Apu

Diktaattori Ceauşescun viimeinen joulu – Romanian vallankumous 1989 käynnisti ketjureaktion, joka muutti Euroopan

Diktaattori Ceauşescun viimeinen joulu – Romanian vallankumous 1989 käynnisti ketjureaktion, joka muutti Euroopan
Itä-Euroopan mureneminen huipentui jouluna 1989 Romanian diktaattorin Nicolae Ceauşescun kaatumiseen. Oli enää ajan kysymys, milloin aatteen emovaltio Neuvostoliitto hajoaa. Toiveuusinta.
Julkaistu: 21.12.2020

Aave kummitteli Euroopassa – kuolleen kommunismin aave. Berliinin muurin murtuminen marraskuussa 1989 käynnisti ketjureaktion, joka nopeasti kaatoi loputkin itäblokista.

Puola, Unkari, Itä-Saksa, Tšekkoslovakia ja Bulgaria luopuivat kommunismista väkivallattomasti, vaan ei Romania, missä puoluevirkailijat torpedoivat tehokkaasti kaikki uudistusohjelmat.

Tapahtumien verinen loppunäytös nähtiin jouluna 1989, kun diktaattoripari Nicolae ja Elena Ceauşescu teloitettiin pikapäätöksellä.

Hirmuvalta on ohi. Kansanjoukot riemuitsevat kommunistipuolueen keskuskomitean edustalla Bukarestissa tiedosta, että diktaattori Nicolae Ceauşescu on paennut helikopterilla. Kolme päivää myöhemmin tyranni vaimoineen oli jo saatu kiinni ja teloitettu.

Vallankumous televisiossa

Matkustin Bukarestiin keväällä 1990, kun lähestyvät vaalit kokosivat kaduille kymmeniätuhansia ihmisiä vaatimaan uudenlaista hallintoa.

Kaupunki oli täynnä keskeltä revittyjä Romanian lippuja: kommunistimerkit olivat poissa. Vanhukset myivät tuohuksia vallankumouksen uhrialttarille. Kitarat soivat ja laulut raikuivat kipakoiden puheiden lomassa.

Tankit ja sotilaat vartioivat yhä tv-asemaa, jonka studioon Kansallisen pelastuksen rintama oli linnoittautunut joulukuisina öinä, jolloin helikopterit vatkasivat Bukarestin taivaalla.

”Oltiin 12 päivää täällä. Kotona kävin vain kolme kertaa. Jos televisio olisi vaiennut, vallankumous olisi loppunut lyhyeen”, totesi insinööri Mihai Isaila myyttisen aseman uumenissa.

Panssarivaunu päivystää oopperan aukiolla Timișoarassa, Romanian unkarilaisalueella, josta ratkaisevat levottomuudet alkoivat.

Kansansuosio hupeni 1970-luvulla

Suomessa Romania oli tunnettu lähinnä Mustanmeren kylpylöistään, ikääntymislääke Gerovitalista ja voimistelija Nadia Comănecista.

Maata johti Nicolae Ceauşescu, Karpaattien nero ja Ajatusten Tonava, joka vuonna 1965 valtaan noustuaan oli niittänyt suosiota ottamalla etäisyyttä Moskovaan ja Varsovan liittoon. Hän solmi kauppasopimuksia läntiseen Eurooppaan ja tuomitsi Prahan miehityksen 1968.

Vuonna 1981 Elena ja Nicolae Ceauşescu viettivät vielä normaalia, ylellistä joululomaansa yhdessä Bukarestin asunnoistaan.

Elena Ceauşescu – Jaloin nainen maan päällä ja Kaikkien Romanian lasten äiti – oli kemian insinööri, jonka nimiin laadittuja tieteellisiä töitä ylistettiin maailmaa mullistavina.

Kansansuosio hupeni nopeasti 1970-luvulla, kun pelätty salainen poliisi Securitate kietoi maan totalitaariseen syleilyynsä. Maanlaajuinen urkinta- ja puhelinkuuntelujärjestelmä vei oppositiolta kaiken tilan.

Securitate koostui 20 000 hyvin koulutetun ja palkatun miehen armeijasta sekä miljoonista avustajista ja ilmiantajista. Joidenkin arvioiden mukaan joka neljäs romanialainen oli ollut sen palkkalistoilla. Maan armeijan Ceauşescu oli taktisesti pitänyt heikommassa valmiudessa.

Ceauşescu toivottaa hyvää uutta vuotta sisäministeri Tudor Postelniculle, joka johti pelättyä salaista poliisia eli Securitatea.

Kaikki vilja meni velkojen maksuun

Bukarestiin tullessani Ceauşescun megalomaanisin rakennushanke, Pohjois-Korean innoittama Kansan talo, oli juuri avattu koko kansan ihmeteltäväksi.

