Ensin naurattaa, sitten itkettää, ja sitten taas naurattaa. Välillä itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Teatteri Jurkan Elämän ensikertalaisia on paikoin aivan kreisi ja sukeltaa seuraavassa hetkessä perustavanlaatuisiin kysymyksiin esimerkiksi menetyksestä, ystävän tai oman elämän, niin että katsomossa on pakko kaivaa nenäliinat esiin.

Menestynyt, taiteellisesti riskejä ottava ohjaaja Teresa Dunge (Ella Mettänen) ja hänet jalustalle nostanut assistentti Jaakko Warg (Tommi Eronen) tekevät yhteistyötä, kunnes Teresan terveys pettää ja esityksen valmistelu vaihtuu syöpähoitoihin. Jaakko yrittää toteuttaa mentorinsa visiota, mutta esityksestä tulee myllynkivi hänen kaulansa ympärille.

Kun määrätietoinen Teresa kuolee nuorena, Jaakko ei enää löydä tietään. Ulkopuolisen silmin Jaakon elämä on sujunut hyvin, on perhettä ja ammatti, mutta sisällä jäytää oman taiteellisen uran karilleajo. Jaakko ei päässyt Teresan varjosta edes tämän kuoltua.

10 vuotta Teresan kuoleman jälkeen Jaakko on päättänyt kirjoittaa Teresasta kirjan, ehkä saadakseen sen elämänjakson vihdoin päätökseen, mutta tekstiä ei synny. Jo kaksikon ensikohtaamisella Teresa rypisti Jaakon ideat ja korvasi ne omillaan, ja nyt Teresan ote ei hellitä edes haudan takaa. Kirjaimellisesti, sillä yllättäen Teresa palaa Jaakon elämään. Kuolleista, kuolleena, hämmentyneenä.

Lauri Vennosen kirjoittama ja Lauri Maijalan ohjaama esitys tavoittaa hyvin sen, miten osa tietää jo varhain, mitä haluaa tehdä, ja osa etsii omaa tietään koko elämänsä. Teresa toivoo vain, että hän olisi saanut elää. Jaakko elää yhä, mutta on niin eksyksissä, että varsinaisen elämisen sijaan hän vain kuluttaa päiviään. Voiko elämä mennä hukkaan? Pitääkö saavuttaa suuria, jotta elämä on eletty hyvin? Tekohetkellä tärkeäksi koettu työ on vienyt pois perheen parista ja tehnyt poissaolevaksi myös, vaikka olisi fyysisesti paikalla. Oliko se sen arvoista?

Teatteri Jurkan ainutlaatuisen intiimissä miljöössä näyttelijätyö on erityisen tärkeää. Tommi Eronen on erinomainen Jaakkona, jonka yrittää niin kovasti, mutta jää silti aina vähän ulkopuoliseksi, oman elämänsä sivuhenkilöksi. KOM-teatterin Ella Mettäsessä on juuri sopivaa herkkyyttä Teresan elohopeamaisen persoonan ja hetkessä vaihtuvan tunneskaalan välittämiseen.

Elämän ensikertalaisia on Jurkan 70-vuotisjuhlanäytelmä, ja se toteutetaan Jurkan ja KOM-teatterin yhteistyönä. Esitys kestää noin 1,5 tuntia ilman väliaikaa, eikä siinä ole yhtään liikaa – näytelmän loppuessa oikein säpsähtää, että nytkö jo.