Apu

”Aurinkoenergiaa on Suomessa hirmuisen vähän käytössä siksi, että se ei ole kiinnostanut valtiota” – Maailmalla tuotanto kasvaa

”Aurinkoenergiaa on Suomessa hirmuisen vähän käytössä siksi, että se ei ole kiinnostanut valtiota” – Maailmalla tuotanto kasvaa
Aurinkoenergian tuotanto maailmalla kasvaa hurjaa kyytiä. Suomikin voisi saada auringosta sähköä paljon enemmän ja edullisemmin kuin yleisesti luullaan. Syy takapajuisuuteen ovat väärät käsitykset ja haluttomat poliitikot.
Julkaistu: 5.11.2021

Kun imatralainen Antti Kosonen seisoo perheensä omakotitalon pihalla ja nostaa katseensa pilvettömälle taivaalle, hän näkee siellä silkkaa tuottoa. Kolmihenkinen perhe on asunut 180 neliön asuinrakennuksen ja 40 neliön autotallista koostuvassa omakotitalossaan viiden vuoden ajan.

– Sähkölaskumme on 300 euroa voiton puolella tänä vuonna. Mitä kalliimpaa sähkö on, sitä halvempi meillä on sähkölasku, Kosonen hymyilee.

Antti Kososen ja Anna Keskisaaren perhe halusi rakentaa talonsa siten, että rakennuskustannuksiin sisältyy 30 vuoden asumiseen tarvittavan energian hinta. Talossa on muun muassa maalämpö ja -jäähdytys, aurinkosähkö, energiatehokas ilmanvaihto ja lämmönjako, energiatehokkaat kodinkoneet, led-valaistus sekä iso lämminvesivaraaja. Aurinkopäivän ylimääräisen sähköntuotannon perhe myy sähköyhtiön verkkoon.

– Meidän mitoituksemme aurinkosähkölle oli: niin paljon kuin katoille mahtuu, Kosonen sanoo.

Talo on rakennettu etelärinteeseen siten, että alakerta on osittain maan sisässä. Iso parveke ja normaalikokoiset ikkunat eteläsivustolla estävät sisätilan kuumentumista kesällä. Tarvittaessa koko taloa on mahdollista lämmittää myös neljällä tulisijalla.

Eniten huomiota kiinnittävät aurinkopaneelit. Niitä on talon katolla kohti etelää ja autotallin katolla sekä itään että länteen. Kosonen kertoo, että sähköntuotannon lisäksi aurinkopaneelit viilentävät sisätilaa, koska ne sieppaavat kattoa kuumentavan auringonvalon. Lisäksi paneelit on asennettu niin, että niiden alla on ilmarako.

Kosonen sanoo, ettei hän ole koskaan laskenut, mitä tavanomaisemmat energiavalinnat olisivat maksaneet. Hän arvelee, että koko järjestelmän hinta saattaa olla 30 000–40 000 euroa enemmän kuin normaalisti. Siihen sisältyvät aikanaan myös auton polttoainekustannukset, kunhan perhe löytää sähköauton, jonka katolla kulkee urheiluharrastuksissa tarvittava suksiboksi ja jonka perään saa vetokoukun – sitten, kun on mahdollisuus älykkääseen lataukseen.

– Kyllähän me olemme merkittävällä summalla ostaneet energiaa etukäteen.

Aurinkoinvertteri muuntaa aurinkopaneeleilta tulevan sähkön sähköverkkoon sopivaksi. Antti Kosonen kertoo, että heillä tuotantotyötä tekee kaksi invertteriä.

Puolison suihkuaika näkyy kännykästä

Kososen ja Keskisaaren omakotitalo on nollaenergiatalo, mutta pullo se ei silti ole. Seinissä on pelkkää hirttä.

– Peruste on se, että rakentamisessa on mahdollisimman vähän mahdollisuuksia tehdä virheitä. Lämpöpumppuja ja ilmanvaihtokoneita on helpompi vaihtaa kuin seiniä.

