Me ihmiset tunnumme tarvitsevan yhä enemmän tilaa ympärillemme – Elintason nousu on nostanut kiloja paitsi autoilijoissa myös autoissa
Monien autojen kohdalla entistä muhkeammat muodot ovat kasvattaneet niiden leveyttä niin, että parkkiruudut alkavat käydä todella ahtaiksi, kirjoittaa Vesa Eskola.
Kolumnin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Ajoin kesällä viikon uusimmalla painoksella Mazda MX-5:stä. Se oli 1,78 metrin mittaiselle ja melko keskivertokropalla varustetulle autoilijalle mittatilauspukukokemus. Ja siitä huolimatta, että tuo nykyinen sukupolvi on hieman kookkaampi kuin se alkuperäinen, eli ensimmäinen MX-5.
Okei, olin itsekin solakammassa kunnossa 36 vuotta sitten, kun MX-5 lanseerattiin. Mutta vaikka vyötärölle on muutama kilo kertynytkin, se ei yksistään selitä kabiinin tyköistuvuutta. Autojen kylkiin on tullut leveyttä parempien turvarakenteiden sekä myös mukavuutta parantavien eristysmateriaalien johdosta. Sen myötä nykyinen neljännen sukupolven MX-5 on viitisen senttiä ensimmäistä sukupolvea (1 675 mm) leveämpi. Hyvin solakka se on silti. Parkkiruutuun mahtuu helposti.
Monien autojen kohdalla entistä muhkeammat muodot ovat kasvattaneet niiden leveyttä selkeästi enemmän. Katsokaa vaikka Defender Octaa. Sen bodatut muodot ja kasvaneet raideleveydet ovat leventäneet auton korin jo yli kahteen metriin. Isojen sivupeilien kanssa auton kokonaisleveys on jo yli 2,1 metriä. Parkkiruudut alkavat käydä todella ahtaiksi.
”1960- ja 70-luvuilla ihmiset olivat huomattavasti solakampia. Ja autot tehtiin silloin heidän mitoilleen.”
Kasvuilmiö koskee samalla tavalla myös autoihin kertynyttä massaa – elintason nousu on nostanut kiloja paitsi meissä autoilijoissa myös autoissa. Ensimmäisen sukupolven MX-5 painaa versiosta riippuen noin tuhat kiloa tai hieman alle. Nykyinen on sekin vielä maltillisen painoinen, vaikka painoa on tullut lisää reilut sata kiloa. Edellä mainittuun, yli 2,5 tonnin painoiseen Defender Octaan verrattuna se on kuitenkin keijukainen.
Ja nyt pitää muistaa, että MX-5 kehitettiin 1980-luvulla, kun kuntosaleista oli tullut jo iso ilmiö, ja ihmisten massat olivat kasvussa. Vajaat 20 vuotta aikaisemmin 1960- ja 70-luvuilla ihmiset olivat vielä huomattavasti solakampia. Ja autot tehtiin silloin heidän mitoilleen.
Tämä konkretisoitui hyvin, kun omasta mielestäni soma ja pikkuinen MX-5 kohtasi tiellä esikuvansa, eli 60-luvun brittiläisen roadsterin. Yhtäkkiä Mazda tuntuikin jättiläiseltä. Triumph TR4 1960-luvun ensimmäiseltä puoliskolta on kyllä lähes yhtä pitkä kuin MX-5, mutta leveyttä sillä on vain 1,46 metriä.
Me ihmiset tunnumme tarvitsevan aina vain enemmän tilaa ympärillemme. Tila luo myös turvallisuuden tunnetta. Triumphissa ajettiin aikoinaan lähes kuin soutuveneellä olisi oltu liikenteen seassa. Isossa katumaasturissa sen sijaan matkustetaan nykyisin kuin kassakaapissa.
