Image

Professori Suvi Keskinen: "Rasismia ei ole Suomessa otettu vakavasti"

Ajatusta koko yhteiskunnan tasolla olevasta rasismista ei olla valmiita hyväksymään Suomessa, sanoo etnisten suhteiden tutkimuksen professori Suvi Keskinen.

Tutkit rasismia, etnisyyttä ja yhdenvertaisuutta Suomessa. EU:n perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksessa Suomi oli EU:n rasistisin maa. 63 prosenttia afrikkalaistaustaisista maahanmuuttajista kertoi kokeneensa rasistista häirintää. Myös rasistista väkivaltaa oli eniten. Miksi Suomessa on näin paljon rasismia?

Ajattelen, että suurin syy on, ettemme ole tunnistaneet rasismia. Sitä on myös vähätelty ja haluttu esittää, että eihän meillä ole tällaista ongelmaa, vaan se on muiden maiden ongelma.

Kun asiaa ei ole myönnetty, sitä ei ole otettu vakavasti. Nyt oikeus­ministeriössä on valmisteilla ensimmäinen rasisminvastainen toimintaohjelma osana hallitusohjelmaa.

Miten rasismi näkyy meillä arjessa?

Näen, että on kolmen tyypistä rasismia: arkipäivän rasismia, esimerkiksi huutelua, nimittelyä, tuijottamista. Annetaan eri tavoin ymmärtää, että et kuulu tänne.

Rakenteellinen rasismi taas näkyy esimerkiksi syrjintänä työ- ja asuntomarkkinoilla.

Kolmantena on kulttuurissa esiintyvä rasismi, esimerkiksi miten ei-valkoisia ihmisiä esitetään mediassa. Heitä on esillä hyvin harvoin ja usein sotien kaltaisissa ongelmakeskeisissä yhteyksissä.

Suomi ei ole erillään eurooppalaisen kolonialismin ja rasismin historiasta vaan osa sitä. Meillä on myös oma, saamelaisiin ja romaneihin liittyvä rasistinen historia, joka jatkuu yhä.

Tunnistammeko me Suomessa rasismia?

Ei-valkoisiksi määrittyvät aktivistit ja kirjoittajat ovat nostaneet kysymyksen valkoisuudesta esille joissain piireissä viime vuosina. Se on tuonut ehkä vähän enemmän tilaa keskustelulle ja avannut valtaväestön silmiä.

Mutta edelleen on paljon rasismin vähättelyä, että eihän tämä ole mitään, kaikkia ihmisiähän kiusataan. Saatetaan ajatella, että jotkut pienet natsiryhmät voivat olla rasistisia, mutta yleistä, koko yhteiskunnan tasolla olevaa rakenteellista rasismia ei olla kovin valmiita hyväksymään.

Jos vertaa vaikka sukupuolten tasa-arvoon, niin sen puolustamisella on kyllä paljon suurempi legitimiteetti kuin rasismin vastaisella toiminnalla. Tietynlainen eriarvoisuus tunnistetaan yhteiskunnassamme paremmin kuin joku toinen.

Rakenteellinen rasismi Suomessa

Mikä on mielestäsi merkittävin rakenteellisen rasismin muoto Suomessa?

Työmarkkinoiden rakenteellinen rasismi. Työhön liittyvä syrjintä kertautuu monissa asioissa. Se vaikuttaa tulotasoon, asumiseen ja siihen, millainen kuva tulee osallisuudesta yhteiskunnassa.

Yhteiskuntamme on hyvin työkeskeinen. Työttömyyteen liittyy stigmaa, että se on ihmisen oma vika.

Mitä asialle pitäisi tehdä?

Aika paljon voitaisiin ratkaista rekrytointikeinoilla. Pitäisi tietoisesti katsoa vähän laajemmalla haarukalla. Usein on monia hyviä hakijoita, joita voisi palkata. Silloin voisi mielestäni antaa mahdollisuuksia niille, joilla ei niitä muuten ole.

Myös rakenteelliset kysymykset voivat tuottaa esteitä. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että pätevöitymisvaatimukset ovat hirveän tiukat. Asiantuntemusta pitäisi Suomessa tunnistaa paremmin ja räätälöidä koulutusta sen pohjalta.

Uskalletaanko mediassa ja politiikassa mielestäsi puhua rasismista sen oikealla nimellä?

No, eipä oikeastaan. Varsinkin suhteessa politiikkaan siitä näyttää olevan aika vaikea puhua suoraan, vaikka poliitikko olisi saanut tuomion rasistisesta rikoksesta.

Kun on kannatusta politiikassa, toimittajatkin suhtautuvat ymmärtävästi. Ei pyritä haastamaan rasismiin liittyviä käsityksiä tai nosteta niitä esiin.

Ylipäätään meillä on perinteisesti puhuttu mieluummin monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Se on johtanut siihen, ettei ole puhuttu rasismista ja analysoitu, mistä siinä on kyse ja mitä sille pitäisi tehdä.

Suvaitsevaisuus on jäänyt aika hampaattomalle tasolle, että pitää olla kiltti tänne tuleville. Sillä ei pystytä vastaamaan tähän hierarkkiseen asetelmaan.

Rasismin torjunta vaatii päättäväisyyttä

Presidentti Niinistö sanoi valtiopäivien puheessaan, että rasismin ja antisemitismin torjunnassa on oltava päättäväinen. Millä keinoin rasistisia ajatusmalleja ja käytäntöjä saataisiin purettua?

On tärkeää, että johtavat tahot, joita kuunnellaan, ottavat kysymyksen rasismista vakavasti ja toteavat, että siihen pitää puuttua. Emme kuitenkaan voi mennä yhteiskunnallisen vallan taakse.

Kullakin meistä on vastuu siitä, että yritämme vaikuttaa omassa toiminnassamme ja lähiympäristössämme, työpaikalla, koulussa, urheiluseuroissa. Annetaan tilaa rasismia kokeneiden ihmisten kokemuksille ja näkemyksille ja kuunnellaan niitä. Ajattelen myös, että koulutus ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat tärkeitä.

Peruskoulusta alkaen kysymyksiä rasismista ja kolonialismin historiasta pitäisi käydä läpi ihan toisella tasolla kuin nyt.

Jos halutaan poistaa rasismi, täytyy tehdä myös aika vaikeita ratkaisuja, luopua oikeuksista, jos ajatellaan vaikkapa saamelaisten maankäyttöä. Se on vaikeampaa kuin vaikkapa Koko Hubaran haastatteleminen mediassa.

Julkaistu: 17.3.2020
Kommentoi »