Sami, 51, haluaa elämäänsä monta kumppania: ”En halua yhden suhteen päättyessä tipahtaa tyhjän päälle”

Se oli klassinen pettämistapaus, sanoo Sami, 51. Hän on ohjelmistoalan yrittäjä, jolla on takanaan yksi avioliitto, pari pidempää parisuhdetta sekä kahdeksan vuotta kestänyt prosessi, jonka aikana hän on työstänyt itseään irti ajatuksesta, että pitäisi olla vain yksi vakituinen kumppani.

Lähtösysäys oli, kun kahdeksan vuotta sitten Samin kumppani petti häntä ja jäi kiinni, mutta Sami ei halunnut lopettaa suhdetta. Kumppani kertoi Samille, että haluaisi elää elämää, jossa olisi vapaus olla monia suhteita.

Sami tutkiskeli ajatusta jonkin aikaa ja halusi lopulta itsekin kokeilla avointa suhdetta.

– Ajattelin, että jos hän haluaa olla monisuhteinen, niin minäkin haluan, mutta se olikin hänelle sokki. Hän ihmetteli, miksi minä olisin halunnut olla monisuhteinen. Se oli hänestä outoa. Hän siis halusi olla monisuhteessa minuun mutta ilman, että minulla olisi samaa vapautta, Sami sanoo.

Hän lopetti suhteen ja ryhtyi tutkimaan syvällisemmin avoimia suhteita, haastamaan ajatusta, että hänellä olisi elämässään vain yksi rakkaussuhde.

Sami on koko ikänsä kärsinyt parisuhteissaan turvattomuudesta ja epävarmuudesta. Hän on tarvinnut kumppaneiltaan turvaa, mutta ristiriitatilanteissa kumppanit ovat halunneet vetäytyä ja ottaa etäisyyttä.

Viime vuosien aikana hän on oppinut ymmärtämään, miksi hänen parisuhteensa ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen. Kyse on kiintymyssuhdemallien eroista.

– Olen selkeästi kategoriassa turvaton ja ahdistunut. Erityisesti, jos olen yhteydessä välttelevän kiintymyssuhdemallin kanssa, aiheutamme toisillemme valtavasti kärsimystä. Nämä kiintymysmallit ovat kuin magneetteja toisilleen, mutta suhteesta tulee tuhoisa, Sami sanoo.

Ongelmat ilmenevät ristiriitatilanteissa.

– Tällaisissa tilanteissa menen niin solmuun, että saan fyysisiä oireita, kuten rytmihäiriöitä. Sykkeeni nousee enkä saa öisin unta. Samalla toinen vetäytyy, mikä aiheuttaa minulle vielä suurempaa ahdistusta.

Siksi Sami ajattelee, että olisi helpompaa, jos suhteita on useita.

– Jos jossain vaiheessa jonkun kanssa menee huonommin, voin tukeutua toiseen ja löytää ratkaisuja. En myöskään halua suhteen päättyessä tipahtaa aivan tyhjän päälle, kuten aiemmissa erotilanteissa on tapahtunut. Sieltä nouseminen on kestänyt liian kauan. Tämä on ollut alun perin minulle syy lähteä monisuhteisuuteen.

Avoimet suhteet herättävät paljon kysymyksiä, ja usein epäileviä sellaisia. Miten jaksaisin monen kumppanin ihmissuhdesoppaa, jonka hämmentäminen on joskus työlästä yhdenkin ihmisen kanssa? Kestäisinkö sen, että kumppani lähtisi yötreffeille toisen luokse? Miten ihmeessä kalenteriin saisi mahtumaan vaikkapa kolmen ihmisen säännölliset tapaamiset?

Kokisinko oloni lopulta mustasukkaiseksi ja turvattomaksi, jos minulla ei olisikaan vain yhtä minulle omistautunutta kumppania vaan useamman ihmisen suhdeverkosto?

Mirja Hämäläinen on monisuhteisuuteen perehtynyt seksuaaliterapeutti ja ”ihmissuhdenörtti”, joka on kirjoittanut Avoimet suhteet -tietokirjan ja pitää samannimistä Instagram-tiliä.

Hämäläisen ajatuksissa ihminen on moninainen ja joustava. Ihmiset eivät ole välttämättä joko monogaamisia eli yhdessä vakituisessa parisuhteessa olevia tai ei-monogaamisia eli monisuhteisia, vaan tarpeet muuttuvat elämän aikana. Silti osa ihmisistä kykenee monisuhteisuuteen lähtökohtaisesti luontevammin kuin toiset.

– Kaikilla on epävarmuuksia, ja avoin suhde on omiaan nostamaan niitä pintaan. Jos olet itsesi kanssa sinut, avoimessa suhteessa on helpompaa olla, Hämäläinen sanoo.

Tärkein taito on Hämäläisen mukaan hyvä kommunikaatio. Sitä pitää olla paljon, usein ja sen pitää olla hyvin rehellistä. Omat toiveet, rajat ja pelot pitää osata viestiä kumppaneille.

– Hyvä kommunikaatio on taito, joka jokaisella olisi hyvä olla ihan missä tahansa suhteessa. Mutta kun on enemmän liikkuvia osia, tilanteet eskaloituvat helpommin, jos niitä taitoja ei ole.

Suhteen osapuolten tulisi osata keskustella esimerkiksi siitä, minkälaisia sitoumuksia kuhunkin suhteeseen kuuluu tai millaisia sosiaalisia, emotionaalisia tai fyysisiä rajoja suhteissa on.

Omia tunteitaan pitää osata käsitellä, ja niiden käsittelytaitoja voi kehittää. Myös omaa ajatteluaan voi koettaa muokata vastaamaan omia arvojaan sen sijaan, että olisi jatkuvasti omien tunteidensa vietävänä.

– Monet monisuhteiset ovat ihmissuhdenörttejä, joille monisuhteisuus on elämäntapakysymys. He hakeutuvat usein vuorovaikutusta kehittäville kursseille ja tekevät töitä sen eteen, että ymmärtäisivät itseään paremmin.

Myös lapsuudesta asti kehittynyt kiintymyssuhdemalli voi vaikuttaa siihen, miten hyvin pärjää monisuhteessa.

Brittiläisen psykoterapeutin John Bowlbyn kehittämän kiintymyssuhdeteorian mukaan ihmisellä on itseensä ja muihin ihmisiin joko turvallinen tai turvaton kiintymyssuhde. Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttavat persoonallisuuden kehitykseen, itsetuntoon, minäkuvaan ja siihen, miten aikuisena luottaa muihin ihmisiin.

Teorian mukaan turvattomasti kiintynyt lapsi pelkää aikuisena hylätyksi tulemista ja välttelee siksi läheisiä ihmissuhteita. Turvattomasti kiintynyt lapsi voi olla kiintynyt joko takertuvasti, välttelevästi tai pelokkaasti.

– Turvallinen kiintymyssuhde on hyvä lähtökohta monisuhteisuuteen, mutta se ei ole muuttumaton piirre, vaan se voi eri suhteissa tuoda ihmisestä esiin erilaisia piirteitä. Välttelevät ihmiset ovat usein kiinnostuneita avoimista suhteista, mutta se ei välttämättä ole heille helppoa. Takertuville ihmisille koko asetelma voi olla liian haastava, mutta heitä voi auttaa se, että ympärillä on isompi joukko ihmisiä, joihin tukeutua, Hämäläinen sanoo.

Hän korostaa, ettei mikään kiintymyssuhdetyyppi ole tuomittu epäonnistumaan avoimessa suhteessa.

Osalle monisuhteisuus on seksuaaliseen suuntautumiseen rinnastuva ominaisuus.

– Osa kokee syntyneensä monisuhteisiksi. Monilla ihmisillä on jo lapsuudesta kokemus, että monogamia tuntuu mahdottomalta.

Toisille monisuhteisuus on puolestaan filosofinen valinta, jossa tärkeintä on se, ettei omista ketään. Joillekin ”elämä vain tapahtuu”, ja ihminen huomaa olevansa avoimessa suhteessa.

– Joillekin se on identiteetti, Hämäläinen sanoo.

Ruusulle, 34, monisuhteisuus on osa hänen uutta identiteettiään. It-alalla työskentelevä helsinkiläinen on ollut aiemmin kahdesti useiden vuosien mittaisissa monogaamisessa parisuhteessa.

Ensimmäisen parisuhteen aikana hän oli valmis jopa perheen perustamiseen – olemaan Espoo-kotirouva, jolla on omakotitalo Mankkaalla, kaksi autoa, lapset ja koira.

Toisen pitkän parisuhteen päättyessä puolitoista vuotta sitten Ruusu alkoi tutkia monisuhteisuutta. Hän oli nähnyt vuosien ajan lähipiirissään, miten avoimet tai polyamoriset eli monen kumppanin suhteet toimivat. Eron jälkeen Ruusu päätti lähteä samalle tielle.

– Osalle ihmisisistä tärkeintä monisuhteisuudessa on mahdollisuus harrastaa seksiä muidenkin kanssa. Minulle kyse on yhteydestä muihin ihmisiin. Intiimit hetket ja seksi ovat kirsikkana kakun päällä, Ruusu sanoo.

Hän määrittelee itsensä soolopolyksi. Se tarkoittaa, että hänellä ei ole ”pesäkumppania” eli hän ei asu yhdessä kenenkään kanssa. Hänellä on kolme tiiviimpää ihmissuhdetta sekä useita ”leikkikavereita”. Hän käy myös säännöllisesti myös seksibileissä.

Ruusu on saanut seksipositiivisesta yhteisöstä hyväksyntää, rakkautta ja paljon uusia ystäviä. Arjessa he voivat urheilla, pelata lautapelejä tai käydä lomamatkoilla yhdessä.

– Ymmärrän, että monet ovat tyytyväisiä monosuhteissa, mutta olen tajunnut, että en ole koskaan ollut sellainen. Tuntuisi väärältä monoilla ja valehdella itselle ja muille. Minulla on tosi hyvä elämä, eikä minulta puutu mitään.

Suurin osa monisuhteisista ihmisistä kokee mustasukkaisuutta, Mirja Hämäläinen sanoo. He ovat kuitenkin oppineet, että tunteita voi käsitellä eikä niitä kannata käsitellä yksin, vaan kumppanin tai kumppaneiden kanssa.

– Täytyy osata käsitellä mustasukkaisuuden syitä ja tilanteita, joissa tunnehuippu on päällä, Hämäläinen sanoo.

Toisaalta joillekin ihmiselle on helpompaa kokea myötäiloa kumppanin onnen hetkistä ilman mustasukkaisuuden tunteita.

Sami on oppinut vuosien varrella käsittelemään kielteisiä tunteitaan ja pelkojaan liittyen hylätyksi tulemiseen ja mustasukkaisuuteen. Se on ollut hänelle kasvattava kokemus. Hän kokee, että suhteet muihin ihmisiin ovat syventyneet ja itsetuntemus parantunut.

– Olen oppinut tietämään, mitä haluan ja olen oppinut olemaan haluamatta omistaa toista ihmistä.

Samilla on tällä hetkellä yksi kumppani, ”ihmissuhdeanarkistiksi” itsensä määrittelevä nainen. Nainen on tahollaan naimisissa, ja Sami on tutustunut myös tämän aviomieheen. Viime syksynä Samilta kariutui kaksi alkuvaiheissaan ollutta ihmissuhdetta. Toinen kaatui siihen, että nainen halusi sittenkin olla perinteisessä parisuhteessa. Toisen kanssa yhteydenpito vain loppui.

Sami pitää monisuhteisuudessa erityisen arvokkaana siitä, että vapaudestaan huolimatta ihminen valitsee juuri hänet uudelleen ja uudelleen.

– Se on kaunista.

Avoimessa suhteessa kaikkien osapuolten kalentereiden pitää olla ajan tasalla ja ihan kaikesta on voitava puhua, Ruusu sanoo. Monisuhteisuus edellyttää ennen kaikkea järjestelmällisyyttä ja avointa kommunikointia. Yhteisesti sovitusta on pidettävä kiinni tai sitten sopimusta pitää muuttaa.

– Tykkään, että asiat ovat selkeitä. Olen aina ollut se, joka nostaa kissat ja elefantit pöydälle. Päätin parisuhteen päättymisen jälkeen, että haluan puhua ihan kaikesta. En halua, että on olettamuksia, joista ei voida keskustella, vaikka aihe olisi miten vaikea tahansa, Ruusu sanoo.