Pohjoisen nälkää näkevistä kylistä tulleelle talo oli kuin siirtokunta ulkoavaruudesta: maailman toiseksi suurin rakennus, jonka marmorilattiat Elena Ceauşescu saattoi hetken mielijohteesta määrätä uudelleen rakennettavaksi – rahasta viis.

Edustusparvekkeelta, jonne valtiovieraat oli määrä ohjata, avautui huikean leveä, viisikilometrinen bulevardi. Sen alta oli purettu viidesosa Bukarestin keskustasta, mukaan lukien vuosisataisia kirkkoja ja muuta kulttuurihistoriaa. Ei ihme, että poptähti Michael Jackson myöhemmin parvella seisoessaan sekoili faneilleen: ”I love Budapest!”

Sotilas vartioi Ceauşescun megalomaanista Kansan taloa, joka oli Pentagonin jälkeen maailman suurin rakennus.

Kehityshankkeidensa rahoittamiseksi Ceauşescu oli lainannut lännestä niin paljon rahaa, että niiden maksamiseksi kansa pantiin nälkäkuurille.

Kaikki vilja meni velkojen maksuun. Teollisuus ja maatalous musertuivat henkilökultin ja Ceauşescun tylyjen rakennus- ja purkuprojektien alle.

Maassa oli pulaa elintarvikkeista, vaatteista, lääkkeistä ja polttoaineesta. Sähkö ja kaasu pätkivät jopa pääkaupungissa.

Puoli vuotta ennen teloitustaan Ceauşescu ilmoitti Romanian maksaneen Yhdysvalloille yhdentoista miljoonan dollarin valtionvelkansa.

Yhdysvaltojen presidentti Jimmy Carter valtiovierailulla Romaniassa 1978.

Yhteenotot ulkomaisten fasistien syytä?

Joulukuun levottomuudet alkoivat Timișoarasta, Romanian unkarilaisalueelta, jossa voitiin naapurimaiden tv-kanavia urkkimalla seurata Itä-Euroopan nopeaa luhistumista.

Sytykkeenä oli toisinajattelijapappi László Tõkesin karkotusmääräys. Tõkes arvosteli avoimesti ceausesculaista hirmuvaltaa, valtion otetta kirkon asioihin ja unkarilaiskylien mittavia hävittämisaikeita.

Nicolae Ceauşescu 1950-luvulla.

Tõkes päätettiin siirtää syrjäiseen kylään, mutta pappilan ympärille syntyi suojeleva ihmismuuri.

Väkijoukko valtasi kommunistisen puolueen paikallisen toimiston ja heitteli asiakirjoja ikkunoista.

Tuloksena oli verilöyly. Armeija ja turvallisuusjoukot tulittivat summassa mielenosoittajia, jotka polttivat Ceauşescun kuvia, vaativat vapautta ja rikkoivat ikkunoita.

Maan rajat suljettiin. Panssarivaunuin ja helikopterein Timișoara saatiin hetkeksi hallintaan. Satakunta ihmistä kuoli.

Ceauşescu lähti valtiovierailulle Iraniin. Palatessaan hän syytti ”ulkomaisia fasisteja ja taantumuksellisia imperialisteja” yhteenotoista, jotka levisivät yhä uusiin kaupunkeihin, lopulta myös Bukarestiin.

Nicolae Ceauşescu 1970.

Ceauşescu jäi lakeija-armeijan luomaan kuplaan

Vielä kuukautta aiemmin Ceauşescu oli kuunnellut hurmioituneita aplodeja, kun hänelle oli yksimielisesti myönnetty viisi lisävuotta maan johdossa.

Neljä päivää ennen joulua Ceauşescu kutsui koolle satatuhatta Securitaten valitsemaa ihmistä kuuntelemaan hänen hengennostatustaan hallintorakennuksen parvekkeelta.

Hän ehti tuomita Timișoaran levottomuudet ja ylistää sosialistisen vallankumouksen saavutuksia, kun kansa ryhtyi buuaamaan ja huutamaan Timișoaraa.

Ceauşescun kasvoille nousi hämmästynyt ilme. Avustaja kehotti häntä lupaamaan työläisille sata leuta lisää palkkaa, mutta se ei enää auttanut. Suora tv-lähetys oli keskeytettävä ja Ceauşescu siirrettävä turvaan.

Viimeinen puhe. Diktaattori Nicolae Ceauşescun kasvoille leviää yllättynyt ilme, kun kansa alkaa buuata hänen puheelleen Bukarestissa 21. joulukuuta 1989.

