Apu

Avun pääkirjoitus: Ilmastokriisi nyt!

3

Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro perustelee, miksi Apu käyttää jatkossa termiä ilmastokriisi ilmastonmuutoksen sijaan.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin, 16, haastattelu nostattaa kyyneleet silmiin. Tulee huono omatunto ja murhe siitä, miten on elänyt ja elää edelleen: suruttomasti kuluttaen ja luonnonvaroja tuhlaten. Kannattaa ehdottomasti lukea tuo herättävä haastattelu Vihreästä Avusta (ilmestyy 29.5.2019), jokavuotisesta ekologisesta erikoisnumerostamme.

Kieli muokkaa asenteita. On tärkeää, mitä sanoja käytämme. Thunberg on sanonut: ”Nyt on vuosi 2019. Voimmeko me kaikki nyt alkaa kutsua asioita niiden oikeilla nimillä: ilmastoromahdus, ilmastokriisi ja ilmastohätätila?”

The Guardian, YK:n pääsihteeri António Guterres ja monet muut ovat jo lakanneet käyttämästä sanaa ilmastonmuutos ja korvanneet sen sanalla ilmastokriisi. Guardian perustelee valintaa sillä, että ilmastonmuutos kuulostaa sanana passiiviselta ja lempeältä. Se ei tosiaan ole oikea sävy, kun puhutaan koko ihmiskuntaa uhkaavasta katastrofista. Apu lähtee samalle tielle. Käytämme vastedes jutuissamme ja otsikoissa termiä ilmastokriisi. Emme luonnollisesti muuta termejä haastateltavien sitaateissa, mutta omia tekstejämme pyrimme vahtimaan.

Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta aina on parempi tehdä jotakin kuin jättää tekemättä. Medialla on oikeus valita, millä termeillä tärkeimmistä yhteiskunnallisista asioista puhutaan, siksi teemme tämän valinnan. Avun lukijat rakastavat luontoa ja haluavat säästää ja suojella sitä tuleville sukupolville.

Puhutaan siis ilmastokriisistä.

Julkaistu: 27.5.2019