”Pistoshoidot ovat vähän kuin kampaamossa käynti”, sanoo Salla Kozma, 48 – Näin Botoxista ja täyteaineista tuli koko kansan ilmiö

Viisi vuotta sitten näyttelijä Salla Kozma, 48, katsoi peiliin ja huomasi elähtäneensä. Railakas nuoruus oli piirtänyt uurteita hänen kasvoihinsa. Viini oli virrannut ja tupakka palanut teinistä saakka.

– Pyöritimme lasten isän kanssa teatteria ja koitin pitää kiinni freelancer-näyttelijän töistäni. Kaiken lisäksi asuimme homekodissa. Rumba päättyi burn outiin ja avioeroon, Kozma kertoo.

Kozma pysähtyi ja teki elämänmuutoksen. Hän oli hoitanut kolmea alakouluikäistä lastaan niin intensiivisesti, että itsensä hoitaminen oli jäänyt vähälle. Kuuden vuoden unettomat yöt näkyivät kasvoissa. Keski-ikäkin kolkutti. Hän päätti ryhtyä hoitamaan itseään, ennen kuin vaihdevuodet pamahtaisivat päälle.

– Ajattelin, että ei jumankauta, en halua näyttää 60-vuotiaalta, kun olen 40. Olin aina painanut sata lasissa. Eletty elämä näkyi ihon kunnossa.

Kozma alkoi hoitaa sisäistä ja ulkoista hyvinvointiaan. Hän uskoo niiden kulkevan käsi kädessä. Ulkonäön hoitaminen kohentaisi sisäistä olotilaa ja päinvastoin.

– Kun rupeaa käymään kampaajalla ja hoitaa kasvojaan, sisäinenkin hyvinvointi lisääntyy. Elämänlaatu paranee kohisten, kun on tukka mintissä ja naama virkoaa. Lisäksi elän terveellistä, urheilullista elämää.

Vuonna 2018 Kozmalle laitettiin ensimmäisen kerran täyteainetta eli hyaluronihappoa kasvoihin. Hänen poskipäitään on täytetty, samoin nenän ja posken välissä kulkevia nasolabiaalijuonteita. Kozmalle on laitettu myös botuliinia ilmeryppyihin ja ihoa kiristäviä väkälankoja kasvoihin. Lisäksi hänelle on tehty biorevitalisaatiohoitoja, joissa ihoon injektoidaan hyaluronihappoa ihon kunnon parantamiseksi.

– Täyteaineita on lisätty pikkuhiljaa. Kasvoihin on laitettu ryhtiä niin, että muoto säilyy. Kerralla ei tehdä mitään kovin suurta. Täällä pohjoisessa ihmiset tykkäävät siitä, että lopputulos on mahdollisimman luonnollinen.

Nyt Kozmasta tuntuu, että hän näyttää siltä, kuin kokee olevansa. Kun hänellä on itsevarma olo ulkonäöstään, myös elämän takaiskut on helpompi kohdata.

– Oloni on mahtava. On ihanaa olla taas elämässä kiinni. Elämästä pitää nauttia täysillä. En ymmärrä suomalaista mentaliteettia, jonka mukaan pitäisi rämpiä ja näyttää pyryharakalta.

Pistoshoidot ovat yleistyneet Kozman lähipiirissä, ja hän on huomannut myös palveluntarjoajien määrän lisääntyneen.

– Vietän paljon aikaa Etelä-Ranskassa, ja Suomi tulee perässä kauneudenhoidossa. Olemme muutenkin aika hännillä Euroopan mittapuulla siinä, paljonko ulkonäköön käytetään rahaa.

Täyteaineilla tarkoitetaan useimmiten hyaluronihappopohjaisia valmisteita. Hyaluronihappo on biohajoava ja ihossa luonnostaan esiintyvä kosteuttava aine. Sitä injektoidaan ihon alle, jossa se sitoo itseensä kosteutta ja silottaa ihoa sisältä päin.

Ryppyjen hoitoon puolestaan käytetään botuliinia, joka rentouttaa ryppyä aiheuttavaa ilmelihasta. Vaikutus kestää tavallisesti neljästä kuuteen kuukautta. Botuliinia on käytetty kymmeniä vuosia erilaisten sairauksien hoidossa ja noin 25 vuotta esteettisissä hoidoissa.

Vaikuttava aine on nimeltään botuliini, vaikka moni tuntee sen Botoxina. Botox on vain suosittu brändi – vähän kuin Burana, joka sekoitetaan usein ibuprofeeniin.

Korona-aikana asiakkaita tuli ovista ja ikkunoista, kertoo suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Ville Männistö Ebeling Kauneus -yrityksestä. Hän arvelee osasyyn olleen se, että etäpalavereissa ihmiset tuijottivat omaa naamaansa tietokoneen ruudulta ja huomasivat ikääntymisen merkkejä. Yhä useampi rohkaistui kokeilemaan esteettisiä hoitoja.

– Korona-aikana ei päässyt matkustamaan, joten moni varmaankin päätti investoida rahaa itseensä, Männistö sanoo.

Koronan jälkeen kysynnässä on näkynyt pieni notkahdus. Männistö arvelee, että syynä on asioiden kallistuminen ja esimerkiksi sähkön hinnan ja korkojen nousu.

Männistö tutustui töissä vuonna 2015 hammashoitajaan, joka työskenteli osa-aikaisesti kosmetologina. Hoitaja-kosmetologilla oli oma vastaanotto, jonne hän etsi esteettisten hoitojen tekijää. Hän kysyi Männistöltä, tunteeko tämä ketään.

– Vastasin, että minua kiinnostaa. Olin tehnyt paljon esteettistä hammashoitoa. Hän kehotti menemään kurssille ja tulemaan töihin, kun kurssi on käyty. Kävin kaikki kurssit, joita tuohon aikaan oli tarjolla.

Noin puolet Männistön asiakkaista ottaa botuliinia terveydellisistä syistä ja toinen puoli esteettisistä. Hän tekee yhä myös täyteainehoitoja.

Pistoshoidot ovat Suomessa jo tavallisten ihmisten hommaa. Silti hoitoihin liittyy yhä jonkin verran ennakkoluuloja. Ennakkoluulot johtuvat Männistön mielestä pitkälti siitä, että kun täyteaineet rantautuivat Suomeen, bisneksessä mukana olevien, mediassa näkyvien henkilöiden tyyli oli melko epäluonnollinen. Se ei ollut sitä, mitä valtaväestö Suomessa haluaa.

– Hoidon pointti ei ole, että tehdään tavallisesta suomalaisesta Kim Kardashianin näköinen. Esimerkiksi huulien täyttö ei tarkoita, että niistä tehdään kymmenkertaiset. Hoito voi olla pientä muokkausta tai epäsymmetrian korjausta, eikä tuntematon koskaan arvaisi huulten olevan täytetyt, Männistö kertoo.

Eräs kolmekymppinen nainen kertoi Männistölle vastaanotolla, kuinka hän oli ollut tyttöjen illassa. Esteettiset hoidot olivat tulleet puheenaiheeksi, ja pari kaveria puhui äänekkäästi, kuinka Botox tekee ihmisen hirveän ja epäluonnollisen näköiseksi. Nainen oli kysynyt kavereiltaan, näyttääkö hän heidän mielestään hirveältä. Hän oli käynyt jo viisi vuotta säännöllisesti Botox-hoidoissa.

Tamperelaiselle Saija Ketomäelle, 40, puhkesi 13 vuotta sitten raskausaikana paha migreeni, joka vei toimintakyvyn.

– Ennen raskautta en ollut migreenipotilas, mutta raskaushormonit sekoittivat kuviot täysin. Raskauden jälkeen päänsäryt jatkuivat. Kohtaukset saattoivat kestää jopa viikon, ja minä oksentelin ja makasin pimeässä huoneessa, Ketomäki muistelee.

Migreenilääkkeet aiheuttivat kauneusalan yrittäjänä työskentelevälle Ketomäelle aivosumua. Hän ei kokenut olevansa luova, oma itsensä. Silloin joku tuttava ehdotti, että Ketomäki kokeilisi botuliinia. Hän oli tuolloin vasta 28-vuotias.

– Nauroin aluksi, etten ole mikään viisikymppinen Hollywood-vaimo. Toisaalta olin valmis kokeilemaan mitä tahansa, koska koko ajan tuntui, että minulla on vanne pään ympärillä. Kärsin migreenin lisäksi jännityspäänsärystä. Menin sitten lopulta laittamaan Botoxia.

Botuliinia laitettiin Ketomäen otsaan. Aluksi se laukaisi hirveän pääkivun kahdeksi päiväksi. Sen jälkeen laskeutui taivaallinen helpotus. Tuntui, että koko pää rentoutui.

– Olin ihan että halleluja, paine on poistunut päästäni. Silmiäkin oli helpompi pitää auki. Olin niin nuori, etten tarvinnut botuliinia ryppyihin vaan pääkipuun.

Ensimmäisestä kerrasta lähtien Ketomäki on ottanut botuliinia vähintään kerran tai kaksi vuodessa. Koskaan ei ole ollut yli seitsemän kuukauden taukoa.

– Kulmakarvojen välissä oleva sibeliusryppy on minulla tosi voimakas, minkä takia näytin ennen botuliinia koko ajan kärttyiseltä. Kaikilla meidän suvun naisilla on se.

Vaikka Ketomäki on ottanut botuliinia terveydellisistä syistä, hän nauttii myös esteettisestä vaikutuksesta. Olo on nuorekas, ja otsa on pysynyt sileänä vielä nelikymppisenä.

Erikoishammaslääkäri Ville Männistön asiakkaista suurin osa on 20–40-vuotiaita, mutta kaikkein yleisin ikä botuliinin ottamiselle on hieman alle 30 vuotta. Miltei kaikki ovat naisia, mutta miesten osuus kasvaa koko ajan.

Männistön asiakkaat jakautuvat kutakuinkin kolmeen ryhmään. Hieman alle puolet on alle 40-vuotiaita, jotka ottavat esteettisistä syistä botuliinia yläkasvoihin eli otsan ryppyihin.

Toinen puolikas kärsii esimerkiksi bruksismista eli hampaiden narskuttelusta, migreenistä, päänsäryistä tai Hortonin syndroomasta eli niin kutsutusta itsemurhapäänsärystä.

– Silloin käsitellään botuliinilla laajasti purentalihakset, otsa ja niska-hartiaseutu.

Monen päänsäryt johtuvat hampaiden narskuttelusta. Jotkut purevat hereilläkin ollessaan hampaita yhteen esimerkiksi stressin takia. Kun purentalihaksiin pistetään botuliinia, ne rentoutuvat.

Moni nainen nauttii myös toimenpiteen esteettisestä vaikutuksesta. Jos leukaperät ovat leventyneet narskuttelun takia, botuliini kaventaa niitä.

Kolmas ryhmä, noin 10–20 prosenttia Männistön asiakkaista, on täyteainehoitoja ottavat asiakkaat. Männistö tekee riskialueiden hoitoja, kuten nenän tai kyynelurien täyttöjä. Ne ovat erikoishoitoja, joissa pitää tuntea anatomia tarkkaan. Tekijöitä on vähän, toisin kuin esimerkiksi huulten täyttöihin.

Männistön mukaan tekijän ammattitaidon tietää siitä, huomaako botuliinin.

– Jos botuliini on laitettu ammattitaitoisesti, sitä ei huomaa. Silloin lihasten symmetria on normaali. Telkkarissa julkkiksista huomaa joskus, että tuolle on tehty hoito tuolle yhdelle alueelle, mutta toinen alue on jäänyt hoitamatta.

Salla Kozma kävi aluksi hoidoissa noin kolme kertaa vuodessa. Nykyään hän käy korjailemassa jotain pientä silloin tällöin. Enää täyteaineita ei tarvitse lisätä, ja viimeksi niitä on laitettu hänelle kolme vuotta sitten.

– Kun on kerran laitettu, eivät täyteaineet ihan heti lähde.

Yksi huono kokemus Kozmalla on. Hänelle laitettiin täyteaineita silmänalusiin eli niin kutsuttuihin kyyneluriin. Kyynelurat kulkevat silmien alla, ja joillakin ne voivat olla vahvat urat, jotka saavat silmänaluset näyttämään tummalta ja ilmeen väsyneeltä. Täyteaine silottaa kuopalla olevat silmänaluset ja piristää ilmettä.

Kozman hoidon lopputulos meni kuitenkin pieleen. Täyteaineet valahtivat ikään kuin pusseille. Ne jouduttiin poistamaan.

– Onneksi on mahdollisuus myös poistaa, jos jotain tuollaista tapahtuu. Hyvä tekijä laittaa kyllä kerralla hyvin. Pitää olla tarkkana missä käy, että tulee hyvää jälkeä. Pistoshoidot ovat ihan kuin kampaamossa käynti, ei sen kummempaa. Se on vain naaman kuntoon laittamista.

Saija Ketomäki on käyttänyt vuosien varrella botuliiniin tuhansia euroja. Hän arvelee, että ilman pistoshoitoja hän olisi huono äiti ja paljon työkyvyttömänä migreenin takia. Enää Ketomäki ei kärsi migreenikohtauksista yhtä usein. Niitä tulee heti, kun botuliinin vaikutus alkaa heiketä.

– On naurettavaa, miten pistoshoitoihin Suomessa suhtaudutaan. Ajatellaan, että kaikki kauneuteen liittyvät hoidot saavat näyttämään keinotekoiselta pumpatulta ankalta, vaikka niillä voidaan tehdä tosi klassinen ulkonäkö. Samalla fanitetaan julkkiksia, eikä ymmärretä, että heille on saatettu tehdä kymmeniä kertoja enemmän toimenpiteitä kasvoille kuin sille naapurin rouvalle, jonka huulet on täytetty.