Asuminen on ollut Kososen mukaan huoletonta, kaikki on toiminut niin kuin pitääkin. Hän kertoo, että kaupan päälle hän on saanut harrastuksen, sillä on mukava seurata kännykästä talon energiantuotantoa ja kulutusta.

– Puolisoa hiukan huolestuttaa, kun näen kännykästä, milloin hän käy suihkussa tai laittaa kahvinkeittimen päälle, Kosonen nauraa.

Kahvinkeitin nimittäin kuluttaa tässä talossa enemmän sähkötehoa kuin maalämpöpumppu.

Kososen ja Keskisaaren kotona maalämpöpumppua käytetään aurinkosähköllä, ja sillä lämmitetään myös käyttövettä lämminvesivaraajaan.

Yli puolet kiinnostunut aurinkoenergiasta

Verkkoyhtiö Caruna teetti huhtikuussa nettipaneelin, jossa tuhannelta suomalaiselta kysyttiin heidän kiinnostuksestaan aurinkovoimaa kohtaan. Tulosten mukaan yli puolet vastaajista haluaisi hyödyntää aurinkoenergiaa kodin sähkönkulutuksessa. Erityisen innokkaita olivat 25–44-vuotiaat, heistä yli 60 prosenttia oli aurinkoenergiasta kiinnostuneita.

Innostus käy yksiin globaalin kehityksen kanssa, aurinkoenergia on maailmalla vauhdikkaimmin kasvava sähköntuotantomuoto. Maailman energiajärjestö IEA mainitsee maailman energiakatsauksessaan viime vuodelta, että aurin- koenergiasta on tulossa energiatuotannon uusi ku­ningas.

Kiinnostus aurinkoenergiaan ei ole ihme, sillä kaikki ihmiskunnan vuosittain käyttämä energia tulee maapallolle auringon säteinä parissa tunnissa. Varsinkin aurinkoisille vyöhykkeille nousee nyt jättiläismäisiä aurinkovoimaloita.

Euroopassa alan kauppajärjestö SolarPower Europe kertoi heinäkuussa julkaistussa markkinakatsauksessaan, että aurinkoenergian voittokulkua hillitsee vain kennojen raaka- aineiden hinta. Piin ja komponenttien hinnat ovat nousseet tänä vuonna koronan vuoksi paljon, ja tavaraa on ollut vähemmän saatavilla. Hintojen ennustetaan nousevan myös ensi vuonna, mutta ei aivan yhtä jyrkästi kuin tähän asti.

Näinkin voi aurinkosähköä hyödyntää: Lumi katselee kotiteatterista lastenohjelmia.

Euroopassa aurinkoenergian edelläkävijä on Saksa. Siellä jo noin kymmenen prosenttia sähköstä saadaan suoraan auringosta. Saksassa kansalaisia on rohkaistu aurinko­sähkön käyttäjiksi syöttötariffilla. Tanskassa taas kokeiltiin viime vuosikymmenen alussa ohjelmaa, jossa tuettiin kansalaisten aurinkoenergian hankintaa siten, että kesällä tuotetun, ylimääräisen sähkön saattoi tallettaa verkkoon ja ottaa käyttöön vaikka talvella.

Yhdeksälle vuodelle asetettu tavoite täyttyi vuodessa.Tuplasti.

Kova aurinkoenergiapöhinä ei jostakin syystä ole yltänyt Suomeen saakka, ei ainakaan lukujen perusteella. Saksassa oli asennettua aurinkoenergiakapasiteettia viime vuonna 652 wattia per asukas, Tanskassa 206 wattia ja Ruotsissa 105 wattia – mutta Suomessa vain 57 wattia asukasta kohden, vaikka kapasiteetti kasvoi Energiaviraston mukaan jopa 45 prosenttia vuoden aikana. Lukuun on laskettu myös sähköverkkoon kytkemätön, arvioitu kapasiteetti esimerkiksi kesämökeillä. IEA:n maaraportissa vuodelta 2019 kerrotaan, että aurinkoenergia työllisti Suomessa 600 ihmistä, yliopistotutkijat mukaan lukien.

Parveke estää tuulta viilentämästä taloa talvella ja suojaa sisätiloja suoralta auringonpaisteelta kesällä. Se sopii myös Lumin keinumiseen, kun Anna Keskisaari keinuttaa.

Aurinkosähkö pohdinnoissa, tuulivoimaan panostetaan

Kun katsotaan tulevaisuuteen, kuva muuttuu yhä kummallisemmaksi. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tutkijaryhmä julkaisi syyskuun lopussa selvityksen siitä, miten Suomen sähköistäminen tulisi toteuttaa, jotta saavuttaisimme hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja päästöttömyyden vuoteen 2050 mennessä.

Tutkijaryhmän esittämät skenaariot perustuvat tuulivoiman rakentamisen moninkertaistamiseen, mutta aurinko­energian osuus on häviävän pieni. Kotitalouksille selvityksessä ehdotetaan lämpöpumppuja.

Suomen ilmastopaneeli julkaisi muistion Suomen sähköistämisestä kesäkuussa. Sen skenaarioissa aurinkoenergia puuttuu lähes kokonaan.

Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sanoo, että aurinko on pohdinnoissa kyllä mukana, mutta tuulivoima on se uusiutuvan sähkön muoto, jonka varaan Suomessa rakennetaan uutta tuotantoa.

Miinusmerkit kertovat, että aurinkosähköä riittää nyt myytäväksi asti.

Suomessa aurinkoenergiaa ei nähtävästi haluta mukaan suunnitelmiin tulevista energiaratkaisuista. Ketkä sitä eivät halua?

– Poliitikot, Lund vastaa.

– Pääsyy siihen, että aurinkoenergiaa on meillä hirmuisen vähän on se, että valtiolla ei ole ollut kiinnostusta aurinkoenergiaan. Sen käyttöä ei tietenkään ole kielletty, ja jokunen lantti on annettukin, mutta ei ole ollut poliittista ohjelmaa tai kunnon visioita. Olen seurannut asiaa 1970-luvun lopulta lähtien, ja se on ollut aina näin, Lund sanoo.

Suomessa energiaratkaisuja on katsottu Lundin mukaan perinteisesti suurten tuottajien ja tukkumarkkinan näkökulmasta. Tukkumarkkinoilla aurinkosähkön kilpailukyky on meidän leveysasteillamme heikompi kuin esimerkiksi tuulivoiman.

”Teollisuuden energiankulutus on puolet Suomen sähkönkulutuksesta. Kuluttajat ja palvelut ovat käytännössä toinen puolikas. Valtio vain ei ole oikein ollut kuluttajista kiinnostunut.”

Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto

Kotitalouksissa aurinkoenergian kilpailukyky on aivan toista, koska itse tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä veroja, ja sähkön voi käyttää omaan kulutukseen.

– Teollisuuden energiankulutus on puolet Suomen sähkönkulutuksesta. Kuluttajat ja palvelut ovat käytännössä toinen puolikas. Valtio vain ei ole oikein ollut kuluttajista kiinnostunut, Lund sanoo.

Aurinkoenergia on Lundin mukaan jo nykyisillä hinnoilla kotitalouksille usein kannattavaa.

Aivan uudelle tasolle päästään, kun niin sanotut toisen elämän akut yleistyvät. Kun sähköauton akun kapasiteetti on pienentynyt noin kymmenessä vuodessa alle 70–80 prosenttiin alkuperäisestä tasostaan, akku vaihdetaan. Vaikka akku ei autolle enää riitäkään, aurinkosähköjärjestelmään se sopii kunnostettuna erinomaisesti, ja lisäksi se on uutta akkua paljon halvempi. Akkuja onkin jo uusiokäytössä esimerkiksi Kiinassa.

Professori Peter Lund sanoo, että hyvin toimiva kotimarkkina auttaisi suomalaisyrityksiä aurinkosähköteknologian vientiponnisteluissa. Kuva: Anni Hanen / Aalto-yliopisto.

