Apu

Ruokakauppa kotisohvalla – "Korona kymmenkertaisti verkkoasiakkaidemme määrän muutamassa päivässä," kauppias kertoo

Ruokakauppa kotisohvalla – "Korona kymmenkertaisti verkkoasiakkaidemme määrän muutamassa päivässä," kauppias kertoo
Korona on tuonut ruokakauppoihin keräilijät, jotka lastaavat kärryihin verkossa tehtyjä tilauksia. Sitten asiakas hakee ennakkotilauksensa kaupalta tai se tuodaan kotiin. Verkkokauppa kasvaa vauhdikkaasti, mutta taloudellisesti se on vielä aika lailla nappikauppaa.
Julkaistu: 27.1.2021

Talviaamu pysyttelee pimeänä, mutta K-Supermarket Hertassa tehdään täysillä töitä. Seitsemältä tulevat varhaisimmat asiakkaat. Samalla hetkellä alkavat verkko-ostosten keräilijät liikkua hyllyjen välissä, jos on maanantai, torstai tai perjantai. Tänään, tiistaina, on rauhallisempaa, joten verkkokaupan vastaava Matias Kaijala tapaa aamun tiimin 7.45.

Neuvonpito käydään pullohuoneessa, jonne on tehty tilaa verkkokaupan lämpiminä säilytettäville tavaroille ja pakasteille. Seinää vasten seisovat pakastekaapit, joihin on merkitty aikaikkunoita: nouto 11–13, kuljetus 10–12. Tänään on noin 40 ”keikkaa”.

– Uusia tilauksia tulee yölläkin, koska niitä voi tehdä aamukuuteen asti. Työvuorolistat taas laaditaan kaksi viikkoa etukäteen, joten aina ei ole yksinkertaista ennakoida, kertoo Kaijala, joka hänkin kerää ostoksia päivittäin.

Ennen starttia keräilijät katsovat vielä hyvitykset ja asiakkaiden lisätoiveet, joita tulee myös puhelimella tai sähköpostilla. Hyvityksen asiakas saa, mikäli tilattua tuotetta ei ole voitu toimittaa.

– Asiakas halusi perunapiirakoita ja soitti niiden perään. On tärkeää, että kaikki muistetaan.

Helsinkiläisen K-Supermarket Hertan verkko­kaupan vastaava Matias Kaijala kerää ostoksia pahvilaatikoihin.

Alkoholitonta olutta myydään verkossa paljon

Kello on 8.14, kun Matias Kaijala aloittaa keräilyn. Tilauksessa on 59 tuotetta. Siihen pitäisi kulua puolisen tuntia.

Hän ottaa käteensä matkapuhelimen näköisen laitteen, lempinimeltään Symppiksen. Ostokset näkyvät tuoteryhmittäin keräämisjärjestyksessä. Kaijala asettaa kaksikerroksiseen kärryyn neljä pahvilaatikkoa ja muovikasseja.

– Rakastan mun työtä. Tykkään siitä, että pystyn palvelemaan jokaista asiakasta yksilönä, sanoo 22-vuotias Kaijala, joka on ollut kaupassa töissä kahdeksan kuukautta ja opiskelee kauppatieteitä Helsinki Business Schoolissa.

Kaijala ei aloita hedelmistä ja vihanneksista kuten asiakas. Kerrottuaan kiertävänsä ympyrän hän harppoo kalatiskin kupeesta kohti maitotuotteita. Niiden päälle voi pakata kevyempiä tavaroita. Hän poimii kahta jogurttia, maitoa, kermaa ja rahkaa. Yksi rahkapurkki jää kärryyn, koska viimeinen myyntipäivä on tänään.

Oikeaa näkkileipää etsiessään Kaijala tutkailee hyllyä hetken.

– Laitteessa näemme tuotteet kuvina, ja joskus kuvapankin tuotekuva ei vastaa hyllyssä olevaa pakkausta.

Näkkäri löytyy, sitten rusinat ja pähkinät. Jatkamme juomaosastolle.

