Edunvalvontavaltuutus on syytä laatia jokaisen 40-vuotiaan, sillä toimintakyky voi heikentyä nopeasti – Näin teet sen oikein
Puheenaiheet
Edunvalvontavaltuutus on syytä laatia jokaisen 40-vuotiaan, sillä toimintakyky voi heikentyä nopeasti – Näin teet sen oikein
Etukäteen tehtävällä edunvalvontavaltuutuksella voi varmistaa, että asiat hoidetaan omien toiveiden mukaisesti toimintakyvyn heikennyttyä. Valtuutus tarvitaan myös puolison asioita hoidettaessa.
1Kommenttia
Julkaistu 28.11.2022
Apu

Väestön ikääntyminen tulee lisäämään edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina huomattavasti. Tällä hetkellä on voimassa 90 000 edunvalvontaa tai edunvalvontavaltuutusta, kun taas vuonna 2030 asian arvioidaan koskevan 120 000 henkilöä.

Edunvalvontavaltuutus on perinteistä edunvalvontaa ketterämpi ja joustavampi tapa huolehtia omien asioiden hoitamisesta toimintakyvyttömyyden hetkellä.

− Merkittävin ero on, että valtuutuksen voi tehdä ennakkoon. Valtakirjassa voi tuoda esille, miten haluaa itselleen tärkeät asiat hoidettavan. Selkeät ohjeet helpottavat myös läheisiä, kertoo Digi- ja väestötietoviraston viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto.

Tee valtuutus hyvissä ajoin, sillä sitä voi tarvittaessa muuttaa

Milloin valtuutus olisi järkevintä tehdä? Digi- ja väestötietovirasto kannustaa olemaan ajoissa liikkeellä. Valtuutuksen sisältöä voi aina halutessaan muuttaa laatimalla uuden valtuutuksen.

− Kannustamme kaikkia yli nelikymppisiä tekemään valtuutuksen, sillä tilanne voi muuttua nopeastikin. Esimerkiksi pitkän sairaalassaolon aikanakin on hyvä, jos valtuutus voidaan vahvistaa ja joku muu pystyy tarvittaessa hoitamaan vaikkapa pankkiasioita. Kotiutumisen jälkeen voi hakea valtuutuksen purkamista.

Moni ei tiedä, että puolison asioita ei voi hoitaa ilman edunvalvontavaltuutusta.

Mieti, mitkä kaikki asiat pitää hoitaa

Aivan ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita ja mitä kaikkia hoidettavia asioita omassa elämässä on laskuista, kuukausilahjoituksista aina lapsenlapsen lahjoihin. Valtuutus kirjataan valtakirjaan, johon nimetään etukäteen, kuka saa hoitaa asioita ja myös, miten niitä hoidetaan, kun ei itse siihen enää pysty. Samalla määritellään, että valtuutus tulee voimaan, jos oma terveydentila heikentyy.

− Valtakirjassa on hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu siltä varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toiminaan valtuutettuna tai hän ei haluakaan ottaa tehtävää vastaan. Varavaltuutettu puolestaan on tarpeen tilanteissa, joissa varsinainen valtuutettu on perhesuhteen takia esteellinen, kuten esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa.

Jos haluaa, että valtuutettu tekee lahjoituksia puolestasi vaikkapa lähiomaisen merkkipäivänä, täytyy valtakirjassa olla tieto, mitä omaisuutta voidaan lahjoittaa ja kenelle.

Käytä apuna asiantuntijaa, jotta vältät turhat stiplut

Valtakirjan laatimisessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa tai pankin notariaattipalveluita. Valtakirjaan tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitus. Heidän tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.

− Asiantuntijaa käyttämällä on helppo varmistaa, ettei valtakirjassa ole virheitä ja esimerkiksi valtuutuksen voimaantuloehto on oikein kirjattu. Asiakirjan räätälöinti on tärkeää, jotta se vastaa jokaisen omia tarpeita. Mitä enemmän omaisuutta tai hoidettavia asioita, sitä enemmän on mietittävää valtuutuksen laatimisessa. Valtuuttaja voi itse tehdä yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka liitetään valtakirjaan, Lehto sanoo.

Edunvalvontavaltakirjasta täytyy ilmetä seuraavat asiat:

  • Valtuuttaja eli henkilö, jonka asioista on kyse.
  • Valtuutettu eli henkilö, jonka valtuuttaja oikeuttaa edustamaan itseään asioiden hoitamisessa.
  • Valtuuttamistarkoitus eli se, että valtuuttaja oikeuttaa oikeuttaa valtuutetun edustamaan häntä toimintakyvyn heikennettyä.
  • Asiat, joita valtuutettu on oikeutettu hoitamaan valtuuttajansa puolesta. Valtakirjaan tai toimintaohjeisiin voi kirjata myös hyvin yksityiskohtaisia määräyksiä liittyen omaisuuden ja asioiden hoitamiseen. Ohjeet voivat liittyä omaisuuden myyntiin, sen säilyttämiseen tai varojen käyttämiseen.
  • Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
  • Valtuuttajan tulee allekirjoittaa valtakirja kahden todistajan läsnä ollessa. Myös todistajat allekirjoittavat valtakirjan.

Huom! Edunvalvontavaltakirja tehdään aina ennakkoon. Valtakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa vasta toimintakyvyttömyyden heikennyttyä.

Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta löydät esimerkiksi täältä.

1 kommentti