Apu

Björn Wahlroos vertaa omaa nuoruuttaan Elokapinaan: ”Nuorison kuuluu olla radikaalia ja pyrkiä muuttamaan maailmaa”

Björn Wahlroos vertaa omaa nuoruuttaan Elokapinaan: ”Nuorison kuuluu olla radikaalia ja pyrkiä muuttamaan maailmaa”
Björn Wahlroos kertoo Avun haastattelussa näkemyksensä muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta, nuoruuden radikalismista ja kannabiksen laillistamisesta.
Julkaistu: 22.10.2021

Olit 1960- ja 70-luvuilla radikaali nuori ja vaikutit paljon vasemmistopiireissä. Jos otetaan esimerkiksi Elokapina, miten nykyajan radikaalit nuoret eroavat omista aikalaisistasi?

Kaikki aikalaisnuoret eivät olleet samanlaisia ja taistolaisuuskin on aika suhteellinen käsite. Itse lähdin hyvin varhain pois taistolaispiireistä. Nuorison kuuluu olla radikaalia ja pyrkiä muuttamaan maailmaa. Se on keskeinen osa nuoruutta. Toki nuoriso on aika kokematonta, eikä erityisen lukenutta, ja siksi nuorilla on paljon puutteellisia ajatuksia ja tietoja. Elokapinalla on kuitenkin vähemmän hulluja ideoita kuin mitä meillä ja muilla aikanaan oli. Nuoruuden radikalismi on okei, jos iän myötä oppii ajattelemaan asioista hieman moniulotteisemmin ja saa faktat asioihin oikein.

Mitä kaipaat tuosta ajasta?

Se oli hyvin hauskaa nuoruusaikaa ja muistelen sitä lämmöllä. Varsinaisesti en kuitenkaan kaipaa mitään tämän ikäisenä.

Miten näet elokapinoitsijoiden ajatukset siitä, että muutos pitää tehdä nyt sekä talouden ja markkinatalouden lakeja tulee muuttaa nopeasti ilmaston pelastamiseksi?

Ilmasto tuhoutuu sen takia, ettei siihen sovelleta markkinataloutta. Olen usein julkisuudessa sanonut, että jonkun pitäisi omistaa ilma, ja se joku ei ole yksityishenkilö. Ongelma on se, että puhtaasta ilmasta alkaa olla pieni pula ja silloin markkinatalous opettaa sen, että ilmalla pitää olla hintansa. Päästökaupalla määrittelemme ilmalle hinnan. Elokapinan suurin virheajatus on se, että he luulevat, että tämä asia on markkinatalouden vika, vaikka todellisuus on täysin päinvastainen. Missään ei ole tuhottu luontoa täydellisemmin kuin Neuvostoliitossa.

Julkaisit viime viikolla uuden muistelmakirjasi, jossa käyt läpi elämäsi neljää ensimmäistä vuosikymmentä. Kirjassa kuvataan Suomen muutos kovasta nousukaudesta lamaan ja omasta siirtymisestäsi suuresta pankista Mandatumiin. Miten olit itse varautunut muutokseen?

Ei sellaiseen voi varautua kuin hyvin yleisellä tasolla. Muutos, joka tapahtui Suomen taloudessa 1980-luvulta aina 1990-luvun alun samaan saakka ja sen läpi, oli hyvin perinpohjainen. Muutos johtui osittain huonosti harjoitetusta talouspolitiikasta ja kaupankäynnin loppumisesta Neuvostoliiton kanssa ja lopulta Neuvostoliiton kaatumisesta. Sellaiseen ei voi varautua, mutta sitä voi ymmärtää.

Jos yritämme katkaista taloudellisen kehityksen, samalla katkaisemme myös tieteellisen ja teknologisen kehityksen.

Mitä mietit siitä, että Suomen rikkaimman suvun nokkamies Ilkka Herlin tekee täyttä päätä työtä sen eteen, että ilmastotalous olisi uusi musta, kun taas itse touhuat yhä perinteisen talouden keskellä?

Ilkka on hyvin aktiviinen myös perinteisen talouden keskellä. Ilkan mielipiteet ovat hänen mielipiteitään ja joissain asioissa erilaisia kuin omani. Ihmiskunta on aina ratkaissut ongelmat innovaatioilla, tieteellä ja teknologisella kehityksellä. Jos yritämme katkaista taloudellisen kehityksen, samalla katkaisemme myös tieteellisen ja teknologisen kehityksen. Me tarvitsemme talouskasvua ja markkinataloutta, jotta kehittäisimme ne ratkaisut, joilla voimme vastata tämän päivän ilmastohaasteisiin. Eikö avoimessa yhteiskunnassa ole ominaista, että mielipiteitä on enemmän kuin yksi?

Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi torjua ilmastonmuutosta?

Ilmaa ei omista kukaan ja siksi sitä saa maailmassa käyttää vähän miten vain. Ilman pitäisi saada hinta esimerkiksi päästökaupan kautta. Ilmaa ei voi laittaa pulloon ja tästä syystä ilman käytön ja likaamisen rajoittaminen on iso ongelma, koska ilmaa virtaa maasta toiseen. Meidän pitää rakentaa päästökauppaan verrattavia globaaleja järjestelmiä. Suomi on maa, joka on edelläkävijä tässä asiassa etenkin elinkeinoelämän puolella. Suomi on tehnyt hyvin paljon tämän asian eteen. Se ei tarkoita sitä, ettei tulevaisuudessa tehdä mitään, päinvastoin. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä olla häpeissämme asiasta.

Jos kannabis laillistetaan, sitä voi ostaa kaupasta ja samalla katkeaa yhteys vahvempiin huumeisiin.

Olet viime viikkoina tuonut julkisuuteen näkemyksen, että kannabis pitäisi laillistaa. Miksi?

Kannabis on laillistumassa ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa 25 prosenttia osavaltioista on laillistanut sen. Kannabis on myös luultavasti vähemmän vaarallinen kuin tupakka. Kannabis ei johda vahvempiin huumeisiin, vaan ongelma on se, että samalta kauppiaalta voi ostaa sekä kannabista, että vahvempia huumeita. Jos kannabis laillistetaan, sitä voi ostaa kaupasta ja samalla katkeaa yhteys vahvempiin huumeisiin. Tämä on mielestäni tärkein syy.

Kadutko elämässäsi mitään?

Enpä juuri, ei tule mitään mieleen. Olen luonteeltani aika lailla optimistinen ja tietenkin kaikki kadumme jotain, esimerkiksi sitä, että on tullut turhaan sanottua pahasti toiselle ihmiselle. Ne ovat niin pieniä kokonaisuudessa, että tuntuvat mitättömiltä.

Täytät ensi vuonna 70. Millaisia toiveita sinulla on vielä täyttymättä?

Minulla ei ole toiveita täyttymättä. Elän juuri niin kuin haluan.

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta.

Pelkään, että minusta tiedetään jo kaikki! Minusta on kaivettu oikeastaan kaikki asiat esille, joten minun on hyvin vaikea arvella, mitä minusta ei ole tiedetä. Elämäni ja persoonani on kaivettu kirjoissa ja mediassa niin hyvin esille, ettei siitä löydy mitään uutta.

Björn Wahlroos julkaisi 14.10. uuden muistelmateoksen Barrikadeilta pankkimaailmaan (Otava), jossa hän käsittelee elämänsä neljää ensimmäistä vuosikymmentä.

1 kommentti