Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Parisuhde

Avoliittoon liittyvät harhaluulot ovat yleisiä, varoittaa kokenut perhejuristi – Näin puoliso voi päätyä kadulle tai jäädä kokonaan ilman rahaa

Avoliiton suosio on kasvanut jo pitkään, mutta moni ei tunne siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleinen harhaluulo on, että avoliitossa eläminen lähestulkoon vertautuisi avioliittoon. Perhejuristi Kati Kyckling kertoo ongelmien tulevan monelle parille yllätyksenä.

21.11.2024 Apu

Yhä useampi pariskunta Suomessa valitsee elämisen avoliitossa naimisiinmenon ja avioliiton sijaan. Aiemmin erityisesti lapsen saamista avioliiton ulkopuolella pidettiin paheksuttavana, mutta nykyisin jo suurin osa lapsista syntyy avopareille.

– Avoliittojen määrä on ehdottomasti yleistynyt ja näyttäisi siltä, että yleistyisi edelleen koko ajan. Lisäksi suurin osa pariskunnista, jotka menevät naimisiin, ovat kuitenkin asuneet lyhyemmän tai pidemmän aikaa avoliitossa, sanoo perhejuristina työskentelevä varatuomari Kati Kyckling.

Avoliittoon liittyy kuitenkin sudenkuoppia ja väärinkäsityksiä, joita monet pariskunnat eivät tunne. Nykyisin varsin yleinen käsitys on, että pitkään kestänyt avoliitto olisi juridisesti lähes avioliittoon verrattavissa oleva parisuhdemuoto, ja että myös avopuolisolla olisi varsin laajat oikeudet parin yhteiseen omaisuuteen.

– Tällainen on tosi yleistä nyt, kun avoliitossa eläminen on yhä tavallisempaa. Avoliittoon liittyvät harhakäsitykset eivät katso koulutustasoa, ja niitä on kaikissa ikäluokissa. Nämä asiat voivat tulla todella suurena yllätyksenä.

Vuonna 2011 voimaan tullut avoliittolaki on Kycklingin mukaan voinut edelleen vahvistaa käsitystä avoliitosta virallisena parisuhdemuotona.

– Avolittolain tuleminen avioliittolain rinnalle on valitettavasti aiheuttanut myös sekaannuksia. Usein ajatellaan, että jos omaan parisuhteeseen sovelletaan avoliittolakia, niin päästään lähelle avioliiton oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Laki tuo Kycklingin mukaan puolisoille tietynlaista turvaa.

– Mutta siinä ei hyvällä tahdollakaan päästä samaan kuin avioliitossa.

Jos avoliitto päättyy kuolemaan, niin jäljelle jääneen puolison oikeudellinen asema voi olla suhteellisen heikko.

Miten avoliitto ja avioliitto sitten eroavat toisistaan? Kycklingin mukaan avoliitto on hyvin vapaamuotoinen parisuhteen muoto, joka voi eri tilanteissa tarkoittaa eri asiaa. Avoliitot voidaan karkeasti jakaa kahteen lajiin sen mukaan, sovelletaanko niihin avoliittolaiksi kutsuttua erityislakia vai ei. Avoliittolaissa liiton osapuoliksi katsotaan puolisot, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

– Avoliitto, riippumatta siitä, että sovelletaanko siihen avoliittolakia tai ei, rakentuu vahvasti omaisuuden erillisyyden periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat omistavat omaisuutensa ja vastaavat omista veloistaan ja kaikista sopimuksista, joita on tehty. Liiton päättyessä erotellaan, mikä on edelleen kenenkin omaa. Avoliitossa ei ole sellaisia oikeuksia, kuin mitä avioliitto-oikeuden kautta tulee.

Avoliitossa puolisolla ei myöskään ole missään vaiheessa velvollisuutta elättää toista osapuolta. Esimerkiksi elatusvelkaa, eli perheen yhteisten tarpeiden täyttämisestä syntyneitä menoja, ei avoliitossa tunneta.

– Kun avoliitto päättyy, niin tasausoikeutta puolisoiden omaisuuksien välillä ei ole. Jos avoliitto päättyy kuolemaan, niin jäljelle jääneen puolison oikeudellinen asema voi olla suhteellisen heikko, Kyckling sanoo.

Merkittävin asia lienee se, että avopuoliso ei koskaan lain nojalla peri puolisonsa omaisuutta tämän kuollessa. Ainoa tapa puolison saamaan perintöön on testamentin laatiminen.

– Lisäksi sen testamentin pitäisi vielä olla laadittu oikein.

Ollaan voitu olla pitkäänkin avoliitossa eikä olla laadittu testamenttia varmistamaan sitä, että eloon jääneen puolison jäädä asumaan yhteiseen kotiin olisi edes tilapäisesti turvattu.

Avioliiton päättyessä puolison kuolemaan leskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin, vaikka koti olisi ollut kuolleen puolison nimissä. Avoliitossa tällaista oikeutta ei ole.

– Siinä saattaa tulla oikeasti isoja yllätyksiä ja traagisia ihmiskohtaloita. Ollaan voitu olla pitkäänkin avoliitossa eikä olla laadittu testamenttia varmistamaan sitä, että eloon jääneen puolison jäädä asumaan yhteiseen kotiin olisi edes tilapäisesti turvattu. Testamentilla voidaan myös tuoda taloudellista lisäturvaa eloon jääneelle.

Lain mukaan kuolleen perillisiä ovat ensisijaisesti tämän lapset, ja jos lapsia ei ole, niin vanhemmat tai sisarukset. Jos asunto on ollut kuolleen avopuolison nimissä, on asumisen jatkamisesta sovittava kuolleen sukulaisten kanssa.

