Apu

Eriarvoisuus opiskelussa kasvaa – eduskunta tyrmäsi ehdotuksen maksuttomasta lukiosta


- Monen nuoren on luovuttava unelmistaan muun muassa kalliiden oppimateriaalien takia, kertoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen. Tilanne on mennyt niin pitkälle, että nuoret opiskelijat tekevät jo radikaaleja ratkaisuja: kun varaa ei ole kouluttaa itseään, joku jättää kokonaisia kursseja ja aineita välistä, toinen vaihtaa esimerkiksi pitkän matematiikan lyhyeen kalliiden oppikirjojen ja laskimen takia.

Pelastakaa Lapset ry aloitti vuonna 2017 Maksuton toinen aste -kampanjan sekä kansalaisaloitteen yhteistyössä opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 53 000 ihmistä ja se luovutettiin eduskunnalle toukokuussa 2018.

Aloitteessa vaadittiin, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sekä lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Lukion käyminen on alkanut muuttua monelle taloudellisesti raskaaksi.

Yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella toisella asteella eivät edelleenkään toteudu, vaikka Suomen perustuslaissa (16 §) sanotaan, että ”Kaikilla tulisi olla mahdollisuus opiskella myös muun kuin perusasteen opintoja varattomuuden sitä estämättä.”

Kansalaisaloitetta koskevassa täysistuntokeskustelussa keväällä 2018 kansanedustajat tukivat laajasti aloitetta ja se lähetettiin sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi. Sivistysvaliokunta heitti kylmää vettä niskaan ja esitti, että aloite hylätään - muotoseikan vuoksi. Kansalaisaloitteessa vaadittava selvitys oli näet osoitettu eduskunnan tehtäväksi, vaikka se kuuluisi hallitukselle. Sivistysvaliokunta katsoi, ettei eduskunta ole oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen ja lainvalmistelun tekemiseen.

Tähän nojaten 27. helmikuuta 2019 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen, joka ajoi toisen asteen koulutuksen tekemistä maksuttomaksi.

Perusopetuslaissa ei mainintaa lukiosta

Opetus peruskoulussa ja toisella asteella on maksutonta, mutta lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoilla on velvollisuus hankkia itse opinnoissa välttämättömät oppikirjat, välineet ja tarvikkeet sekä vastata tutkintomaksuista.

Kysyimme asiaa Opetushallinnosta. Miksi peruskoulun oppikirjat ovat ilmaisia, mutta lukion ei? Vastaus on selkeä: Perusopetuslaissa sanotaan, että opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vastaavaa kirjausta lukiolaissa ei ole.

Viime vuonna julkaistun Nuorisobarometrin mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että keskeytyspäätökseen vaikutti rahan puute. Päätös vaikuttaa suoraan tulevaisuuteen: nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

Pelastakaa lapset ry selvitti toisen asteen opintojen kustannuksia ja niiden vaikutuksia opiskelijoiden ja heidän perheidensä elämään ja toimeentuloon: lähes 60 prosentille toisen asteen opintojen kustannukset ovat aiheuttaneet taloudellisia haasteita. Noin 13 prosenttia koki haasteet suuriksi.

Tilanne voi vaikuttaa koko perheeseen. Vanhemmat saattavat tuntea itsensä voimattomiksi, kun eivät pysty tukemaan lastensa opintoja; opiskelijat tuntevat häpeää ja syyllisyyttä, kun perheen varat menevät opintojen kustantamiseen. Tuhansien eurojen kustannukset voivat ajaa perheen vararikkoon ja joskus ainoa vaihtoehto on jättää tutkinnot tekemättä.

Muun muassa presidentti Sauli Niinistö on tuonut esiin huolensa toisen asteen opiskelun kalleudesta. Niinistö on puheenjohtajana Tukikummit-säätiön hallituksessa. Säätiö sai alkunsa vuonna 2007 Niinistön ja Harry Hjallis Harkimon yhteisestä huolesta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Niinistön mukaan reilu viidennes kaikesta säätiön myöntämästä tuesta menee koulukirjojen hankintaan. Määrä on jatkuvassa kasvussa.

Kirjat ja tietokone

Suomen lukiolaisten liitto arvioi, että kolmen vuoden lukio-opinnot maksavat yhdeltä lukiolaiselta noin 2 500 euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen kokonaiskustannukset vaihtelevat oppilaitoksesta ja alasta riippuen, mutta myös ammatilliset opinnot voivat maksaa opiskelijalle tuhansia euroja.

Tämä asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa paineita vähävaraisten perheiden toimeentulolle.

Kuinka eriarvoista opiskelu Suomessa on?

- Liian eriarvoista. Moni joutuu jo yläasteella miettimään, onko ollenkaan varaa mennä lukioon, kertoo liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.

- Suurin kuluerä on oppikirjat, ja yleensäkin opintomateriaalit. Kirjoihin menee noin 1 400 euroa ja hinnat ovat nousseet. Suomen Lukiolaisten liitto on seurannut oppimateriaalikustannuksia vuodesta 2014, jo pelkästään siinä ajassa kustannukset ovat nousseet lähes 200 euroa.

Toinen suurin pakollinen kuluerä on tietokone, joka on laskettu mukaan edellä mainittuun 2500 euroon.

- Jotkut koulut tarjoavat omia koneitaan oppilaiden käyttöön, mutta sellaiset koulut ovat todella harvassa. Se on koulun oma päätös, helpottaako tällä tavoin lukiolaisten opiskelua.

- Iso osa oppimateriaalista on nykyään sähköisessä muodossa mikä vaatii sitä, että kone hankitaan jo heti lukion alussa.

Tietokoneet ovat maksaneet Pelastakaa lapset ry:n tekemän selvityksen mukaan keskimäärin 650 euroa.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen (kuva: Marjo Suvanto)

Myös matkustaminen maksaa

Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä nousi voimakkaasti esiin se, että monet mainitsivat myös matkakustannukset isona taloudellisena taakkana, sillä Kelan koulumatkatuki kattaa vain vähintään 10 kilometrin ja yli 54 euroa kuukaudessa maksavat koulumatkat.

Esimerkiksi Helsingin seudulla kaupunkirajojen yli matkustava opiskelija maksaa matkakortistaan 53,30 euroa kuukaudessa (HSL:n 2017 hinnaston mukaan). Kolmen vuoden opintojen aikana kodista kouluun pääsemiseksi välttämättömät matkakustannukset nousevat näille opiskelijoille yli 1 400 euroon.

Joskus opiskelupäätökseen vaikuttaa pieneltä tuntuva asia, mutta se voi olla vähissä varoissa olevalle opiskelijalle liikaa.

- Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi valinneet pitkän matematiikan sijaan lyhyen matematiikan, koska sitä on halvempaa opiskella. Siinä on vähemmän kursseja, joten kirjat eivät maksa niin paljon ja laskimeksi kelpaa muutaman kympin maksava perusmalli eikä mikään vaativampaan matematiikkaan pystyvä, kalliimpi laite.

- Joka ikinen tässä maassa ymmärtää, että tällainen on yhteiskunnankin kannalta huonoa. Totta kai me kaikki toivomme, että Suomessa olisi koulutettuja ihmisiä, mutta tällaisten laskukone-asioiden takia moni joutuu luopumaan unelmistaan. Ja nämä ovat ratkaisuja, joita joudutaan tekemään jo alaikäisinä. Lukion alussa, 16-vuotiaana.

Helsinki valmistelee maksuttomuutta

Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan maksuttoman toisen asteen toteuttaminen niin, että opiskelijalle annettavat materiaalit ja tarvikkeet jäävät nykyiseen tapaan opiskelijan omaan käyttöön myös opintojen jälkeen, tarkoittaisi valtiolle 109–153 miljoonan euron vuosittaisia menolisäyksiä ilman mahdollisista koulumatkoista aiheutuvia menoja.

Se on niin iso raha, että Sipilän hallitus päätti ratkaista asian uudistuksella, jonka kustannukset ovat vain noin 14 miljoonaa euroa.

Elokuusta 2019 alkaen pienituloisten perheiden opiskelijoille ryhdytään maksamaan opintotuen oppimateriaalilisää. Siihen ovat oikeutettuja vanhempiensa luona asuvat toisen asteen alle 20-vuotiaat opiskelijat, ja muualla asuvat alle 18-vuotiaat, joiden vanhempien vuositulot ovat alle 40 950 euroa. Lisän voivat saada myös alle 17-vuotiaat lapsilisän piirissä olevat opiskelijat.

Opintotuesta vastaavan eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon antaman tiedotteen mukaan oppimateriaalilisä edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus kouluttautua ja hyödyntää lahjakkuuksiaan. Ministerin mukaan oppimateriaalilisällä voisi hankkia esimerkiksi tietokoneen.

- Oppimateriaalilisä on 46,80 euroa kuussa. Toki se on pieni helpotus köyhimmille, mutta tuo summahan ei kata lukion tuomia kuluja, Roosa Pajunen sanoo.

- Sitä paitsi se on väärin kohdennettu. Lukion alussa joudutaan ostamaan läppäri ja monta kirjaa kerralla, siitä tulee monen sadan euron paketti ja se 46 euroa ei kata yhtään mitään siinä vaiheessa.

Taistelu jatkuu.

- Pettymys muuttui taistelutahdoksi ja tekemisen meiningiksi. Nyt teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että maksuttomaan toiseen asteeseen siirtymisen valmistelu kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan, Roosa Pajunen sanoo.

Viime syksynä Helsingin valtuusto päätti, että Helsinki alkaa valmistella maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen oppilaille. Asia on vielä aika auki.

Julkaistu: 7.3.2019