– Alkoholitonta olutta menee verkkokaupassa paljon. Alkoholipitoiset juomat pakkaamme erilliseen muovikassiin, ja siihen tulee K18-tarra päälle.

Alkoholijuomia saa tilata vain noudettavaksi, sillä laki kieltää niiden toimittamisen kotiin.

Matias Kaijala ja aamun keräilijät Maria Nuutinen, Emmi Väinämö, Sonja Huhtanen ja Guyen Altan kokoontuvat pullohuoneessa ja lähtevät kärryineen kaupan puolelle.

Verkkokauppa moninkertaistui

Kauppias Markus Ranne toivottaa hyvät huomenet ikkunattomassa, joskin väljässä toimistossaan. Matkalla sinne henkilökunta työntää käytävällä tyhjiä ja täysiä rullakoita. Kaupassa on noin 25 000 nimikettä, ja siellä käy noin 4 000 asiakasta päivässä. Kivijalkakauppa on kaiken perusta.

– Mutta koska sijaitsemme Herttoniemen metroaseman vieressä, olemme myös kioski. Meiltä ostetaan eväät, ja meillä poiketaan työmatkalla. Siksi kivijalan keskiostos on noin 30 euroa. Korona on vähentänyt kivijalkakaupan työmatka-asiakkaita. Vuosi on silti ollut hyvä, Ranne kertoo

Verkkokaupan Ranne aloitti noutopisteessä 2017, kotiinkuljetukset alkoivat viime maaliskuussa. Verkkokaupan osuus liikevaihdosta on nyt 6–7 prosenttia.

– Korona kymmenkertaisti verkkoasiakkaidemme määrän muutamassa päivässä. Samalla verkon keskiostos kasvoi noin sadasta noin 150 euroon.

Sitä ennen K-Supermarket Hertalla oli keskimäärin kahdeksan verkkoasiakasta päivässä, nyt noin 80. Juuri enempää ei pystytä palvelemaankaan, sillä varasto- ja jäähdyttämötilat on suunniteltu myymälää eikä keräilyä varten.

K-Supermarket Hertan asiakaskunnassa korostuvat 35–55-vuotiaat perheelliset. S-ryhmänkin asiakkaina on paljon lapsiperheitä. Korona on tuonut lisää iäkkäämpiä asiakkaita niin K- kuin S-ryhmiin.

Symppis-lempinimen saanut laite näyttää asiakkaan ostokset tuoteryhmittäin keräysjärjestyksessä.

Kauppa ilman asiakkaita tuntuisi oudolta

Matias Kaijala kerää kärryynsä kaurahiutaleita, kahvia ja teetä. Pyykinhuuhteluaineen hän laittaa muovikassiin siltä varalta, että pullo vuotaisi. Suklaarivistössä hän kyykistelee etsien oikeaa tuotetta, ja Fazerin hyllyttäjä rientää avuksi. Sitten on hedelmien ja vihannesten vuoro.

– Hevi-osastolla menee eniten aikaa, sillä helpostikin yli puolet tilauksesta koostuu hedelmistä ja vihanneksista.

Kaijala pakkaa appelsiineja, banaaneja ja tomaatteja paperipusseihin ja punnitsee ne. Verkkokaupassa tuotteet tilataan kappaleittain, ja niille annetaan hinta-arvio kappaleelta, mutta tarkka hinta saadaan vaa’alla.

Kaijala hakee leikkeleet, kalatiskiltä valmiiksi laitetut kalat, sitten lihan, juustot ja leivän. Palaamme kalatiskin luo. Kärry jää odottamaan. Kaijala noutaa pakasteet, ja ympyrä on täysi. Kello on 8.48. Aikaa on mennyt 34 mi­- nuuttia.

Lopuksi hän vie lämpimässä säilytettävät tuotteet ja pakasteet pullohuoneeseen, loput viereiseen jäähdyttämöön. Hän lisää laskuun pakkausmateriaalin ja tulostaa etiketit. Tilaus maksaa 171 euroa.