Lainsäädäntö voisi edistää aurinkosähkön suosiota

Meillä Suomessa Fortum ehti sopia elokuussa Valmet Automotiven kanssa, että Fortum saa kierrätettäväkseen kaiken Valmet Automotiven akkutehtaiden käyttämättömän akku­materiaalin. Fiksu veto, sillä akulla aurinkosähköjärjestelmän tuotannosta voi saada jopa 70 prosenttia koko vuoden tuotantomäärästä omaan käyttöön.

– Toisen elämän akulla voisin tulevaisuudessa saada ehkä 5 000 eurolla aurinkosähköpaketin, jolla saan valoisaan aikaan aurinkosähkön riittämään yön ja sateisen päivän yli ja vielä hiukan matkaa talven pimeään aikaan. Kun laitan runsaan kolmanneksen euroja lisää, saan vielä 10 000 sähköautokilometriä vuodessa ilmaiseksi, Lund konkretisoi.

Eli kyse on laskennallisista asioista: kesällä järjestelmä tuottaa aivan liikaa sähköä, ja sitä myydään pois verkkoon. Talvella ja pimeän aikaan aurinkosähköä ei synny, vaan sitä on ostettava verkosta. Akulla sitä voi tasata hiukan, eli ongelmaksi jäävät lähinnä marras-, joulu- ja tammikuu. Järjestelmä tuottaa kyllä tarpeeksi sähköä vuodeksi, mutta ongelma on edelleen sen varastointi. Akut ovat kalliita.

”Aurinkosähköön liittyy niin paljon liiketoimintamahdollisuuksia, että jos me jättäydymme siitä pois, silloin kaikki se hyvä, joka tästä energiamuutoksesta tulee, jää meiltä saamatta. Suomalaiset voisivat viedä osaamista maailmalle vaikka millä mitalla. Oma, toimiva kotimarkkina auttaisi siinä saamaan pyörät pyörimään.”

Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto

Sopivalla lainsäädännöllä voitaisiin edesauttaa kuluttajien niin sanottua prosumerismia: ihmiset tuottaisivat ja kuluttaisivat sähköä itse ja vaihtaisivat sitä keskenään, pyörittäisivät naapuruston kanssa aurinkosähkön tuotantoa ja myisivät ylijäämäsähköä toisilleen. Sillä tavalla voitaisiin saada järjestelmälle korkea käyttöaste ja tasata tehokkaammin sään aiheuttamaa vaihtelua tuotannossa.

Lund sanoo näkevänsä, että aurinkosähköstä tulee joka tapauksessa maailmalla keskeinen energianlähde. Tuottaahan se aurinkovyöhykkeellä jo nyt maailman halvinta sähköä. Se luo myös paljon uutta työtä ja toimeliaisuutta ja ottaa ihmiset konkreettisesti mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Siihen liittyy myös niin paljon liiketoimintamahdollisuuksia, että jos me jättäydymme siitä pois, silloin kaikki se hyvä, joka tästä energiamuutoksesta tulee, jää meiltä saamatta. Suomalaiset voisivat viedä osaamista maailmalle vaikka millä mitalla. Oma, toimiva kotimarkkina auttaisi siinä saamaan pyörät pyörimään, Lund kannustaa.

Tuotantopäällikkö Mika Vihiniemi tarkistaa EL-kuvasta, ettei kennossa ole piileviä vikoja.

Salolaisia paneeleja Afrikkaan?

Mitä salolainen aurinkopaneeleja ja automatisoituja aurinkopaneelien valmistuslinjastoja kehittävä ja valmistava Solar Finland tekisi, jos valtio ryhtyisi vauhdittamaan aurinko­sähköjärjestelmien yleistymistä Suomessa?

– Me voisimme heti palkata lisää henkilöstöä nykyisen 40 ihmisen lisäksi, sanoo Solar Finlandin myyntijohtaja Anu Areva.

Myyntijohtaja Areva kertoo, että korkeiden rahtikustannusten takia yrityksen kotimaiset paneelit myydään lähellä, pääosin Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta valmistuslinjastojen markkinat ovat jopa toisilla mantereilla, joissa aurinko­energiabuumi tarvitsee yhä tehokkaampaa valmistusteknologiaa. Kun linjastoja nousee, ne voivat valmistaa myös salolaisia paneeleja vaikka Afrikkaan.

Yrityksen juuret ovat 1970-luvun lopulla, kun Arevan isä myi aurinkopaneeleja veneisiin ja mökeille. Areva kertoo, että yritys toi pitkään aurinkopaneeleja maahan, mutta joutui miettimään muita ratkaisuja, koska paneelien laatu alkoi horjua. Yrityksen kivijalkana on ollut 25 vuoden tuottotakuu, ja se olisi käynyt liian kalliiksi, jos laatuun ei olisi voinut luottaa.

– Kyllä meitä hulluina pidettiin, kun perustettiin aurinko­paneelitehdas Suomeen seitsemän vuotta sitten, Areva hymyilee.

Pian Salossa ymmärrettiin, että käsityövaltaista paneelien valmistusta piti tehostaa. Sattuma vaikutti asioiden kulkuun, kun Microsoftin omistama Nokia lopetti Salossa vuonna 2016. Vapautuneiden osaajien kanssa yritys ryhtyi suunnittelemaan omaa, modernia tuotantolinjastoa, jossa laadun varmistaminen on keskiössä.

Pian Salossa nähtiin, että maailman aurinkosähköbuumi tarkoitti nopeasti kasvavaa kysyntää automatisoiduille tuotantolinjastoille. Edelleen tavallista on, että yhdellä aurinkopaneelilinjastolla tarvitaan 120 ihmistä, mutta Solar Finlandin linjaston pystyy hoitamaan 20 työntekijää.

– Linjastojen myynti on alkanut, ja tänä syksynä siitä on myös kerrottavaa, Areva sanoo.

Piikennossa auringon säteily muuttuu sähköksi.

Suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi aurinkoenergiasta

Tuotantopäällikkö Mika Vihiniemi seuraa robottien työtä lasiseinien takana. Operaattorit tarkistavat aurinkokennojen laatua elektroluminesenssikuvista.

– Meille on ollut iso haaste, kun suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi aurinkoenergiasta, tai jos tietävät, tietävät väärin, Vihiniemi sanoo.

Myyttejä riittää rikottavaksi. Alaa tuntevat osaavat kertoa, että Suomessa saadaan riittävästi auringonvaloa, ja takaisinmaksuaika on yhtä olennainen mietinnän aihe aurinkosähköjärjestelmää hankittaessa kuin autoa ostet­taessa.

Paneelien hinnat eivät enää halpene, mutta kallista akustoa ei välttämättä tarvita. Paneeleita kannattaa hankkia mieluummin liian paljon kuin vähän. Paneeleja ei juuri tarvitse huoltaa, ja järjestelmä on päivässä käyttövalmis. Käyttäjän tarvitsee vain tehdä myyntisopimus verkko­yhtiön kanssa.

Salossa suunniteltu ja rakennettu tuotanto­linjasto kiinnostaa kansainvälisiä aurinkopaneelivalmistajia.

Areva sanoo, että suomalaiset paneelit ovat kilpailukykyisiä. Parempi laatu tulee halvemmaksi silloin, kun oleellista on toimintavarmuus. Vastuullisuus on välttämätöntä varsinkin silloin, jos halutaan tehdä vientikauppaa.

– Kun katsotaan muita maita, joissa valtio on tukenut aurinkosähköä, kyllähän se on lähtenyt niissä valtavaan nousuun. Minusta Suomessa pitäisi tuotetusta ylimääräisestä sähköstä saada joko parempi hinta – tai sitten tuottaja voisi ottaa tuottamansa ylijäämäsähköä verkosta takaisinpäin. Meidänkin pitäisi saada jokin systeemi, jolla tuetaan aurinkosähkön pientuottajia, Areva miettii.

Sitä odotellessa on vielä runsaasti isoja sähköyhtiöitä varten laadittuja lakeja ja säätelyä purettavana. Usein ne estävät yhteisöllisten pienvoimaloiden perustamisen.

Taloyhtiöissä otetaan silti jo ensimmäisiä, pieniä askeleita.

Kommentoi »