloilija ehti vaikuttaa useissa eri lajiliitoissa ja seurakentällä. Lajikirjoon mahtui esimerkiksi pöytätennistä, voimistelua, hiihtoa, jalkapalloa, muodostelmaluistelua, lentopalloa ja yleisurheilua.
Alaja osallistui arvokisojen markkinointiin, hankki urheiluväelle rahaa ja sponsoreita ja oli mukana järjestämässä suurtapahtumia. Hänen manageroimansa urheilijat voittivat lukuisia arvokisamitaleja.
Helsinkiläinen kirjoitti ahkerasti, koulutti urheiluseuraväkeä vuosien ajan, loi uusia suuntaviivoja urheilun kaupallistamiseen ja oli mukana perustamassa muun muassa Suomen Urheilumanagerit ry:tä.
Alaja ei koskaan leimautunut vain yhden lajin edustajaksi. Sen sijaan hän oli yleisosaaja, joka jaksoi jakaa osaamistaan niin huippu-urheiluporukoille kuin ruohonjuuritason vapaaehtoisille – lajista ja paikkakunnasta riippumatta.
”Joka ainut kerta nestorilla oli aikaa ja tarmoa paneutua toisinaan visaisiinkin kysymyksiini.”
Viimeisinä elinvuosinaan Alajasta tuli myös itselleni tärkeä sparraaja, jopa eräänlainen epävirallinen mentori.
Ensimmäinen kohtaamisemme tapahtui keväällä 2017, kun ehdotin Alajalle kahvituokiota. Kaipasin konkarilta sparrausapua urheiluoikeudelliseen graduuni. Jo seuraavalla viikolla tapasimme Alajalle tutussa töölöläisessä Café Tin Tin Tangossa.
Myöhemmin käännyin Alajan puoleen myös muutamien kirjaprojektieni tiimoilta.
Joka ainut kerta nestorilla oli aikaa ja tarmoa paneutua toisinaan visaisiinkin kysymyksiini.
Alaja antoi vinkkejä kirjoittamiseen, suositteli sopivia kustantajia ja kertoi omista kirjailijakokemuksistaan.
Usein hän oli vielä tapaamisten jälkeenkin tekstiviestitse yhteydessä varmistaakseen, että olin saanut apua kaikkiin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin.
Vuosikymmenten uran urheilun parissa tehnyt Alaja oli mieleltään avoin ja utelias. Hän innostui uusista projekteista ja halusi olla mukana vähintäänkin taustavaikuttajan roolissa.
Alkuvuonna 2018 Alaja tahtoi liittyä juniorivalmentajayhdistykseen, jonka olin perustanut kahden valmentajakollegani, Aleksi Piiraisen ja Jussi-Pekka Savolaisen, kanssa.
Alajalla ei ollut vahvaa sidettä juniorivalmentamiseen, mutta hän sanoi haluavansa olla mukana tukemassa hyvää tarkoitusta. Tämä oli tyypillistä Alajaa.
Tilaisuksiin kiireinen mies ei ehtinyt, mutta sähköpostitse saamistaan valmennusmateriaaleista hän kiitti usein – kannustavia terveisiä unohtamatta.
”Muistan Erkki Alajan kaiken muun ohella suurena urheilukulttuurin rakentajana.”
Alaja oli myös yksi ensimmäisistä henkilöistä, joka tilasi valmentajayhdistyksemme laatiman valmennusaiheisen E-kirjan. Teoksen varsin taktiikkapainotteiset luvut tuskin upposivat häneen, mutta tarkoitus oli sisältöä tärkeämpää.
Koin vahvasti, että Alaja halusi olla omalta osaltaan mukana tukemassa nuorten valmentajien pro bono -henkistä projektia.
Muistan Erkki Alajan kaiken muun ohella suurena urheilukulttuurin rakentajana. Hän osasi kunnioittaa historiaa, edisti urheilun respect-kulttuuria ja kertoi menneiden vuosien suurista hahmoista ja tapahtumista. Alaja oli mahdollistaja isolla M:llä.
Vuosien varrella pyysin Alajalta myös kolmea vieraskynätekstiä vuosina 2016–2021 ilmestyneeseen Suunnanmuutos-jalkapalloblogiin. Yksittäiset muut tunnetut urheiluihmiset kieltäytyivät, Alaja ei koskaan.
