Apu

COVID-19 on tullut jäädäkseen – ”Siitä tulee pysyvä hengitystieinfektio, syksyn ja talven kausikorona, joka kiertää maapallolla”

COVID-19 on tullut jäädäkseen – ”Siitä tulee pysyvä hengitystieinfektio, syksyn ja talven kausikorona, joka kiertää maapallolla”
Koronavirus on varsin yksinkertainen, pikkuruinen partikkeli, jonka ainoa tavoite on levitä ja lisääntyä. Siihen se tarvitsee ihmistä.
Julkaistu: 12.1.2021

Vuoden 2019 lopulla Kiinassa tapahtui ihmissilmille näkymätön kohtaaminen. Pienen pieni, pyöreä ja tappimaisin ulokkein varustettu virus luikahti ihmiseen ja alkoi lisääntyä.

– On mahdollista, että ihminen sai virusta käsiinsä, kun hän käsitteli sitä kantavaa eläintä. Sitten ihminen koski kasvojaan, nenää, huulia tai silmiä, jolloin virus pääsi elimistöön, kuvaa virologi, Helsinki One Health -apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Siitä alkoi uuden koronaviruksen matka ympäri maailmaa.

Ruuhka-ajan matkustajia Kiinan Wuhanissa, josta pandemian on epäilty saaneen alkunsa.

Syynä muutos pintaproteiinissa?

Koronavirukset ovat hyvin tavallisia eri eläimillä, myös lemmikeillä. Niilläkin ne aiheuttavat hengitystieinfektioita ja ripulia. Näillä viruksilla on leviämisen kannalta hyödyllinen taito: ne ovat ketteriä hyppäämään eläinlajista toiseen. Siirtyminen ihmiseen on vaikeampaa ja harvinaisempaa, mutta sitäkin tapahtuu aika ajoin.

Jotta eläimen virus voi tarttua ihmiseen, sen pitää muuttua jollakin tavalla. Todennäköisesti koronaviruksen pintaproteiinissa on tapahtunut muutos, jonka avulla se pystyy leviämään ihmisissä ja tarttumaan ihmisestä toiseen.

– Tällainen muutos voi syntyä monella tavalla. Yksi on se, että eri viruksista yhdistyy ominaisuuksia, jotka muuttavat tiettyä virusta. Vielä ei tiedetä, mitä korona­viruksessa tapahtui, sanoo solu- ja molekyylibiologian apulaisprofessori Lotta-­Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta.

Uskotaan, että uusi koronavirus on peräisin lepakoista. Ne ovat tyypillisiä isäntiä viruksille: evolutiivisesti vanhoja eläimiä ja tottuneet elämään virustensa kanssa. On mahdollista, ettei virus ole siirtynyt ihmiseen suoraan niistä, vaan välissä on ollut toinen eläinlaji.

Näin oli silloinkin, kun toinen tappava koronavirus eli sars syntyi. Ilmeisesti se sai alkunsa hevosenkenkäyököistä ja tarttui lopulta sivettikissan kautta ihmiseen.

Vaikka koronavirus mullisti maailman ennennäkemättömällä tavalla vain muutamassa kuukaudessa, sen kaltaisen virustaudin ilmaantuminen ei ollut varsinaisesti yllätys. Eläimissä on tuhansia viruksia, joista emme tiedä mitään.

Vuonna 2018 Maailman terveysjärjestö WHO nimesi juuri tämänkaltaisen tilanteen, eläimestä tarttuvan aivan uudenlaisen patogeenin, yhdeksi ihmiskuntaa uhkaavista taudeista.

Se kutsui sitä Tauti X:ksi.

"Aina kun sairastunut ihminen aukaisee suunsa, ilmaan leviää pisaroita ja pienempiä aerosoleja, jotka voivat leijua kauemmas. Ne kaikki ovat tartuntareittejä."
Apulaisprofessori Tarja Sironen, Helsingin yliopisto

Virus yrittää levitä ja selviytyä

Kaikilla viruksilla on erilaisia strategioita, joiden avulla ne yrittävät levitä ja selviytyä. Koronaviruksen strategiat ovat pandemian edetessä alkaneet paljastua.

Virus esimerkiksi tarttuu monella tavalla. Kun sairastunut yskii tai aivastaa, virus lentää pisaroiden mukana uuden uhrin limakalvoille tai siirtyy likaisten käsien kautta eteenpäin. Jos on niin lähellä toista ihmistä, että voi haistaa, onko tämä syönyt valkosipulia sisältävän aterian, on tartuntaetäisyydellä.

– Aina kun sairastunut ihminen aukaisee suunsa, ilmaan leviää pisaroita ja pienempiä aerosoleja, jotka voivat leijua kauemmas. Ne kaikki ovat tartuntareittejä, Tarja Sironen sanoo.

