Kuka hoitaa asioitasi, kun et itse enää pysty? – Näin hoidat edunvalvonnan kuntoon

Jokaisen kannattaa tietää, mitä oikeudellinen ennakointi tarkoittaa. Kun toimii ajoissa, voi määrätä laillisesti etukäteen, kuka hoitaa – ja miten – omia asioita sitten, kun kyky ymmärtää ja tehdä päätöksiä häviää vammautumisen tai sairauden vuoksi. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutus, testamentti ja hoitotahto ovat oikeudellista ennakointia.

Kun valtuuttaa luottohenkilön ennalta hoitamaan asioita tarvittaessa puolestaan, voi estää esimerkiksi hyväksikäyttöä, kuten suostuttelua huonoihin kauppoihin. Myös läheisten, viranomaisten ja hoitohenkilökunnan toimet helpottuvat. Kenenkään ei tarvitse ihmetellä, kuka hoitaa ihmisen asioita ja millä perusteella.

Ennakoimalla voi myös varmistaa, että omaa elämänlaatua ja arvoja kunnioitetaan, vaikka ei kykenisi enää kertomaan toiveitaan.

Oikeudellisesti pätevät asiakirjat pitää tehdä silloin, kun tekijä ymmärtää vielä selkeästi, mikä niiden merkitys on.

– Mitä aiemmin tulevaisuuteen varautuu, sitä varmemmin toimintakyky riittää, sanoo vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta. Hän väittelee syksyllä muistisairaiden autonomiasta.

Nuorena ajatus toimintakyvyn laskusta ja menetyksestä on kaukainen, vaikka tapaturmaan voi joutua missä iässä hyvänsä, ja vakava sairastuminenkin on mahdollista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tapaturmat ovat Suomessa suurimpia syitä erikoissairaanhoitoon ja useissa ikäryhmissä myös merkittävimpiä kuolinsyitä.

Myös ikäihmiset välttelevät usein ikävistä asioita puhumista, vaikka vakavat sairaudet yleistyvät vanhetessa, ja tapaturmien määrä kasvaa reilusti etenkin 60 ikävuodesta eteenpäin. Joskus vaikuttaa kuin ikääntynyt ajattelisi, ettei toimintakyvyn lasku koske häntä – ei vielä, jos ylipäätään koskaan. Useat uskovat myös, että tarvittaessa kaikki hoituu hyvin myöhemminkin, koska puoliso tai lapset pitävät asioita huolta.

Henna Nikumaa varoittaa ajattelemasta näin, sillä puolisolla tai lapsilla ei ole erityisoikeuksia hoitaa lähiomaistensa asioita eikä etenkään taloudellisia asioita ilman valtuutuksia. Nikumaa muistuttaa, että ennakointi koskee myös nuoria täysi-ikäisiä, joilla voi olla jopa enemmän hoidettavia asioita kuin ikääntyneillä.

– Nuoremmilla on monesti auto- ja asuntolainaa sekä mahdollisesti esimerkiksi yritystoimintaa. Ennakoivat oikeustoimet, kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, kannattaa tehdä mieluiten tänään eikä huomenna, jotta välttäisi ongelmat. Jos ajatukset muuttuvat, asiakirjoja voi päivittää.

Korkea ikä ei sinänsä estä elämästä terävänä loppuun asti. Kyky päätöksiin säilyy usein myös lievässä muistisairaudessa, vaikka parasta olisi ollut järjestää asioiden hoito jo aiemmin. Pätevät asiakirjat on syytä laatia viimeistään silloin, kun saa diagnoosin muistisairaudesta. Joskus sairaus etenee nopeasti.

Edunvalvontavaltuutuksen tai testamentin kaltaisten asiakirjojen liitteeksi suositellaan tuoretta lääkärinlausuntoa, jos henkilö on hyvin iäkäs tai hänellä on muistisairaus tai muu ajattelukykyyn vaikuttava sairaus. Lausunnossa lääkäri arvioi henkilön kyvyn oikeustoimiin. Tällä saattaa olla merkitystä, jos pelätään esimerkiksi, että riitaisa sukulainen kiistää asiakirjojen pätevyyden.

Kun ihminen ei kykene päätöksiin, hänen tahtoaan selvitetään usein haastattelemalla omaisia. Henna Nikumaa suosittelee jokaista valitsemaan hyvin luottohenkilönsä. Sopiva ihminen voi lähiomaisen sijaan olla myös paras ystävä, salarakas tai naapuri – kuka tahansa, joka tuntee valtuuttajan hyvin ja suostuu suullisesti tehtävään.

– Omaisten saattaa olla vaikea ymmärtää, että heiltä selvitetään sitä, mitä mummo päättäisi, jos pystyisi. Kyse ei ole siitä, mitä omainen haluaisi mummolle tehtävän. Moni omainen esimerkiksi haluaa, että mummo olisi maailmassa mahdollisimman pitkään, vaikka tämän tahto olisi toinen..

Yksinkertaisin tapa hoitaa toisen asioita on valtakirjavaltuutus. Valtakirjoja annetaan esimerkiksi pankki-, Kela-, vakuutus-, verotus-, posti- ja puhelinasioiden hoitoon. Omaiselle voi myös antaa käyttöoikeuden omaan pankkitiliin laskujen maksun helpottamiseksi.

