Uusi todiste: Lentoliskoilla oli höyhenet – fossiililöytö paljastaa, että liskot pystyivät myös muuttamaan väritystään
Paleontologit ovat vuosikymmenien ajan kiistelleet siitä, oliko lentoliskoilla höyheniä. Nyt tuo keskustelu loppuu, kiitos tutkijoiden löydöksen.
Lentoliskoilla oli höyhenpeite, ja ne pystyivät jopa muuttamaan sen väriä. Näin kertoo Nature-lehdessä julkaistu tuore tutkimus.
Lentoliskot eli pterosaurukset hallitsivat taivaita 230–66 miljoonaa vuotta sitten.
Kansainvälisen tutkimustiimin tekemä merkittävä löytö perustuu 115 miljoonan vuoden ikäiseen Tupandactylus imperator -lentoliskon fossiiliin, joka löytyi Brasiliasta. Kyseessä on Tupandactyluksen kookas ja eriskummallinen pääharja, josta laji on erityisen tunnettu.
Tutkijat havaitsivat, että pääharjan alaosassa oli ollut nukkamainen höyhenreunus, joka koostui lyhyistä ja jäykistä, hiusten kaltaisista höyhenistä sekä pörröisistä, haarautuneista höyhenistä.
– Emme osanneet lainkaan odottaa sellaista. Paleontologit ovat vuosikymmenien ajan kiistelleet siitä, oliko lentoliskoilla höyheniä. Tutkimamme näytteen höyhenet tekevät siitä keskustelusta lopun, sillä höyhenet ovat selvästi haarautuneet koko pituudeltaan, aivan kuten linnuilla tänä päivänä, sanoo irlantilaisen University College Corkin paleontologi Aude Cincotta yliopiston tiedotteessa.
Kun tutkijat tarkastelivat höyhenpeitettä elektronimikroskoopilla, he löysivät siitä melanosomeja eli väriaine melaniinin jyväsiä.
Tutkijat yllättyivät siitä, että eri höyhentyyppien melanosomit olivat erimuotoisia. Nykypäivän lintujen höyhenten väri liittyy vahvasti juuri melanosomien muotoon.
– Koska lentoliskon höyhentyyppien melanosomit ovat eri muotoisia, on näillä eläimillä täytynyt olla geneettinen koneisto, jonka avulla ne ovat hallinneet höyhentensä väritystä, sanoo professori Maria McNamara University College Corkista.
Pienillä höyhenillä ei ollut mitään tekemistä lentoliskojen lentokyvyn kanssa, vaan niiden uskotaan auttaneen eläimiä ruumiinlämmön säätelyssä.
Värikäs ja näyttävä pääharja on myös saattanut houkutella kumppaneita tai toisaalta pelotella kilpakosijoita.
Pienin lentoliskolaji oli varpusen kokoinen ja suurin kirahvin korkuinen.
Lentoliskot kuolivat sukupuuttoon samaan aikaan dinosaurusten kanssa liitukauden sukupuutossa 66 miljoonaa vuotta sitten, kun jopa kymmenien kilometrien läpimittainen asteroidi iskeytyi maahan.