– Jos sukulaiset eivät tähän suostu, voi hän joutua hyvin piankin sieltä kadulle. Se voi olla todella yllättävä tilanne.

Avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta jäädä edes yhteisesti omistettuun asuntoon. Jos kuolleen puolison osuus päätyy perintönä tämän sukulaisille, voivat nämä haluta myydä asunnon. Kyckling sanoo nähneensä tällaisia tilanteita useita.

– Siinä ollaan tavallaan niiden perillisten hyväntahtoisuuden varassa. Myymiseen voi myös olla taloudellinen pakko, jos perilliset eivät muuten selviä maksettavasta perintöverosta.

Erikoinen tilanne voi syntyä myös silloin, jos avopuolison kanssa yhdessä otettuun asuntolainaan sisältyy toisen kuoleman varalta takaisinmaksun kokonaan tai osittain turvaava vakuutus, jossa korvauksen saajana on puoliso, mutta asunto päätyykin perintönä sukulaisille. Myös tällöin leskeksi jäänyt voi joutua luopumaan asunnosta, vaikka vakuutuksen yhtenä tarkoituksena on ollut turvata asumisen jatkuminen.

Avopuolison kuolema voi jättää menetyksen kokeneen tyhjän päälle myös käyttörahojen osalta. Osalla avopareista on voinut olla yhteinen pankkitili, jonka käyttö ei toisen puolison kuollessa enää onnistu. Pahimmassa tapauksessa tili on voinut olla kokonaan kuolleen puolison nimissä.

– Henkilön kuollessa tilin omistajaksi tulee hänen kuolinpesänsä. Perilliset voivat ilmoittaa, ettei leskellä ole enää oikeutta käyttää tiliä yksin. Tässä syntyy helposti tilanne, jossa leski jää kokonaan ilman mahdollisuutta käyttää rahaa, varsinkin jos hänen koko käyttövaransa on ollut tuolla yhteisellä tilillä.

Siinä saattaa tulla oikeasti isoja yllätyksiä ja traagisia ihmiskohtaloita.

Kyckling sanoo suosittelevansa asiakkailleen, että jokaisella olisi aina käytössä oma pankkitilinsä, johon omat tulot ohjautuvat. Tältä tililtä voidaan sitten siirtää rahaa yhteiselle käyttötilille esimerkiksi ruokaostoksia varten.

– On tärkeää, että jokaisella on niitä omia säästöjä, joilla selviää esimerkiksi seuraavaan palkkapäivään saakka.

Toimivassa parisuhteessa omaisuuteen liittyviä vastuita ei yleensä tule ajateltua. Monelle avoliitossakin elävälle pariskunnalle rahat voivat olla käytännössä yhteisiä. Yleistä on esimerkiksi maksaa avopuolison kokonaan omistaman asunnon lainanlyhennyksiä.

– Saatetaan kokea, että on oikeudenmukaista maksaa osa lyhennyksistä, kun asutaan siinä asunnossa. Käytännössä henkilö kartuttaa omalla varallisuudellaan puolisonsa omaisuutta. Jos tällaiseen liittyvistä järjestelyistä ei olla sovittu etukäteen, niin nämä ovat juuri niitä asioita, joista riidellään eron tullessa. Näitä tilanteita on yllättävän paljon.

Avoliittoihin liittyvät riidat voivat olla hyvin pitkäkestoisia, ja jatkua vuosikausia.

Avoliittolain avulla pystytään jossain määrin ratkaisemaan omaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lain nojalla osapuolten maksamien omaisuuden osuuksien määriä voidaan ratkoa ulkopuolisen pesänjakajan avulla. Aviopuolisoihin verrattavissa olevia oikeuksia tilanteessa ei kuitenkaan ole.

– Avoliittoihin liittyvät riidat voivat olla hyvin pitkäkestoisia, ja jatkua vuosikausia. Silti voidaan päätyä tilanteeseen, ettei se ole ollut kummankaan puolison kannalta hyvä ratkaisu.

Kyckling kannustaa avopuolisoita käymään liiton suuret linjat läpi siinä vaiheessa, kun suhteessa on kaikki hyvin. Vaikka se ei tuntuisikaan tarpeelliselta tai ajankohtaiselta.

– Siinä voidaan kirjallisesti sopia pelisäännöt, mikäli toinen esimerkiksi lyhentää lainoja ja toinen ostaa kotiin ruokia. Kyse ei välttämättä ole kuukausitasolla isoista rahoista, mutta summat ovat merkittäviä, jos liitto kestää vaikka kymmenen vuotta. On aina helpompaa, jos näistä on sovittu etukäteen.

Usein riitoja on tullut tilanteessa, jossa toinen puoliso on ollut kotona yhteisten lasten kanssa, eikä siksi ole pystynyt kartuttamaan omaisuuttaan. Eron jälkeen toinen on voinut katsoa olevansa oikeutettu korvaukseen kotona viettämästään ajasta.

Yksi vaihtoehto on avoliittosopimus, jollaisia myös Kyckling kertoo tehneensä paljon. Avoliittosopimuksen muotoa tai sisältöä ei ole määritelty laissa samaan tapaan kuin avioehtosopimusta. Tästä on myös etua.

– Avoliittosopimus, jota voidaan kutsua myös avoehdoksi, voidaan sopia hyvin vapaasti. Siihen voidaan esimerkiksi kirjata taustaa parisuhteesta ja puolisoiden omistuksista ennen liittoa. Sopimuksessa voidaan myös määrittää, kuka saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon liiton päättyessä, ja kuinka pitkäksi aikaa.

Vapaamuotoista sopimusta voidaan myös päivittää joustavasti elämäntilanteen mukaan.

– Erotilanteissa tällaisista asioista on vaikeaa enää sopia.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt