Hurrikaani iski Floridaan ja pian Donald Trump kahlasi tulvavedessä kuvaväärennöksessä – Tekoälyhuijaukset haittaavat pelastustöitä

The Atlanticin englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä. Juttu on alun perin julkaistu lokakuussa 2024.

Luonnonkatastrofien seuraaminen oli tarpeeksi hankalaa jo ennen kuin kyseenalaisten motiivien ajamat ihmiset alkoivat syytää sosiaaliseen mediaan tekoälyllä luotuja sensaationhakuisia kuvia.

Kriisin keskellä viranomaiset, pelastustyöntekijät ja vaarassa olevat ihmiset tarvitsevat luotettavaa tietoa. Floridaan iskeneen Helene-hurrikaanin jälkimainingeissa kävi ilmi, että vaikka teknologia on teoriassa parantanut mahdollisuuksia olla yhteydessä muihin ihmisiin, meillä saattaa olla yhä heikompi käsitys siitä, mikä tilanne paikan päällä todellisuudessa on.

Syyskuisen Helenen myrskyvuoksi, tuulet ja sateet jättivät jälkeensä 800 kilometriä leveän tuhoalueen Yhdysvaltain kaakkoisosiin. Monien yllätykseksi hirmumyrsky aiheutti tuhoisia tulvia myös kaukana sisämaassa, jopa Pohjois-Carolinan Ashevillessä ja kaupungin ympäristössä, alueella, jonka on ajateltu olevan turvassa sään ääri-ilmiöiltä.

Sosiaalisessa mediassa alkoi nopeasti levitä kuvia, joiden monet käyttäjät olettivat esittävän Ashevillen kaupunkia. Joukossa oli kuvia lemmikkieläimistä, jotka seisoivat veden saartamien rakennusten katoilla; eräässä kuvassa mies kahlasi tulvavesien läpi pelastaakseen koiran.

Kuvaa tarkemmin tutkineet uutistoimistot huomasivat kuitenkin, että miehellä oli kuusi sormea ja kolme sierainta: merkki siitä, että kuva oli luotu tekoälyllä, jolle tietyt yksityiskohdat tuottavat usein hankaluuksia.

Villien huhujen leviäminen on aina ollut ongelma suurkatastrofien aikana, sillä ne aiheuttavat usein sähkökatkoksia ja häiriöitä liikenteessä, mikä puolestaan vaikuttaa viestintäkanaviin, joita useimmat ihmiset käyttävät päivittäin.

Monet hätätilaviranomaiset keräävät tietoja paikallisista tiedotusvälineistä ja julkisista lähteistä, kuten alueen asukkaiden tekemistä julkaisuista, selvittääkseen, missä apua kaivataan eniten. Turha häly järjestelmässä hankaloittaa viranomaisten toimintaa.

Aiemmissa kriiseissä hätätilaviranomaiset kaikilla hallinnon tasoilla ovat luottaneet paikallisiin tiedotusvälineisiin saadakseen faktapohjaista tietoa tapahtumista paikan päällä. Paikallisuutisten aseman heikkeneminen (sanomalehtitoimittajien määrä on vähentynyt kahdella kolmasosalla vuoden 2005 jälkeen, ja paikallisilla televisiokanavilla on huomattavia taloudellisia haasteita) on kuitenkin supistanut luotettavien uutisraporttien tarjontaa.

Aiemmin Twitterinä tunnettu somepalvelu tarjosi tilanteen vastapainoksi tiettyjä etuja: tieto levisi nopeasti käyttäjältä toiselle, ja palvelu myönsi varmennetuille tileille sinisiä symboleja ja tarjosi näin käyttäjille keinon erottaa luotettavat kommentoijat satunnaisista internet-huhujen levittäjistä.

Nykyisen omistajansa Elon Muskin myötä X:ksi nimetty palvelu on kuitenkin muuttanut algoritmejaan, tilien varmentamiskäytäntöään ja sisällön moderointiaan siten, että palvelu ei ole enää yhtä luotettava kriisitilanteissa.

Hurrikaani Helene näytti todistavan tämän. X oli täynnä väitteitä, joiden mukaan myrskyn riepottelemat asuinalueet jyrättäisiin maan tasalle ja pakoon lähteneet ihmiset menettäisivät kotinsa. Jotkut jopa väittivät, että hämäräperäiset tahot hallitsivat säätä ja valikoivat joitakin alueita tuhottaviksi.

Massachusetts Maritime Academy -yliopiston hätätilanteiden hallintaan erikoistunut professori Samantha Montano, joka on kirjoittanut teoksen Disasterology: Dispatches From the Frontlines of the Climate Crisis, julisti X:ssä, että Helene oli ”Twitterin viimeinen katastrofi”.

