Vaara sairastua aivoverenkiertohäiriöihin näyttäisi pienentyvän influenssarokotuksen jälkeen. Suojavaikutus kestää puolisen vuotta. Tutkimuksen perusteella influenssarokotuksen ottaneet sairastuivat aivoverenkiertohäiriöihin noin viidenneksen harvemmin kuin samanikäiset, jotka eivät olleet ottaneet rokotetta. Yhteys havaittiin sekä aivo­verenkiertohäiriöiden riskiryhmään kuuluvilla että myös terveillä rokotetuilla. Ikä, sukupuoli ja muut sairaudet eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että influenssarokotus pienentää sydänoireiden vaaraa sydän- ja verisuonitautipotilailla. Tutkimuksessa käytettiin yli 4,1 miljoonan kanadalaisen terveysrekisteritietoja.

Influenssa ja muut hengitystieinfektiot voivat laukaista sydänoireita ja aivoverenkiertohäiriöitä, joten sairastuminen niihin vähenee, kun hengitystieinfektiot vähenevät. Suomessa influenssarokotukset ovat ilmaisia kaikille riskiryhmäläisille, muun muassa yli 65-vuotiaille.

Viruslääkkeet vähentävät lievästi tai kohtalaisesti ­oireilevien koronapotilaiden kuolemia ja estävät oireiden pahentumista. Kiinalaistutkimuksessa tablettilääkkeitä saaneet menehtyivät 50–65 prosenttia harvemmin kuin muut sairaalapotilaat. Toistaiseksi näitä lääkkeitä on annettu lähinnä riskiryhmille.

Tietyt verenpainelääkkeet saattavat hidastaa hieman lievän kognitiivisen heikentymän etenemistä varsinaiseksi dementiaksi. Tutkimuksessa angiotensiini­reseptorin salpaajia käyttävät sairastuivat dementiaan noin 50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin potilaat, joiden verenpainetta hoidettiin muilla lääkkeillä. Riski pieneni vielä enemmän, kun vertailussa olivat potilaat, joilla ei ollut lainkaan ­lääkitystä. Mukana oli 403 keskimäärin 74-vuotiasta, joilla oli lieviä tiedonkäsittelyn oireita ja korkea verenpaine.