Kerääminen olisi nopeampaa niin sanotussa dark storessa, pimeässä myymälässä, joka on suunniteltu varastoksi, ei asiakaspalvelutilaksi. S-ryhmällä on vuodesta 2014 toiminut sellainen Alepa Vantaalla.

K-kauppias Ranteen mielestä kauppa ilman asiakkaita tuntuisi oudolta.

– Suomessa se voi olla mahdollinen suurimmissa kaupungeissa, mutta en usko, että meille mahtuu monta.

– Puolet kotiinkuljetusasiakkaista on meille uusia asiakkaita. Tietty asiakaskunta haluaa ruoan kotiin, ja kun se ei ollut meillä mahdollista ennen koronaa, ne tilattiin muualta, kertoo K-Supermarket Hertan kauppias Markus Ranne.

Onko ruoan verkkokauppa tullu jäädäkseen?

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo, että alalla tutkitaan ja tarkastellaan, miten laajaa valikoimaa pimeässä myymälässä kannattaa pitää, ja toisaalta houkuttaako verkkokaupan kapea valikoima tarpeeksi asiakkaita.

SOK:n verkkokaupan myyntipäällikkö Matti Torniainen arvioi, että S-ryhmän ruoan verkkokauppa on ollut korona-aikana korkeimmillaan yli nelinkertaista vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan nähden.

SOK:n Torniainen sanoo, että asiakkaita on tullut hyvin, kun verkkokauppoja on avattu uusille paikkakunnille. S-ryhmällä oli maaliskuussa noin 40 ruoan verkkokaupan myymälää, vuoden lopussa yli sata.

– Uskomme, että tässä on paljon pysyvää. Ihmiset ovat saaneet kokemuksia, palvelu on tullut tutummaksi, ja moni on huomannut sen helpoksi.

Torniainen kertoo, että S-ryhmä tutkii jatkuvasti ruoka- ja verkkokaupan volyymitasoja sekä sitä, miten automatisoida ja robotisoida tekemistä. Nyt ruokatuotteita keräävät ihmiset.

Torniainen vahvistaa, että Prismassa hävikkiä on helpompi hallita kuin pimeässä myymälässä.

Alkoholittomia juomia voi tilata kotiin, alkoholillisia vain noutopisteeseen, ja muovikassi merkitään K18-tarralla. Hertassa on 25 000 tuotenimikettä, joten suklaarivistökin on vaikuttava. Matias Kaijala saa etsintäapua Fazerin hyllyttäjältä.

Eniten aikaa kuluu hevi-osastolla

Alan etujärjestöä vetävän Kari Luodon mukaan verkkokaupan osuus ruokakaupasta ei tämän hetken kovista kasvulukemista ole vielä suuri, se asettuu 2,5–3 prosentin väliin.

– Ruoan verkkokauppa on yhä isojen kaupunkien ilmiö, kuten etäkauppa yleensäkin, Luoto sanoo.

Ruoan verkkokauppa ei ole missään ollut taloudellinen riemuvoitto. Matti Torniainen sanoo suoraan, että-S-ryhmälle verkkokauppa ei tällä hetkellä ole kannattavaa.

Kannattamattomuuden ymmärtäminen ei vaadi suurta laskutaitoa. Keskiarvo-ostos verkossa on suuri myös siksi, että ihmiset haluavat vastinetta keräily- ja kuljetusmaksuille.

S-ryhmässä nouto maksaa viiden euron molemmin puolin, kotiinkuljetus noin kymmenen euroa S-etukortilla, muutoin 13 euron pintaan.

Helsinkiläisessä K-Supermarket Hertassa asiakas maksaa keräilystä 4,90 euroa. Kotiinkuljetuksineen ostos maksaa 14,90 euroa, Plussa-kortilla 12,90.

– Hyvinkin puolet tilauksesta on hevi-osastolta, joten siellä menee eniten aikaa, Matias Kaijala sanoo.

