Elisabeth Rehn todisti 1990-luvulla julmuuksia, jotka toivat ruumiita uniin – Nyt hän näkee muutoksen Suomessa: ”Kaikki on niin jyrkkää, ja ihmiset ovat valtavan itsekkäitä”
1990-luku oli dramaattinen vuosikymmen Suomelle, Euroopalle – ja Elisabeth Rehnille. Hän oli ajan suomalaisen politiikan voimahahmo, jonka elämä sai käänteen vuosikymmenen puolivälissä. Suomen ei pidä irtautua Ottawan sopimuksesta, hän sanoo nyt.
Tiellä tuli vastaan ihmisiä, jotka kuljettivat omaisuuttaan kärryissä. Kuormat olivat valtavia, tilanne kamala.
Elisabeth Rehn oli nimitetty YK:n ihmisoikeusraportoijaksi entisen Jugoslavian alueelle. Hän oli matkalla Srebrenicaan, itäisessä Bosniassa sijaitsevaan vuorten ympäröimään kaupunkiin, jossa oli tapahtunut järkyttävä verilöyly.
Heinäkuussa 1995 Bosnian serbijoukot olivat teloittaneet yli 8 000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat etsineet turvaa kaupungista. Sen piti olla YK:n suojeluksessa. Myöhemmin teko katsottiin kansanmurhaksi.
Kommentit