Ketomäki ryhtyi aikoinaan stylistiksi, jotta saisi parannettua ihmisten itsetuntoa. Hoidot eivät tee hänen mukaansa kenestäkään pinnallista, tyhmää tai huonoa. Omasta ulkonäöstä on lupa nauttia, ja jokaisella on oikeus hoitaa terveyttään.

– On silkkaa hulluutta, että joku jättää käymättä esimerkiksi pistoshoidoissa, koska pelkää lähipiirin mielipidettä. Ihmisillä ei ole vieläkään faktat kunnossa. Näistä asioista pitää uskaltaa puhua julkisesti.

Ketomäki on kertonut omista toimenpiteistään. Moni naispuolinen tuttava on jopa alkanut kääntyä hänen puoleensa ja kysyä neuvoa botuliiniin sekä kauneuteen liittyvissä asioissa. Ketomäki kertoo kokemuksistaan, mutta suosittelee menemään ammattilaisen konsultaatioon.

– Joku on saattanut arvostella minua tai puhua pahaa, mutta en välitä. Laitan oman hyvinvointini muiden mielipiteiden edelle.

Ketomäki kaipaa avarakatseisuutta. Hän toivoo, että suomalaiset eivät tuomitsisi toisiaan huolimatta siitä, onko joku ottanut pistoshoitoja vai ei.

Maailmalla esteettiset hoidot ovat olleet pinnalla kymmeniä vuosia. Suomeen kaikki tulee jälkijunassa, Ketomäki toteaa. Hän on kiinnostunut aiheesta ja tutkii jatkuvasti, mitä kauneudenhoidossa maailmalla tapahtuu. Hän pyrkii myös ottamaan selvää suomalaisista tekijöistä, joita uskaltaa suositella.

– Suomi on nyt nousuaallossa. Tällä hetkellä täällä täytetään tosi paljon kasvoja: leukalinjaa, nenänpieliä, poskipäitä. Maailmalla trendi alkaa kääntyä siihen suuntaan, ettei enää täytetä, vaan botuliinilla rentoutetaan lihaksia ja siten muokataan kasvojen ulkonäköä.

Tarkkaa tietoa botuliini- ja täyteainehoitojen yleisyydestä ei ole, sillä viranomaiset eivät sitä seuraa. Myöskään Botoxia valmistava lääkeyritys Allergan ei kerro myyntimääriä julkisuuteen.

Fimealta saatujen tukkumyyntitietojen mukaan botuliinia sisältävien lääkevalmisteiden myynti on kasvanut selvästi viime vuosina. Luvuissa ovat mukana lääketukkujen myynti apteekeille ja sairaaloille eri käyttötarkoituksiin.

Kun vuonna 2019 botuliinia sisältäviä lääkevalmisteita myytiin 39 000 kappaletta, vuonna 2021 luku oli 46 000 kappaletta ja vuonna 2023 jo 56 000 kappaletta. Luvuista ei voi päätellä, mihin tarkoitukseen botuliinia on käytetty.

Ville Männistö uskoo, että pistoshoitoala kasvaa seuraavan viiden ja kymmenen vuoden aikana paljon. Suomi tulee Ruotsin perässä samalla kuvaajalla.

Botuliinia saa pistää Suomessa vain lääkäri, hammaslääkäri tai sairaanhoitaja edellä mainittujen välittömässä seurannassa. Viime vuosina Valvira on alkanut seurata tarkemmin, että valvonta toteutuu.

Täyteaineiden maailma on villi viidakko. Täyteaineita saa tilata netistä ja pistää periaatteessa kuka tahansa. Tekijöitä on laidasta laitaan, ja siksi jotkut tekevät myös raflaavia, epäluonnollisia lopputuloksia.

– Noin yksi sadasta potilaasta pitää käännyttää ja puhua ympäri, ettei mitään kannata tehdä. Tietynlaiset ihmiset hakeutuvat tietynlaisille tekijöille, Männistö sanoo.

Kun suunnittelee täyteaineiden ottamista, kannattaa tehdä taustatyötä. Jos tekijä ei ole koulutukseltaan vähintään sairaanhoitaja, potilasvakuutus ei ole voimassa eikä täten korvaa mahdollisia vahinkoja.

Eri ikäiset ihmiset suhtautuvat hyvin eri tavoin pistoshoitoihin. Parikymppiset saattavat hehkuttaa avoimesti Instagramissa, mitä hoitoja heille on tehty. Nelikymppiset ovat lähipiirilleen avoimia, mutta toisaalta he hakevat aika luonnollista, huomaamatonta lopputulosta.

– Stigma näkyy eniten kuusikymppisillä. He piilottelevat hoitoja ja tulevat usein klinikalle automaatin kautta – maksavat käteisellä, jotta puoliso ei huomaa.