Kun keräily kestää noin 40 minuuttia, se maksaa kauppiaalle 16–17 euroa. Yhden verkko-ostoksen kustannukset ovat Ranteen mukaan 25–27 euroa.

– Ensin maksan työntekijöille siitä, että he hyllyttävät tavarat. Sitten maksan heille siitä, että he keräävät ne sieltä pois.

Ranne sanoo, että ruoan nettikaupasta on vaikeaa saada kannattavaa, mutta kun kysyntä kasvaa, sieltä ei ole järkevää olla poissakaan. Hän uskoo nettikaupan kasvavan parissa vuodessa noin kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta.

Tällä hetkellä verkkokaupan merkitys on toisaalla: se on asiakaspalvelua ja ostamisen muoto, joka kasvaa vahvasti, vaikka se on vielä pientä.

Torniaisen mukaan verkkokauppa vaatii henkilökunnalta hyvää ammattitaitoa.

– Keräilijä osaa kerätä oikeat tuotteet ja varmasti tuoreet hedelmät ja vihannekset. Hän huomaa erikoisruokavaliot esimerkiksi, kun tuote korvataan. Hän toimii tehokkaasti.

K-supermarket Hertassa Matias Kaijala osoittaa saman käytännössä.

– Hevi-osastolla mietin esimerkiksi, miten kypsiä banaaneja valitsen, koska ihmisten maut ovat erilaiset. Työtä nopeuttaa, kun oppii vaakanumerot. Itselleni eniten opettelemista on ollut teelaaduissa, lastenruoissa ja naisten hygieniatuotteissa.

Matias Kaijalan mukaan ostoksia on harvoin kahta laatikollista vähempää. Hertassa verkon keskiostos on noin 150 euroa.

Huolellinen pakkausoperaatio

Kello 9.30 Markus Tissari ajaa pakettiauton K-supermarket Hertan varaston oven eteen. Ensimmäisten kuljetusten aikaikkuna on 10–12. Aluksi Tissari kantaa autoon pakastelaatikon. Seuraavaksi hän tuo viileässä säilytetyt tuotteet, sitten lämpimästä leivät ja yrtit ja lopuksi pakasteet. Hän lastaa tarkasti.

– Uskallan pakata vain kaksi laatikkoa päällekkäin, ettei tule vahinkoja. Lisäksi pitää ajaa rauhallisesti, sillä liike kaksin–kolminkertaistuu tavaratilassa.

Lähes kaikki tilaukset maksetaan etukäteen, mutta tänään kyytiin lähtee maksupääte, sillä yksi asiakas haluaa maksaa puhelimessa tekemänsä lisätilauksen kotiovella.

Ensimmäinen lähetys menee muutaman minuutin päähän, Länsi-Herttoniemeen. Tissari pysäköi auton kadulle ja laittaa hätävilkut päälle – kuljetusalan tapa, jottei tarvitse askaroida pysäköintikiekon kanssa eikä tule sakkoja. Hän nostaa kärryyn kolme pahvilaatikkoa ja kaksi paperikassia ja painaa kerrostalon ovisummeria.

Laatikoita voi pakata autoon vain kaksi päällekkäin, ettei tule vahinkoja.

Nettiasiakkaalta säästyy aikaa

Asiakas Antti Salo avaa oven sortsiasussa ja villasukissa. Viaplayn tv-jalkapallolähetysten tuottaja on etätöissä vastaanottaakseen ison ruokatilauksen, koska puoliso hoitaa vauvaa. Perhe alkoi ostaa ruokaa verkosta koronakeväänä, vaikka olikin aiemmin ”voltannut” eli tilannut ruokaa Voltista.

– Vauva oli syntynyt, emmekä tienneet, millainen tauti korona on ja miten se vaikuttaa vastasyntyneisiin. Uudessa vauva-arjessamme tuntui helpolta, että ruoat tuotiin kotiin. Ja oli mukavaa, että joku kerää ostokset ja haemme ne autolla.

Tänään Salot ostavat ruokaa puoliksi noutaen ja puoliksi kotiin kuljetettuina. Aikaa säästyy, sillä isoon kauppareissuun kuluu parikin tuntia ja kantamista riittää. Netissä tilauksen näpyttelee parissakymmenessä minuutissa.

– Kalat ja hedelmät haemme mieluiten kaupasta. Mutta kaikki juomat, kahvit, puurot, säilykkeet ja vessapaperit on kätevää tilata verkosta. Kotiinkuljetuksen hinta on kohtuullinen, ja ostamme enemmän kerralla.

Kaupan kielellä Salo on hybridiostaja. SOK:n Torniainen uskoo, että heitä tulee yhä enemmän.

– Tietyt tuotteet hankitaan suunnitelmallisesti verkkokaupasta. Myymälässä haetaan inspiraatiota ja kokeillaan uusia tuotteita.

Asiakas Antti Salon mielestä verkko­kaupan sovellus on helppo käyttää. Tuoreet kalat ja vihannekset hän haluaa silti valita itse kaupasta.

Ostokset kertovat jotain asiakkaan elämästä

Herttoniemeläisessä rappukäytävässä Tissari ja Salo toimivat nopeasti, ja kuljettaja jatkaa matkaa. Me palaamme kuvaajan kanssa kaupalle, sillä noutopiste avataan kello 11. Hertan verkkokaupasta noin 80 prosenttia on noutoja.

Luovuttajana työskentelee toinen verkkokaupan vastaava, Karoliina Multas, 25, kuvataiteen maisteri Antwerpenin kuvataideakatemiasta ja tuleva tieto- ja viestintätekniikan insinööri. Kaksi vuotta sitten hän palasi Belgiasta Suomeen, ja tie toi supermarketin kassalle.

Kun Markus Ranne aloitti verkkokaupan, hän päätti, ettei keräilyyn palkata uusia ihmisiä, sillä keräilijän piti tuntea kauppa. Multas ilmoittautui vapaaehtoiseksi.

– Vaikutti hauskalta työltä, että keräilisin toisille ostoksia päivittäin. Vieläkin se on kivaa. Ostoksista voi päätellä, millainen perhe on ja miten se laittaa ruokaa. Keväällä ihmiset tilasivat leivontatarvikkeita. Yllättävän paljon ostetaan jogurtteja ja eineksiä.

Kun asiakas on noutoruudussa, hän soittaa luovuttajalle.

Aamun luovuttaja Karoliina Multas odottaa puhelua, joka kutsuu hänet viemään ostokset asiakkaalle autoon. Ritva Hulkkonen aikoo palata koronan jälkeen kivijalka-asiakkaaksi. – Minun on vaikeaa löytää verkosta kaikkea, jota tiedän tutussa kaupassa olevan.

Kaikista ei tule verkkokaupan vakioasiakkaita

Tasan kello 11 Multasin taskussa pirahtaa. Parissa minuutissa hän vie kaksi pahvilaatikkoa Ritva Hulkkoselle.

Eläkkeellä oleva Hulkkonen on kaupan vakioasiakas, ja siksi sen verkkoasiakkuus tuntui korona-aikana parhaalta. Nyt hän noutaa ostoksensa, sillä hän asuu kaupan kuljetusalueen ulkopuolella. Tilanne muuttuu, kun uusi koti valmistuu lähemmäksi.

– Systeemi toimii hyvin, mutta tuntuu oudolta, että pitää päättää ruokaostokset muutamaksi päiväksi etukäteen. Jatkossa tuskin käytän verkkokauppaa, jos pysyn terveenä.

Tänään yhtä Hulkkosen tilaamaa tuotetta ei löytynyt.

Multas esittelee korvaajan, joka palaa kuskin kanssa kauppaan. Hän auttaa nostamaan laatikot autoon. He hyvästelevät hymyillen – ja Hulkkonen odottaen koronan päättymistä, jotta hän saa palata tuttuun kivijalkakauppaansa katsomaan itse, mitä tarvitsee.

Kommentoi »