Autokannan hidas muutos: Suomi on bensalenkkareiden maa vielä 2040-luvulla
Vaikka sähköistymisen trendiä ei pysäytä mikään, pitää muistaa että Suomen autokannasta peräti 89% liikkuu yhä yksinomaan polttonesteillä. Suomi on bensalenkkareiden maa vielä 2040-luvullakin, kirjoittaa Tuulilasin päätoimittaja Olli Koivusalo.
Vielä vuosi sitten ajateltiin, että noin kahden euron litrahinta, tai hieman alle, edustaisi bensan hinnan uutta normaalitasoa. Paluuta korona-aikojen hurjiin 2,5 euron litrahintoihin ei nähtäisi, mutta myös 1,5 euron taso olisi lopullisesti historiaa. Näin ei kuitenkaan ollut. Pitkästä aikaa autoilijat ovat saaneet tankata tolkun hinnoilla.
Vaikka sähköistymisen trendiä ei pysäytä mikään, pitää muistaa että Suomen autokannasta peräti 89% liikkuu yhä yksinomaan polttonesteillä. Kuusi prosenttia on ladattavia hybridejä. Sähköautojen osuus on 4–5 prosenttia. Koska autokanta uusiutuu niin hitaasti, Suomi on bensalenkkareiden maa vielä 2040-luvullakin. Tämä fakta ei muuksi muutu, vaikka jokainen tästä eteenpäin myytävä uusi auto olisi ladattavaa sorttia.
”Tämä fakta ei muuksi muutu, vaikka jokainen tästä eteenpäin myytävä uusi auto olisi ladattavaa sorttia.”
Bensan ja dieselin hinnanlasku on johtunut monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kiinan yskivä talous, Yhdysvaltojen lisääntynyt öljyntuotanto ja euron merkittävä vahvistuminen suhteessa dollariin niistä päällimmäisinä. Öljykauppaahan käydään jenkkitaaloissa.
Markkinat kuitenkin elävät. Erilaisten kriisien ja diilien seurauksia on vaikea ennakoida, mutta hullussa maailmassa muutokset ovat nopeita. Pumppuhinnat tuskin ovat alhaalla jäädäkseen. Sama pätee energian hintaan yleisemminkin. Siksi siirtyminen uudempaan ja vähemmän kuluttavaan autoon on aina fiksua, oli käyttövoima mikä tahansa.
