Image

Avaaja Aapo Kyrölä: "Tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan kannattaa miettiä ajoissa."



Avaaja Aapo Kyrölä: "Tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan kannattaa miettiä ajoissa."

Facebookilla tekoälyä kehittänyt Appo Kyrölä sanoo, että on väärinkäsitys kuvitella mitään tekoälykästä olevan edes olemassa.
Teksti Sami Kuusela
Kuvat Thomas Tran

Haastattelu on julkaistu Image-lehden numerossa 11/2018

Olet vuosia tehnyt hommia Piilaakson huippufirmoissa tekoälyn parissa, Facebookista startupeihin. Millaisia yllätyksiä tekoälyn kehityksessä on tullut vastaan?

Ehkä suurin yllätys oli, kun Googlen DeepMind-järjestelmä voitti pari vuotta sitten maailman ykköspelaajan go-lautapelissä. Aktiivisena go-pelaajana en uskonut, että kone voisi voittaa ihmistä. Toinen yllätys on ollut, kuinka hyvin neuroverkoilla voidaan syntetisoida puhetta tai muokata videoita. Isoin pettymys on, kuinka kaukana luotettava tekstin ymmärtäminen ja kääntäminen toiselle kielelle yhä on.

Tekoäly on tämän hetken taikasana. Onko puheenvuoroissa viljellyistä fantasioista hyötyä vai haittaa alalle?

Enemmän ärsyttää, että hehkutus on levinnyt myös akateemisiin artikkeleihin, joissa käytetään haippaus-terminologiaa ilman itsekritiikkiä. Eräskin kehuttu kuvien luokittelija luokitteli valokuvani hanuriksi, vaikka otos oli etupuolelta. En kuitenkaan halua jeesustella liikaa, koska olen saamapuolella tässä nousukaudessa. Osaamiseni markkina-arvo on hyvä. Monia startupeja tulee kaatumaan, mutta silti buumit ovat hyödyllisiä, koska investointeja sataa uuden teknologian kehittämiseen. Mietitään vaikka internet- tai mobiilikuplia. Niiden hedelmiä me nyt nautimme, vaikka moni ylilyönti oli silloinkin kallis.

Mitkä ovat tekoälyyn liittyvät suurimmat väärinkäsitykset?

No, juuri se, että olisi olemassa mitään tekoälykästä. Neuroverkot olivat iso edistysaskel koneoppimisessa, jossa algoritmeja opetetaan esimerkiksi tunnistamaan kuvia tai hahmoja, mutta minkäänlaista ”järkeilyä” ei ole edes yritetty mallintaa. Kyse on pitkälti ison skaalan hahmon­tunnistuksesta. Sille on valtavasti sovelluksia, mutta tekoälyksi sitä ei pitäisi kutsua.

Tuleeko meidän pelätä koneiden ylivaltaa tai singulariteettia? Vai jotain muuta?

En pysty näkemään miten singulariteetti tai koneiden ylivalta voisi toteutua, siitä ollaan niin kaukana. Tämä on itselleni vähän vaikea juttu: tuppaan olemaan realisti ja jopa pessimisti teknologian kehityksessä, mutta optimistit ovat ne jotka lopulta tekevät ne isot läpimurrot. On tässä haasteita. Esimerkiksi puheen tai videon syntetisoinnilla voidaan laittaa poliitikot puhumaan videoilla mitä halutaan. Koneoppimisen algoritmit taas personoivat meille verkkosisältöä, ja luulen, että tämä on vahvistanut poliittista vastakkainasettelua ja salaliittoteorioiden leviämistä. Algoritmit voivat myös automatisoida ammatteja ja aiheuttaa sosiaalisia mullistuksia, esimerkkinä vaikkapa autokuskit. Tosin itseohjautuvissa autoissakin on vielä paljon tekemistä, jotta ne pärjäisivät yhtä hyvin kuin ihminen. Mutta näiden ongelmien ratkaisuun on laitettu niin paljon rahaa ja aikaa, että olisi ihme jos ne eivät alkaisi ratkeamaan lähitulevaisuudessa.

Millaista tekoälykehittäjän arki Piilaaksossa on?

Ihan tyypillistä kokeellisen tieteenharjoittajan arkea. Testaillaan erilaisia muutoksia malleihin, analysoidaan tuloksia ja yritetään muodostaa intuitiota, siivotaan dataa ja luetaan papereita, joita muut tutkijat julkaisevat. Tekoälyartikkeleita julkaistaan tuhansia vuodessa, ja vie pirusti energiaa pysyä kärryillä ja suodattaa oikeasti tärkeät ideat pienistä viilauksista. Olen kehittänyt viime ajat Cerebras-startupissa tekoäly­prosessoria. Cerebras ei siis ratkaise varsinaisia ”tekoälyn” ongelmia. Sen sijaan edellisessä työpaikassani Facebookissa oli paljon tiimejä, jotka kehittivät tekoäly­malleja erinäisiin tarkoituksiin alastonkuvien suodattamisesta automaattiseen kielenkääntämiseen.

Suomen strategiassa on tehdä Suomesta tekoälyn kärkimaa. Miltä tämä näyttää sieltä Piilaaksosta käsin?

Suhtaudun varovaisen positiivisesti. Valtiovalta voi avittaa tekoälyn kehittämisessä. Suomen kaltaisen pikkumaan kannattaa rahoittaa vaikkapa luokiteltujen suomenkielisten tekstien keräämistä. Kannattaisi tehdä myös ”kuulaukaisuja”, kuten vaikkapa EU-tulkin automatisointi tai putkimiesrobotin kehittäminen. Tällaisiin eivät yksityiset yksin lähde, mutta onnistuessaan ne auttavat yhteiskuntaa, ja osaaminen kehittyy vaikkei itse haastetta saataisi ratkaistua. Tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista aiemmin mainitsin, kannattaa myös miettiä ajoissa.

Julkaistu: 22.11.2018