Ceauşescu oli jäänyt diktaattorien klassiseen katiskaan, mielistelevän ja pelokkaan lakeija-armeijan luomaan kuplaan.

Koska kukaan ei uskaltanut kertoa ikävää totuutta maan tilasta, hän oli täynnä omaa erinomaisuuttaan – ja avoimen yllättynyt huutomyrskyn alkaessa.

Vielä oikeudenkäynnissään hän intti, ettei maassa ole nälkää.

Myrkyllinen hyeena

Muutamassa päivässä Karpaattien nerosta oli tullut ”myrkyllinen hyeena”, jollaiseksi väliaikaishallituksen johtaja Ion Iliescu häntä luonnehti.

24-vuotinen stalinistinen perhedynastia oli tehnyt Romaniasta puutteen, kähminnän, laittomuuden, valheen ja pelon apparaatin, julmimman koko Euroopassa.

”Madot eivät osaa olla tyytyväisiä, vaikka niitä ruokkisi miten paljon”, oli Elena Ceauşescu lohkaissut, kun 23-miljoonaisen kansan kärsimyksistä tuli puhe.

Kymmenettuhannet bukarestilaiset lähtivät kaduille. Poliisi, armeija, Securitate ja terrorisminvastainen erikoisjoukko USLA yrittivät saada heitä kuriin.

Panssarivaunut ajoivat mieltään osoittavien opiskelijoiden päälle Bukarestin keskustassa kuten puoli vuotta aiemmin Tiananmenin aukiolla Pekingissä. Poliisi tulitti väkijoukkoja automaattiasein.

Apu raportoi Romanian tilanteesta tuoreeltaan numerossa 1/1990.

”Paksu savupilvi peittää Bukarestin keskustan. Ihmiset odottavat tulituksen taukoa ryhmissä, kadunkulmissa seisten”, kuvasi paikalle kiiruhtanut Rauli Virtanen Apu-lehdessä.

Kaduilla liikkuvia tulitettiin kiikarikiväärein. Armeija vastasi korvia huumaavalla sarjatulella. Monet asunnot syttyivät tuleen.

”Parin päivän taistelujen jälkeen presidentinpalatsin ja puolueen keskuskomitean edessä oleva aukiomaisema muistuttaa Beirutia”, Virtanen totesi.

Ceauşescu sai maistaa omaa lääkettään

Radio julisti kansallisen hätätilan. Puolustusministeri teki itsemurhan. Uusi puolustusministeri komensi sotilaat takaisin parakkeihinsa ja kehotti Ceauşescua poistumaan pääkaupungista.

Pian Karpaattien Nero kiisi helikopterilla lomahuvilalleen Snagoviin.

”Rotta, rotta”, huusi kansa.

Armeija oli vaihtanut puolta, mutta etuoikeuksiaan puolustava Securitate taisteli silmittömästi viimeiseen asti.

”Tämänhetkisissä uutisissa on todellista joulun symboliikkaa”, muotoili pääministeri Harri Holkeri Suomen näkemyksen.

Ceauşescujen monipolvinen pakomatka päättyi autokyydillä Târgovisteen, jossa poliisit pidättivät heidät.

Ceauşescun pariskunnan viimeiset hetket.

Joulupäivänä Ceauşescu maistoi omaa lääkettään. Puolentoista tunnin pikaoikeudenkäynti tuomitsi hänet syylliseksi kansanmurhaan ja rikoksiin Romanian valtiota vastaan.

Ceauşescut raahattiin ulos rakennuksesta. Kolme sotilasta ampui heidät, minkä jälkeen maahan rojahtaneet ruumiit voitiin esitellä koko kansalle.

”Mikä ihana uutinen. Anti-Kristus kuoli”, kommentoi kuuluttaja Bukarestin radiossa.

Aiemmin televisio oli lähettänyt iltaisin lähinnä pari tuntia ylistystä johtajan saavutuksista. Nyt siellä toisteltiin johtajaparin teloitusvideota, jotta ihmiset uskoisivat kauhujen ajan päättyneen: Euroopan viimeinen stalinisti oli kuollut 71-vuotiaana.

Ankara kaupunkisota Bukarestissa päättyi vasta kaksi päivää teloituksen jälkeen.

Romanian diktaattori Nicolae Ceauşescu teloitettiin joulupäivänä 1989.

Tuhansia kuolonuhreja

Ion Iliescu ja muu ”kansallisen pelastuksen rintama” oli ponnahtanut kuin tyhjästä muodostamaan uutta väliaikaishallitusta.

Kansaa epäilytti: onko vanhoista, Ceauşescun syrjäyttämistä puoluekonkareista ja ministereistä järjestelmän uudistajiksi?