Virus voi tarttua myös likaiselta pinnalta, kuten ovenkahvasta. Tällaista tarttumista ei kuitenkaan pidetä yhtä merkittävänä kuin pisaroita.

Herkkien laborato­riotestien mukaan virus voi säilyä pinnoilla joistakin tunneista jopa kolmeen päivään, mutta sitä ei tiedetä, kuinka kauan se voi tartuttaa. Virus nimittäin tarvitsee ihmissolun lisään­tyäkseen eikä säily pinnoilla tartuttavana pitkään.

Koronavirus voi levitä jo pari vuorokautta ennen oireiden alkamista. Ihminen voi siis tartuttaa ennen kuin tajuaa, että on tulossa kipeäksi. Myöhemminkin oireeton tai hyvin lieväoireinen voi tartuttaa muita.

Tarkkaa tietoa oireettomien sairastuneiden määrästä ei ole: heitä on ehkä kaksinkertaisesti, ehkä jopa kymmenkertaisesti oireita saaneisiin nähden.

– Itse uskon enemmän kaksinkertaiseen määrään, Sironen sanoo.

Erityistä on myös se, että koronavirus leviää ryppäissä. Osa sairastuneista ei tartuta ketään muuta, mutta osa tartuttaa suuren määrän. Heitä kutsutaan supertartuttajiksi. On arvioitu, että 20 prosenttia tartunnan saaneista aiheuttaa 80 prosenttia uusista tapauksista.

Ilmeisesti osa ihmisistä erittää virusta ympäristöönsä tehokkaammin kuin muut. Riskiä lisäävät tietynlaiset olosuhteet: sisätila, huono ilmanvaihto ja se, että paljon ihmisiä on lähekkäin pitkän ajan.

Supertartuttaja voi olla vähäoireinen ihminen

Kaavio esittää, kuinka virus levisi 61 hengen kirkkokuoron harjoituksissa Skagitin maakunnassa Yhdysvalloissa keväällä 2020. Lähde: Helsingin yliopisto, Hannu Sariola

Hiuksen halkaisijalle mahtuu 900 virusta

Pyöreän ja piikikkään korona­viruksen läpimitta on noin 120 nanometriä. Jos laittaisi vierekkäin 900 viruspartikkelia, leveys olisi sama kuin ohuella hiuksella. Viruksella on karkeasti kolme osaa: pyöreä lipidi- eli rasvavaippa, siihen kiinnittyneitä ulos- ja sisäänpäin kurkottavia proteiineja ja sisällä perimä.

– Se ei siis ole mikään kovin monimutkainen partikkeli, Lotta-Riina Sundberg sanoo.

Kun tämä pikkuruinen partikkeli on päässyt ihmiseen, alkaa tapahtua. Ihmisen hengitysteiden pintasoluissa on ACE2-reseptoreita, joiden perustehtävä on säädellä verenpainetta. Ne ovat kuin käytäviä solujen sisään. Niiden toinen pää osoittaa solusta ulos ja toinen pää on solun sisäpuolella.

Koronavirus tarttuu niihin tehokkaasti ja tunkeutuu soluun. Eikä tämä ole ainoa konsti. Koronaviruksen piikkiproteiini voi katketa, mikä voimistaa sen kiinnittymistä soluun. Lisäksi piikkiproteiinissa on väkänen, joka tekee saman.

Solussa virus kaappaa käyttöönsä ainesosat ja entsyymit, joiden avulla se alkaa lisääntyä. Virus siis muuttaa infektoituneen solun tehokkaaksi tehtaaksi, jossa tuotetaan uusia viruspartikkeleja. Nämä siirtyvät naapurisoluihin ja kohti keuhkoja. Sieltä virus voi edetä pidemmällekin, esimerkiksi suolistoon.

Oireet eivät ala heti, mutta kun virus on lisääntynyt tarpeeksi paljon, ihminen sairastuu. Tulee esimerkiksi yskää ja kurkkukipua, nuhaa, kuumetta, lihaskipuja, päänsärkyä tai hengenahdistusta. Myös ripuli, pahoinvointi ja haju- tai makuaistin häiriöt voivat olla oireita.

Tähän menee tavallisesti viisi päivää, mutta aika voi vaihdella yhdestä jopa 14:ään päivään. Joillakin tauti on lähes oireeton, toisilla vakava. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä.

Soluissa lisääntyvät virukset vahingoittavat soluja. Tämä käynnistää ihmisen puolustusjärjestelmän eli immuunivasteen. Sillä on iso tehtävä.

Ensin sen täytyy löytää virus. Se on haaste, sillä virus piileskelee solujen sisällä. Sitten sen pitää tunnistaa ja tuhota virus, siivota se pois.

– Immuunijärjestelmä tavallaan hajottaa viruspartikkelit osasiksi, Tarja Sironen kuvaa.

Hyvässä tapauksessa suursiivous onnistuu: ihminen paranee ja kehittää vastustuskyvyn taudille. Huonossa tapauksessa puolustusjärjestelmän toiminta takkuaa tavalla tai toisella.

"Immuunipuolustus lähtee torjumaan virusta liian aktiivisesti ja tehokkaasti. Se hyökkää elimistöä vastaan ja tulee sivullista vahinkoa. Ei tiedetä, miksi osalla käy näin."
Apulaisprofessori Tarja Sironen, Helsingin yliopisto

Perussairaudet, ikä ja miessukupuoli lisäävät riskiä

Jos tartunnan saaneella on jokin perussairaus, kuten sydän- ja verisuonitauti tai keuhkosairaus, elimistö on muutenkin kovilla. Energiaa menee perussairaudesta selviämiseen, jolloin ei välttämättä ole riittävästi paukkuja tehokkaaseen hyökkäykseen virusta vastaan. Silloin on altis saamaan vakavan taudin.

Joillakin immuunivaste voi olla liian voimakas. Puhutaan sytokiinimyrskystä.

– Immuunipuolustus lähtee torjumaan virusta liian aktiivisesti ja tehokkaasti. Se hyökkää elimistöä vastaan ja tulee sivullista vahinkoa. Ei tiedetä, miksi osalla käy näin, Sironen sanoo.

Sairastunut voi tartuttaa muita noin seitsemän päivän ajan oireiden alkamisen jälkeen. Sen jälkeen on muodostunut niin paljon vasta-aineita, ettei tartut­tamis­kykyistä virusta erity. Tässä on kuitenkin yksilöllistä vaihtelua. Eristyksissä täytyy pysyä niin kauan kun on akuutteja oireita.

Ne voivat olla pahojakin. Usein ihminen joutuu sairaalahoitoon vasta tässä vaiheessa. Oireet voivat myös pitkittyä viikoiksi, jopa kuukausiksi. Suomessakin on alettu kutsua tällaista sairautta nimellä pitkä korona.

Erilaiset elintavat voivat olla yksi syy, miksi miehillä on ollut enemmän vakavia tapauksia kuin naisilla.

– Koronatesti voi olla positiivinen useamman viikon. Se kertoo, että näytteessä on merkkejä kuolleesta viruksesta ja sen perimäaineen palasista, Sironen sanoo.

Miehillä on ollut enemmän vakavia tapauksia kuin naisilla. Yksi syy voi olla elintavoissa. Miehet ovat naisia useammin lihavia ja tupakoivat enemmän monissa maissa. Toinen syy on siinä, millainen laji me ihmiset olemme.

– Monet infektiot ovat yleisempiä ja vakavampia miehillä. Se on biologinen ominaisuus. Miehet eivät panosta immuunipuolustukseen vaan he panostavat lisääntymiseen. Sama ilmiö on myös eläimillä, Sironen sanoo.

Koronavirus iskee vahvimmin ikääntyviin. Kun ikää karttuu, elimistön puolustuskyky heikkenee. Ikääntyneillä on myös enemmän pitkäaikaissairauksia, jotka altistavat vakavalle taudille. THL:n tilastojen mukaan suurin osa koronaan kuolleista on ollut yli 70-vuotiaita. Lapset taas sairastavat usein lievän taudin. Miksi?

– On jännää, ettei tätä vieläkään tiedetä. Lapsen immuunipuolustus toimii eri lailla kuin aikuisen. Koronassa se ehkä toimii tarkoituksenmukaisemmin.

Epävarma immuniteetti

Jos ihmisen puolustusjärjestelmä ei pysty panemaan kampoihin, korona­virus tuhoaa yhä enemmän keuhkokudosta. Keuhkoihin kertyy tulehdussoluja ja nestettä. Tämä voi johtaa akuuttiin hengitysvaikeusoireyhtymään ARDS:ään. Hengittäminen vaikeutuu ja voi lopulta loppua.

Koronavirus lisääntyy myös verisuonten seinämien soluissa. Verisuoniin voi tulla hyytymiä, mistä voi seurata aivo­infarkteja ja tukoksia eri puolilla elimistöä. Vakavasti sairastuneilla tätä ehkäistään verenohennuslääkkeillä.

Parantuessaan ihminen kehittää vastustuskyvyn taudille. Vielä ei tiedetä, kauanko se säilyy. Suomessakin on kerrottu muutamista tapauksista, joissa kerran sairastunut on saanut tartunnan toistamiseen.

Veressä olevat vasta-aineet alkavat laskea muutamassa kuukaudessa. Ihmisellä on kuitenkin myös soluvälitteinen immuniteetti, joka saattaa suojata, vaikka vasta-­aineita ei enää näkyisi.

– Ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa, että sairastamalla saisi pitkän immuniteetin. Rokote voi ehkä antaa pidemmän suojan, mutta se nähdään vasta myöhemmin, Tarja Sironen sanoo.

Kun koronavirus havaittiin loppu­vuonna 2019, se oli täysin tuntematon, ennennäkemätön. Tutkijat alkoivat kuitenkin selvittää sen perimää vauhdilla.

– Nyt tietokannoissa on eri puolilta ­maailmaa kymmeniätuhansia sekvenssejä, joiden avulla pystytään pikkuhiljaa piirtämään viruksen sukupuu. Aineisto päivittyy koko ajan, Lotta-Riina Sund­berg kertoo.

Muuntuva virus löytää uusia isäntiä

Jo alussa selvisi, että virus on sarsin sukulainen, vaikka ne ovat eronneet toisistaan jo vuosisatoja sitten. Myöhemmin on havaittu, että viruksen piikkiproteiinissa tapahtuu mutaatiota. Virus on myös siirtynyt uusiin isäntiin.

Viime kesänä ja syksynä koronavirus on levinnyt tarhatuissa minkeissä Tanskassa ja Hollannissa. Niistä virus on siirtynyt takaisin ihmisiin. Kun virus siirtyy uuteen lajiin, se muuntuu taas.

Koronavirusta on havaittu myös tarhatuilla minkeillä Tanskassa ja Hollannissa.

– Tiedettiin, että virus kykenee infektoimaan muitakin eläimiä, kuten kissoja ja frettejä. Oli kuitenkin hieman yllättävää, että virus on levinnyt niin tehokkaasti minkkifarmeilla. Paikat, joissa eläimiä pidetään tiheästi yhdessä, ovat otollisia tautien leviämiselle, Sundberg sanoo.

Juuri ennen joulua havaittiin, että Britanniassa on levinnyt voimakkaasti jälleen uudenlainen virusmuunnos.

– Viruksen tartuttavuus ja leviämisen tehokkuus on mahdollisesti kasvanut, mutta viruksen aiheuttama taudinkuva ja taudin vakavuus on muutoksista huolimatta ennallaan, Tarja Sironen sanoo.

Koronaviruksen muuntuminen on ollut melko hidasta, mutta sitä pitää seurata. Muuntuminen ei näytä vielä vaikuttaneen sairastamisessa syntyvään vastustuskykyyn.

Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla tarpeen esimerkiksi muokata rokotteita muuttuvan viruksen mukaiseksi.

Yksi kausikorona lisää

Koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa. Sitä tuskin saadaan koskaan häviämään. Miten virukselle lopulta käy?

– Siitä tulee pysyvä ihmisten hengitystieinfektio. Näyttää siltä, että siitä tulee syksyn ja talven infektio, yksi kausikorona lisää, joka kiertää maapallolla, Tarja Sironen arvioi.

Hän uskoo, että ensi kesänä Suomessa saattaa olla taas rauhallisempi vaihe, koska viruksella näyttää olevan kausivaihtelua ja osa ihmisistä on silloin jo rokotettu.

Koronavirustartuntoja on havaittu ihmisillä ainakin 1960-luvulta lähtien. Nekin on todennäköisesti saatu alun perin eläimiltä. Näitä viruksia kiertelee yhä, ja ne aiheuttavat vain tavallista, pientä flunssaa.

– Toivottavasti koronaviruksesta tulee tämän kaltainen perusflunssa, mutta siihen voi mennä vuosia ellei vuosikymmeniä, Lotta-Riina Sundberg sanoo.

Tiedetään, että ajan myötä virustaudit usein lievenevät. Se on viruksen kannalta järkevää.

– Viruksen ainoa tavoite on lisääntyä ja päästä eteenpäin. Silloin parasta on aiheuttaa lievä infektio. On viruksen etu, ettei se surmaa isäntäänsä, Tarja Sironen sanoo.

Lähteet: Terveyskirjasto, THL ja WHO

Juttua päivitetty 19.1.2021 kello 18:12: Korjattu aikamääre jutun alussa.

Tästä on kyse

  • Koronavirus leviää ryppäissä. Osa sairastu­neista ei tartuta ketään, mutta osa tartuttaa suuren määrän.

  • Viruksella on kolme osaa: lipidi- eli rasvavaippa, siihen kiinnittyneitä ulos- ja sisäänpäin kurkottavia proteiineja ja sisällä perimä.

  • Koronavirus ei ole lieventynyt. Sen sijaan se on siirtynyt uusiin isäntiin, kuten minkkeihin Tanskassa.

  • Koronaviruksesta tulee todennäköisesti pysyvä hengitystie­infektio. Ajan myötä virustaudit usein lievenevät.

1 kommentti