Hän käy jokaisen kumppaninsa kanssa keskusteluja siitä, millaista yhteydenpitoa he toivovat: viestejä, puheluita, videopuheluita, ääniviestejä vai jotain muuta.

– Jos olen ihastunut ihmiseen, kerron sen ja pyydän, että ihminen kertoo minulle omassa tahdissaan omista tunteistaan. En velvoita toista tuntemaan samalla tavoin.

Ruusu puhuu kaikista tunteistaan, myös ikävistä.

– En halua hautoa mitään, vaikka tunne tai ajatus olisi vielä keskeneräinen. Voin sanoa, että tämä ei ole valmis ajatus, mutta minulla on vähän sellainen tunne, että kun sanoit noin, en tiedä vielä, mitä ajatella siitä. Riskeistäkin kannattaa puhua etukäteen, vaikka ne eivät tuntuisi todennäköisiltä.

Ruusu kertoo tuntevansa ajoittain paljonkin mustasukkaisuutta kaikista kumppaneistaan, jopa leikkikavereistaan tai ystävistään. Oleellista on oppia hyväksymään ikävätkin tunteet ja se, että kaikkea ei voi ennakoida tai selittää järjellä. Jokaisen on löydättävä omat keinonsa pärjätä ikävien tunteiden kanssa.

– Järjestä itsellesi deitit, mene kylpyyn, tai itke vaikka itsesi uneen. Kokeilemalla löytää itselle sopivat tavat. Toisaalta pitää myös tunnistaa omat rajansa ja lopettaa monisuhteisuus, jos se ei toimi.

Ruusu kokee, että ikävät tunteet eivät poissulje positiivisia tunteita. Mustasukkaisuuden rinnalla hän tuntee myötäiloa siitä, että hänelle tärkeiden ihmisten elämässä on myös muita ihmisiä.

Avoimessa suhteessa pärjääminen edellyttää ennen kaikkea uteliaisuutta.

– Uteliaana olet valmis tutkimaan tuntemattomia ja pelottaviakin asioita, joiden olemassaolosta et välttämättä edes tiennyt. Uteliaisuuteen sisältyy rohkeutta, että hyväksyy keskeneräisyyden, että kyseessä on matka, eikä tila, joka jossain vaiheessa saavutetaan.

Suhteen avaaminen muuttaa kahden ihmisten välistä suhdetta, mutta miten, sitä on mahdotonta etukäteen tietää. Mirja Hämäläinen kertoo, että hänen terapia-asiakkaansa ovat usein pohtineet itsensä tai suhteensa rikkoutumista tai sitä, aiheuttaako avaaminen traumoja.

– Minun ihmiskuvani on aika joustava, eikä tässä ole kyse henkeä ja terveyttä uhkaavasta asiasta. Aikuisilla, suhteellisen hyvinvoivilla ihmisillä on yleensä aika paljon resilienssiä käsitellä asioita, ja puhumalla saa tukea.

Hämäläinen haluaa haastaa perinteistä ajatusta, että monisuhteisuutta toivova ihminen on tarinan paha henkilö.

– Ajattelen, että monisuhteisuuden haluaminen on ihan yhtä oikeutettua kuin haluta monogamiaa. Muutos on pysyvää ja ihmisellä on oikeus tavoitella sitä mitä he haluavat.

Hän muistuttaa, että monogaaminen suhde sisältää aina sisäänrakennetun valheen siitä, että et enää ikinä näkisi muita ihmisiä tai ihastuisi kehenkään muuhun. Avoimessa suhteessa joutuu olemaan rehellisempi. Monisuhteisuudessa on mahdollista saada monta ihmistä läheisiksi.

– Niissä suhteissa voi toteuttaa itsessään eri puolia ja oppia asioita, saada enemmän seksiä, rakkautta ja omaa autonomiaa. Monet sanovat, että he ovat oppineet avoimessa suhteessa itsestään, ihmissuhteista, kommunikaatiosta ja rehellisyydestä ja ehkä myös virheistään ja vastuunottamisesta. Monisuhteisuus ei takaa kenellekään mitään, mutta voi antaa kokemuksia, joita ei muuten saisi.

Samin ja Ruusun nimet on muutettu.

Taustalähteenä on käytetty Jessica Fernin kirjaa Polysecure (2020).