Monia kaihersi ikävä tunne, että vallankumous oli vain vallankaappaus.

”Romanian armeijan väitetään suunnitelleen Ceauşescun kaatamista jo kauan”, raportoi Markku Laitinen Avulle Bukarestista.

”Uuden vallan edusmiehet ovat tietysti kumonneet moiset huhut, koska ’kansa teki Romaniassa vallankumouksen’. Todennäköisesti siitä oli kuitenkin sovittu esimerkiksi Mihail Gorbatshovin kanssa hyvissä ajoin.”

Vallankumous vaati 1 100 ihmishenkeä ja yli 3 300 haavoittunutta, vaikka tapahtumien sekavasti vyöryessä oli arvioitu tapetun jopa 60 000 ihmistä.

Romania oli ainoa Itä-Euroopan maa, jossa vallanvaihto vaati ihmishenkiä – ja ainoa, jossa kommunistien perilliset valittiin takaisin valtaan vapaissa vaaleissa.

Romanian kommunistinen yksipuoluediktatuuri päättyi virallisesti 27. joulukuuta 1989.

Sotilaat polttivat Ceauşescun kuvan vuonna 1989.

Vallankumous syö lapsiaan yhä

Toukokuussa 1990 pidetyt presidentinvaalit päättyivät Iliescun selvään voittoon. Mukana oli 70 puoluetta, mutta Iliescun joukot olivat pitäneet television tiukasti käsissään.

Kesällä, kun yliopiston aukiolla yhä osoitettiin mieltä hallituksen ”uuskommunismia” vastaan, 20 000 kaivosmiestä ja työläistä saapui Iliescun vetoomuksesta kaupunkiin kepittämään ”fasisteja”.

Seuraavana vuonna maan uusi perustuslaki määritteli Romanian demokraattiseksi tasavallaksi.

Natoon maa liittyi vuonna 2004 ja Euroopan unioniin 2007.

Museovieraat tutkivat maaliskuussa 2016 yksinvaltiaiden puvustoa Kevätpalatsissa, joka oli Ceauşescun pariskunnan ja heidän lastensa Valentinin, Zoen ja Nicun yksityinen 80 huoneen asunto.

Itä-Eurooppa oli irtautunut kommunismista, mutta korruptiosta ja vallan väärinkäytöksistä se ei päässyt eroon.

Viime kesänä hallituksen yritykset vesittää korruptiotutkimuksia saivat jälleen 200 000 ihmistä Bukarestin kaduille.

Viime keväänä Ion Iliescua, 89, vastaan nostettiin syytteet rikoksista ihmisyyttä vastaan vuoden 1989 tapahtumissa.

Vallankumous syö lapsiaan vielä 30 vuotta myöhemmin. ●

Nainen sytyttää kynttilän kuolleelle sukulaiselleen Vallankumouksen sankareiden hautausmaalla Timișoarassa joulukuussa 2009.

Itä-Euroopan mullistus 1989

  • 2.5. Unkari ryhtyy purkamaan Itävallan vastaista raja-aitaa.
  • 8.7. Varsovan liitto ilmoittaa, että jokaisella jäsenmaalla on oikeus päättää omista asioistaan.
  • 24.8. Puolaan nimitetään ensimmäinen ei-kommunistinen hallitus yli 40 vuoteen.
  • 10.9. Unkari avaa maan länsirajan Itä-Saksasta länteen.
  • 9.11. Berliinin muuri murtuu; Itä-Saksa avaa rajansa.
  • 10.11. Bulgarian kommunistipuolueen johtaja Todor Živkov eroaa.
  • 17.11. Samettivallankumous alkaa Tšekkoslovakiassa.
  • 1.12. Itä-Saksa peruuttaa kommunistisen puolueen johtavan aseman.
  • 7.12. Liettua lakkauttaa kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana.
  • 22.12. Nicolae Ceausescu syöstään vallasta Romaniassa.
  • 25.12. Nicolae ja Elena Ceausescu teloitetaan.
  • 29.12. Václav Havel valitaan vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi; Romania siirtyy monipuoluejärjestelmään.
  • 30.12. Puola kumoaa kommunistisen puolueen johtoaseman ja suuntautuu markkinatalouteen.

Jälkijäristykset 1991

  • 9.2. Liettua äänestää itsenäisyyden puolesta.
  • 20.8. Viro julistautuu itsenäiseksi.
  • 21.8. Latvia julistautuu itsenäiseksi.
  • 24.8. Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi.
  • 25.8. Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
  • 27.8. Moldova julistautuu itsenäiseksi.
  • 26.12. Neuvostoliitto lakkaa virallisesti olemasta.

Päivitetty 21.12.2020 – Ilmestynyt 23.12.2019

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »