Suomalaiset yritykset ovat arvioineet uudelleen suhteensa Venäjään Ukrainan sodan takia. Osa on keskeyttänyt toiminnan tai viennin, osa aikoo vetäytyä maasta tyystin. Moni poistaa venäläiset tuotteet valikoimistaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan melkein 95 prosenttia vastanneista yrityksistä tukee EU-pakotteita.
– Se hinta on maksettava, koska hyökkäys on tuomittava voimakkaasti, EK:n elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Petri Vuorio sanoo.
Venäjän vienti oli loistava mahdollisuus yrityksille
Venäjä on ollut suomalaisille yrityksille ainutlaatuinen mahdollisuus vientiin.
– Aivan naapurissa on ollut kehittyvä markkina, 400 kilometrin päässä suurkaupunki Pietari ja sen ostovoima. Lisäksi meillä on todella hyvä maine: suomalaisuus on ollut venäläisille laadun tae.
2010-luvulla vienti Venäjälle on kuitenkin vähentynyt. Venäjän talouden ja ostovoiman kasvu on ollut vaatimatonta. Myös Venäjän sotapolitiikka ja siitä seurannut pakotteet ovat vähentäneet investointi-intoa. Moni suomalainen yritys on päättänyt poistua Venäjältä jo ennen sotaa.
Nyt yhteistyö Venäjän kanssa on sekä taloudellinen että maineriski, ja Venäjän- markkinoiden dramaattinen muutos sodan jäljiltä saa yritykset pohtimaan kumppanuuksiaan entistä tarkemmin.
Yritysten pako on katastrofi Venäjälle
Venäjältä vetäytyminen on taloudellinen suuri isku niille yrityksille, joiden toiminta nojaa Venäjän-kauppaan.
– Vaikka Venäjän osuus tavaraviennistämme vain 5,5 prosenttia, tappioita tulee kuitenkin kaikille lähtijöille, Vuorio sanoo.
Myös Venäjän viranomaisten uudet säädökset hankaloittavat vetäytymistä.
– Yritykset suojelevat venäläistä henkilöstöään ja haluavat toimia vastuullisesti paikallisia lakeja noudattaen.
Venäjälle yritysten joukkopako on katastrofi. Työttömiä on kymmeniä tuhansia, investoinnit jäissä ja ruplan arvo romahtanut.
– Venäjä on pilannut sodalla taloudelliset mahdollisuutensa pahimmillaan jopa vuosikymmeniksi, Vuorio arvioi.