Kertoessani tekstitoiveista Alaja ilahtui suuresti. Hän pääsi kirjoittamaan kahdesta merkittävästä suomalaisesta jalkapallopersoonasta, Aulis Rytkösestä ja Kai Pahlmanista, sekä kynäilemään perinteiseen Helsinki Cup -junioriturnaukseen liittyvistä muistoistaan.
Perusteelliset ja hyvin jäsennellyt tekstit saapuivat sähköpostiini aina viikon sisällä yhteydenotoista. Alajan kieli oli rikasta ja elävää.
Jopa hellyttävä piirre maestrossa oli, että huolellisesta vaivannäöstä ja omistautumisesta huolimatta hän kysyi jokaisella kolmella kerralla: ”Toivottavasti teksti on ok?”
”Osa Alajan herrasmiesmäisyyttä piili siinä, että hän oli keskustelijana ja toimijana enemmän rakentaja kuin rikkoja.”
Minulle Erkki Alaja näyttäytyi eräänlaisena urheilun herrasmiehenä ja intellektuellina, joka ahersi urheilussa urheilun itsensä tähden, ei omia itsekkäitä päämääriään edistäen.
Vaikka Alajan työura urheilun parissa oli alkanut jo vuonna 1976 Suomen Pöytätennisliiton toiminnanjohtajan leiviskässä, en koskaan muista hänen alleviivanneen meriittejään tai saavutuksiaan.
Välillä olisi saattanut olla syytä – olihan Alaja muun muassa ehtinyt manageroimaan lukuisia Suomen eturivin urheilijoita ja toimimaan muun muassa HJK:n toimitusjohtajana seuran miesten edustusjoukkueen osallistuessa tarunhohtoiseen Mestarien liigaan.
Osa Alajan herrasmiesmäisyyttä piili siinä, että hän oli keskustelijana ja toimijana enemmän rakentaja kuin rikkoja. Hän yhdisti ihmisiä ja organisaatioita ja edisti yhteisöllisyyttä.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, erityisesti entisessä Twitter-palvelussa, Alaja nosti mieluummin esille onnistumisia kuin kritisoi kömmähdyksistä. Hän kiitteli muita kirjoittajia ansiokkaista teksteistä ja toivotti tsempit perään. Taas niin tyypillistä Alajaa.
En myöskään ihmettele, miksi niin monet huippu-urheilijat, kuten vaikkapa jalkapalloilija Mikael Forssell, taitoluistelija Laura Lepistö tai kestävyysjuoksija Jukka Keskisalo, luottivat managerina nimenomaan Alajaan.
Alaja oli erinomainen kuuntelija, perusteli näkemyksiään ja oli valmis kääntämään jokaisen kiven suojattiensa eteen. Luottamus oli hänen arvoistaan tärkeimpiä.
– Eki oli yksi hyväsydämisimmistä ja lämpimimmistä ihmisistä, joita koskaan tunsin, Forssell muisteli Twitterissä heinäkuussa 2023 pian mentorinsa menehtymisen jälkeen.
Tuosta Alajan lämmöstä ja hyväsydämisyydestä myös monet muut urheilun tekijät saivat vuosien varrella oman osansa. En koskaan kuullut kenenkään sanovan pahaa sanaa Alajasta.
”Alaja jaksoi vaivojaan ja voimiaan säästelemättä puolustaa perinteitä ja kulttuuria. Hän oli vastavoima usein pinnalliselle ja kiivastahtiselle ”TikTok-kulttuurille”.”
Seura- ja järjestötyön, kouluttamisen, manageroinnin sekä oman Pähkinä-nimisen markkinointi- ja mainostoimistonsa pyörittämisen lisäksi stadilainen otti myös urheilukirjallisuuskentän haltuunsa.
Taitavan kynäniekan ja kielenkäyttäjän käsissä syntyivät esimerkiksi Aulis Rytkösen muistelmateos sekä trilogia kolmesta helsinkiläisen urheilun monumentista: Helsingin jäähallista, Töölön Pallokentästä ”Bolliksesta” sekä Olympiastadionista.
Kaikki mainitut teokset kuuluvat eittämättä suomalaisen urheilukirjallisuuden Hall of Fame -kunniagalleriaan.
Jossain määrin sääli on, ettei Alajan teoksia palkittu koskaan Vuoden urheilukirjoina. Syytä olisi ollut.
Keskustellessani Alajan kanssa juuri kirjallisuus ja sen merkitys nousivat usein esille.