Valtakirja on suositeltavinta tehdä kirjallisena. Kannattaa kysyä viranomaisten ja yritysten omia valtakirjalomakkeita, jotta muoto on varmasti oikea. Valtakirjassa on hyvä määritellä selkeästi asiat, joita valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan puolesta. Siihen kannattaa mieluusti merkitä myös voimassaoloaika.

Valtuuksia voi antaa moneen asiaan helposti Suomi.fi-palvelussa, jota Henna Nikumaakin suosittelee. Valtuuksien antaminen sähköisesti onnistuu, vaikka verkkopankkitunnuksia ei ole. Ikäihmisen henkilötodistus tai passi on kuitenkin hyvä pitää voimassa.

– Omakanta-asiointia varten on Suomi.fissä hyvä antaa valtuudet sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon asioiden hoitoon, Nikumaa neuvoo.

Pankit voivat kieltäytyä hyväksymästä tavallista kirjoitettua valtakirjaa, jos huomaavat tekijän toimintakyvyn heikentyneen. Kun toimintakyky on vielä kunnossa, kannattaa tehdä tulevaisuuden varalle myös edunvalvontavaltuutus. Se vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa vasta sitten, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan itse. Edunvalvontavaltuutus on muutoinkin usein valtakirjoja parempi ratkaisu.

– Viranomainen ei valvo valtakirjalla toimimista, joten se voi olla valtuuttajan oikeusturvan kannalta riski. Digi- ja väestötietovirasto voi sen sijaan pyytää edunvalvontavaltuuteltulta tiliselvitystä, jos siihen on syytä, Nikumaa kertoo.

Edunvalvontavaltuutus on helpompi ja edullisempi tapa hoitaa asioita toisen puolesta kuin varsinainen edunvalvonta. Edunvalvontavaltuutetun ei esimerkiksi tarvitse tehdä Digi- ja väestötietovirastoon vuosittain selkoa asioiden hoidosta, kuten edunvalvojan pitää. Valtuuttajan tuloista ja menoista täytyy kuitenkin pitää kirjaa.

Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa on suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa tai pankin lakipalveluja. Myönnettävät valtuudet pitää kirjata selkeästi. Yleensä valtuutettu saa esimerkiksi laajat valtuudet hoitaa omaisuutta ja taloudellisia asioita. Lisäksi usein valtuutetaan hoitamaan henkilöä koskevia asioita, mikä tarkoittaa esimerkiksi hoito- ja hoiva-asioita sekä passin hakemista.

Jos valtuuttaja haluaa ennakoida tulevaisuudessa annettavia lahjoja tai kiinteistöjensä hoitoa, kuten omakotitalon, metsän tai mökin myyntiä, ne pitää kirjata valtuutukseen erikseen. Tällainen valtuutus voi olla puolisolle joskus hyvinkin tarpeellinen.

– Kiinteistölauseke voi olla tärkeä myös esimerkiksi myöhempien perintöjen vuoksi, jos suvulla on vaikkapa vanhoja kiinteistöjä. Edunvalvontavaltuutuksen toimiohjeisiin voi kirjata myös yksityiskohtaisia ohjeita. Siinä voidaan sanoa esimerkiksi, että haluaa käydä kampaajalla kolmen viikon välein, Henna Nikumaa kertoo,

Valtuutukseen kannattaa nimetä esteellisyyksien varalta ainakin yksi toissijainen edunvalvontavaltuutettu sekä varavaltuutettu. Valtuutetuilta riittää suullinen suostumus, mutta allekirjoitukset tarvitaan valtuuttajan lisäksi esteettömiltä todistajilta.

Edunvalvontavaltuutukseen ja hoitotahtoon kannattaa kirjata myös ne ihmiset, joille valtuuttajan asioista saa tai ei saa kertoa. Edunvalvontavaltuutettu on salassapitovelvollinen.

Edunvalvojaa voidaan tarvita, jos oikeudellista ennakointia ei ole tehty ajoissa. Usein prosessi käynnistyy Digi- ja väestötietovirastossa, kun vaikkapa läheinen tai kotihoito tekee virastoon ilmoituksen henkilön edunvalvonnan tarpeesta. Mikäli tarve todetaan, usein pyritään saamaan omainen tai muu lähipiirin luottohenkilö suostumaan tehtävään.

– Jos perhesuhteet ovat riitaiset tai ketään sopivaa henkilöä ole, määrätään yleinen edunvalvoja. Harva kuitenkaan toivoo sitä, sillä yleisillä edunvalvojilla voi olla 200 päämiestä ja uuvuttava työtaakka, Henna Nikumaa kertoo.

Ajoittain julkisuudessa kerrotaan epäkohdista edunvalvojien toiminnassa. Heitä kuitenkin valvotaan Digi- ja väestötietovirastossa tarkemmin kuin edunvalvontavaltuutettuja. Virastoon voi myös ilmoittaa epäilyn edunvalvojan väärinkäytöksestä.

Henna Nikumaa haluaa lopuksi muistuttaa uudelleen oikeudellisen ennakoimisen tärkeydestä.

– Ei kannata odottaa liian pitkään. Moni asia on helpompaa, kun varautuu ajoissa.

Asiantuntija: vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa, Itä-Suomen yliopisto.

Lähteet: Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt (Duodecim 2023), dvv.fi ja Nikumaa & Koponen (toim.): Miten turvaan tahtoni toteutumisen? (Suomen muistiasiantuntijat 2020).