Se oli myös tekoälyn ensimmäinen suurkatastrofi. Väärennetyt kuvat tuhoalueilta levisivät X:ssä, Facebookissa ja muissa palveluissa ja lisäsivät epävarmuutta siitä, mitä oikeasti oli tapahtunut.

Osa kuvia jakaneista ihmisistä yritti ilmeisesti kerätä rahaa tai haalia lisää pahaa-aavistamattomia silmäpareja omille hankkeilleen. Joidenkin taustalla oli poliittisia motiiveja. Todistaakseen väitteet, joiden mukaan Joe Biden ja Kamala Harris olivat hylänneet Helenen uhrit, oikeistovaikuttajat levittivät tekoälyllä luotua kuvaa itkevästä lapsesta, joka pitelee sylissään märkää koiranpentua.

Toinen viraaliksi noussut väärennetty kuva esitti Donald Trumpia kahlaamassa tulvavesien läpi.

Epäluotettava ja nopeasti leviävä disinformaatio täytti tyhjiön, jonka sähkökatkokset, huono matkapuhelinverkko ja tuhoutuneet liikenneyhteydet olivat saaneet aikaan. Virheellisten tietojen torjunta jäi perinteisen median harteille.

Paikallislehtien, -television ja -radion uutistoimitukset ovat yrittäneet urhoollisesti raportoida Helenestä ja myrskyn seurauksista. Mutta nekin joutuvat käyttämään osan energiastaan perättömien huhujen kumoamiseen, joita muut kuin paikalliset asukkaat nostavat esiin valtakunnallisissa palveluissa.

Valitettavasti meneillään oleva informaatiokriisi todennäköisesti vain pahenee jatkossa. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän säähän liittyviä luonnonkatastrofeja, joista monet iskevät odottamattomiin paikkoihin, mikä tarjoaa kyynisille propagandisteille runsaasti mahdollisuuksia kiusantekoon.

Kunnolliset tiedonlähteet ovat alttiita niille samaisille ilmastokatastrofeille, joita niiden olisi määrä tarkkailla. Tämä ei päde ainoastaan paikallisiin tiedotusvälineisiin. On jokseenkin ironista, että Helenen tuhoreitille jäi myös Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation kansallisten ympäristötietokeskusten pääkonttori Ashevillessä, jonka tehtävänä on tarkkailla ilmastoa, mukaan lukien sään ääri-ilmiöitä.

Lisää katastrofeja on luvassa. Luotettavaan viestintään tulisi suhtautua yhtenä varotoimena muiden joukossa, samaan tapaan kuin vaikkapa tulvapenkereeseen tai tornadosuojaan.

Ajan myötä teknologian kehityksen pitäisi mahdollistaa yhä tarkempi sääolosuhteiden seuranta. Yleinen katastrofivalmiutemme kuitenkin horjuu, koska se perustuu viranomaisten, pelastustyöntekijöiden ja kansalaisten väliseen viestintään ja yhteistyöhön ja jotkin sen taustalla olevista perusoletuksista eivät enää päde.

Viranomaiset eivät tavoita kaikkia kansalaisia paikallisten tiedotusvälineiden kautta. Katastrofia väitetysti esittävät valokuvat ja videot eivät välttämättä todista mitään. Väärää tietoa tarkoituksella levittävien ihmisten määrä ei ole aivan pieni ja tällaisen tiedon levittäminen on entistä helpompaa.

Viranomaisten on otettava nämä seikat huomioon kaikessa kansalaisviestinnässään. Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMA pyrkii sopeutumaan tilanteeseen; se on perustanut erillisen verkkosivun, jolla kumotaan perättömiä huhuja.

Osa vastuusta kuuluu myös tavallisille kansalaisille. Hätätilaviranomaiset suosittelevat varaamaan kotiin riittävästi ruokaa ja vettä 72 tunniksi. Amerikkalaisten kannattaisi kuitenkin noudattaa samanlaista varovaisuutta myös katastrofimedian kulutuksessaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten tulisi seurata vain tunnettuja lähteitä, oppia tunnistamaan väärennetyt kuvat ja videot sekä ymmärtää, kuinka vaarallista on levittää vahvistamattomia väitteitä.

Kriisin hetkellä yhteisöjen on keskityttävä auttamaan hädässä olevia ihmisiä. Vähintä mitä voimme tehdä, on välttää tuottamasta turhaa hälyä kaiken keskelle.

©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Käännös: Apropos lingua.