Kokeneempi kirjoittaja piti tärkeänä, ettei historiaa unohdettaisi. Että tietäisimme, millaisten vaiheiden kautta suomalainen urheilu, sen tekijät ja paikat ovat muovautuneet sellaisiksi kuin ovat. Ettemme vain unohtaisi juuriamme.
Alaja jaksoi vaivojaan ja voimiaan säästelemättä, aina kuitenkin pieni pilke silmäkulmassa, puolustaa perinteitä ja kulttuuria. Hän oli vastavoima usein pinnalliselle ja kiivastahtiselle ”TikTok-kulttuurille”.
”Urheilun tekijänä ja ajattelijana Alaja oli väsymätön tutkimusmatkailija, joka jaksoi kiinnostua uusista ilmiöistä ja kehityskuluista.”
Muistelmateoksessaan Kutsumus (Teos 2017) Alaja kirjoittaa, kuinka yritys- ja urheilujohtaja Hannu Koskivuoren rohkaiseva ja kannustava tyyli oli tehnyt häneen nuorena miehenä lähtemättömän vaikutuksen.
Koskivuorelta Alaja oppi, kuinka tärkeää oli tukea nuoria tulevaisuudentekijöitä.
– Nuoret kaipaavat kokeneita ”kettuja”, joiden kanssa voi sparrailla erilaisista asioista. Yhtä lailla näille mentoreille kanssakäyminen nuorta energiaa edustavien ihmisten kanssa voi avata uusia mielenkiintoisia näkökulmia, Alaja kirjoitti muistelmissaan.
Näihin sanoihin kiteytyy mielestäni paljon Erkki Alajan perinnöstä. Hän osasi samaan aikaan vaalia historiaa ja perinteitä, mutta katsoa kuitenkin tulevaisuuteen ja säilyttää uteliaisuutensa.
Vaikka näimme vuosien varrella ainoastaan kymmenkunta kertaa, aistin jokaisella tapaamisella, että Alaja oli aidosti kiinnostunut siitä, mitä sanottavaa lähes 40 vuotta nuoremmalla keskustelukumppanilla oli.
Urheilun tekijänä ja ajattelijana Alaja oli väsymätön tutkimusmatkailija, joka jaksoi kiinnostua uusista ilmiöistä ja kehityskuluista. Vanhoilla päivillään hän innostui esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista. Alaja seurasi myös tarkalla silmällä urheilun järjestömaailman muutoksia.
Alaja, jos kuka, edusti ajatusmaailmaa, etteivät huippu-urheilu ja matalan kynnyksen harrastustoiminta sulje toisiaan pois. Hänen mielestään molemmille ulottuvuuksille oli tilaa suomalaisen urheilun ja liikunnan kentällä.
Ilman vahvaa harrastuspohjaa ei synny huippuja, Alaja uskoi. Työhistoriassaan hän edisti vuosien ajan molempia kokonaisuuksia.
Keskustellessamme esimerkiksi suomalaisen juniorijalkapallon tilasta Alaja korosti monesti, kuinka tärkeää oli huolehtia myös vähävaraisten perheiden harrastusmahdollisuuksista ja varmistaa mahdollisimman laadukas valmennus niin monelle lapselle kuin mahdollista.
”Alajalla oli suuri urheilusydän ja hän jätti valtavan aukon suomalaiseen urheilukulttuuriin.”
Olen kiitollinen, että sain tutustua Erkki Alajaan, suureen suomalaiseen urheiluihmiseen.
Yhtä monipuoliseen osaamiseen ja syvään urheiluymmärrykseen en ole vielä tähänkään päivään mennessä törmännyt. Ehtymätön ideanikkari oli generalisti spesialistien keskuudessa.
Alajalla oli suuri urheilusydän ja hän jätti valtavan aukon suomalaiseen urheilukulttuuriin. Silti hänen perintönsä elää vahvana tänäkin päivänä.
Suomalaisen urheilun pioneerina Erkki Alaja rakensi siltoja, kehitti organisaatioita, vaali yhteisöllisyyttä, tarjosi urheilijoille auttavan kätensä, loi uudenlaista tekemisen kulttuuria, mylläsi markkinoinnin tapoja, hankki suomalaiselle urheilulle rahaa sekä antoi valtavan panoksensa urheilukirjallisuudelle.
Erkki Alaja sai urheilulta paljon, mutta antoi sille takaisin vielä monin verroin enemmän.
