Ammattiyhdistysliikkeen on uudistuttava oikeuttaakseen asemansa yhteiskunnallisena toimijana, sanoo työelämän muutokseen keskittyvän ajatuspaja Future Works Oy:n perustajaosakas Petri Rajaniemi.

Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeen on keksittävä, millä tavoin se voi osallistua tulevaisuuden työelämän kehittämiseen.

”Ammattiyhdistysliikkeen retoriikka on pysynyt samana, vaikka maailmantalouden fundamentit ovat muuttuneet. Jos liikkeen doktriini on lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa ’ei’, se menettää uskottavuutensa. Toisaalta liike on nyt tärkeämpi kuin koskaan. Nyt sillä olisi paikka lunastaa oman toimintansa oikeutus”, Rajaniemi sanoo.

Ennen muuta olemassaolo tulevaisuudessa oikeutetaan Rajaniemen mukaan lähtökohtaa muuttamalla. Ay-liikkeen tulisi hyväksyä se, että vain kannattava yritys tuo pysyvyyttä työelämään.

”Ay-liikkeellä voisi olla keskeinen rooli siinä, miten rakennetaan kestäviä suomalaisyrityksiä epävarmassa maailmassa. Lisäksi ay-liikkeen pitäisi olla aktiivisesti mukana tulevaisuuskeskustelussa esimerkiksi digitalisaation ja robotisaation osalta.”

Rajaniemi huomauttaa, että ay-liike on moninainen. Monen liiton osalta toimintamallit ovat jo päivittyneet, mutta osalla on vielä pahasti pallo hukassa.

”Keskustelun ongelma on ay-liikkeen käsitteen yleistäminen koskemaan kaikkia liittoja, jotka ovat todellisuudessa hyvin heterogeenisiä. Yleensä, kun puhutaan ay-liikkeestä, mielikuvissa on SAK. Se on väärin. Esimerkiksi monessa akavalaisessa liitossa muutos suhteessa yrittäjyyteen on tunnustettu. Enää jäsenen ei tarvi erota, jos alkaa yrittäjäksi. Se on huima muutos, vaikka onkin entisen toimintaidean kannalta katkera pala nieltäväksi.”

Rajaniemen mielestä työelämän ajanlaskun voisi aloittaa alusta vuodesta 2008, jolloin maailman ja Suomen talouden pudotus alkoi.

”Se on reset-kohta, jolloin kortit jaettiin uudestaan.”

Rajaniemi huomauttaa, että edellisen laman aikaan ay-liike ajatteli, että sen tehtävä on suojata palkansaajia siihen asti, että lama menee ohi. Nyt muutoksesta on tullut pysyvää, mutta silti liike jatkaa suojelulinjallaan uuden linjan sijaan.

”Paras näyttö ay-liikkeen hyödyllisyydestä paikallisella tasolla annettiin, kun ammattiliitot olivat hyvin keskeisessä roolissa konepajayhtiö Sandvikin Turun tehtaan tulevaisuuden suunnittelemisessa. Sen myötä aiempi lakkautuspäätös peruttiin. Nyt ay-liikettä tarvittaisiin, kun temppu pitäisi toistaa sata kertaa. Kun työpaikkoja turvataan, yrityksen ja ay-liikkeen etu on yhteinen.”

Myös työn käsitteen päivittäminen olisi Rajaniemen mielestä tärkeää.

”Ay-liikettä etäännyttävä seikka on se, että sen retoriikasta puuttuu mahdollisuus, että ihmiset voisivat nauttia työstään. Työ on ikään kuin kärsimystä, joka tulee avokätisesti kompensoida. Miten liitto palvelee silloin, kun asiat ovat hyvin? Suurimman osan aikaa jäsen on ilman merkittävää arvoa, jonka jäsenyys toisi.”

Suurten ikäluokkien asemaan sidotut saavutetut edut ovat Rajaniemen mukaan iso rasite yhteiskunnalle.

”Paradoksi on se, että eläkepäätöksissä ay-liike joutuu valitsemaan pettääkö se entiset, nykyiset vai tulevat jäsenensä.”

Jäsenet ovat ammattiyhdistykselle elinehto, mutta liittoon kuulumattomien työntekijöiden elämän ymmärtäminen on Petri Rajaniemen mielestä aivan yhtä tärkeää.

”Liittoon kuulumattomat tekevät tietoisen päätöksen olla liittymättä. Minua ainakin kiinnostaisi, miksi joku ei osta asiaa, jota pidän itsestäänselvyytenä. Ei voi ajatella vain sitä, mitä järjestökoneisto kertoo jäsenistön haluavan, vaan on ymmärrettävä itse, mitä he tarvitsevat.” ■

Petri Rajaniemi on työelämään perehtynyt konsultti ja yrittäjä. Hän on työskennellyt myös Suomen Yrittäjät ry:ssä kehityspäällikkönä.