Kelsey Solberg, 32, on hyväpalkkainen juristi, mutta hänellä ei ole varaa omaan asuntoon – Näin asunnon omistaminen karkaa amerikkalaisilta
Samalla kun Kalifornian asuinalueita palaa maan tasalle maastopaloissa, amerikkalaiset kipuilevat asunnon ostamisen kanssa. Kaliforniassa asuntojen hinnat ovat nousseet koko maan keskivertoa reippaammin jo vuosikymmeniä. Erityisen vaikeaa asunnon ostaminen on yhden hengen talouksille.
Kelsey Solberg on palannut kotiinsa Los Angelesin Brentwoodiin. Kun maastopalot tammikuussa alkoivat runnella aluetta, hän joutui evakkoon. Stressaavien päivien jälkeen hän sai huokaista helpotuksesta, sillä muutaman mailin päässä koteja tuhonnut Pacific Palisadesin palo ei yltänyt hänen kotikulmilleen. Banaanipuut, bulevardipalmut ja magnoliat huojuvat jatkossakin rauhallisessa naapurustossa.
Samalla kun liekit nuolevat Kalifornian naapurustoja maastopaloissa vuodesta toiseen, osavaltio on yksi Yhdysvaltojen kalliimmista omistaa asunto. Noin 56 prosentilla kalifornialaisista on omistusasunto, mutta Kalifornian kiinteistövälittäjien yhdistyksen mukaan vain 16 prosentilla olisi nykyisellä tulotasolla varaa keskihintaiseen omakotitaloon ja sen vaatimaan lainaan. Maanlaajuisesti noin 65 prosenttia amerikkalaisista omistaa kodin ja noin kolmasosalla olisi siihen nykyisellä hintatasolla varaa.
32-vuotias Kelsey Solberg elää sinkkutaloudessa vuokralla. Solberg tienaa keskiansioon nähden tuplaten, mutta hänellä ei ole varaa ostaa omaa asuntoa.
Poikakissa Chip katselee ulos ikkunasta. Piha on Solbergille tärkeä osa kotia.
32-vuotias Solberg on yksi heistä, joka asuisi mielellään omistusasunnossa, jos hänellä siihen olisi varaa. Hän on työskennellyt kiinteistölakiin ja maahantuloasioihin erikoistuneena juristina kahdeksan vuotta. Solberg elää sinkkutaloudessa, joita Los Angelesin kotitalouksista on lähes kolmasosa.
Solbergin koti on noin 45 neliön vuokrayksiössä, joka suomalaisittain muistuttaa hiukan kesämökkiä. Täällä vuokra-asunto irtoaa vielä parilla tuhannella dollarilla kuussa toisin kuin Brentwoodin pohjoisemmilla luksusalueilla. 75 prosenttia Los Angelesista on kaavoitettu omakotitaloille, ja pihallinen asunto lähialueilla olisi Solberginkin haaveissa.
– Rakastan olla ulkona ja tehdä puutarhatöitä, joten piha on minulle hyvin tärkeä. Olisi kiva saada erillinen makuuhuone ja olohuone, mutta en tarvitse paljoa.
Los Angelesissa omakotitalon mediaanihinta on noin 950 000 dollaria eli noin 915 000 euroa, Solbergin asuinalueella enemmänkin. Vaikka Kalifornian palkat ovat maan kärkikastia, Yhdysvaltain tilastokeskuksen mukaan kotitalouden vuotuinen keskiansio osavaltiossa on hiukan alle 100 000 dollaria. Se selittää, miksi moni kalifornialainen on suljettu omistusasuntomarkkinoiden ulkopuolelle.
Solberg itse tienaa keskiansioon nähden tuplaten mutta kokee, ettei sekään riitä.
Ensin tulisi maksaa 20 prosentin käsiraha. Ensiostajana saattaisi selvitä 10 prosentilla, mutta silloin kuukausierä olisi suurempi.
”Olisi kiva saada erillinen makuuhuone ja olohuone, mutta en tarvitse paljoa.”
– Korkoineen ja kiinteistöveroineen se tarkoittaisi kokemukseni mukaan noin 8 000 dollarin kuukausierää, mikä on jo lähellä koko kuukausituloani.
Solberg ei tiedä, mitä voisi tehdä toisin toteuttaakseen unelmansa. Hän hankki kandidaatin paperit sekä lakitutkinnon ja maksoi opintovelkansa. Töitä hän on tehnyt 16-vuotiaasta.
– Tuntuu, että olet tehnyt kaiken oikein, ja on yksi asia, jonka haluaisit ja joka sinun pitäisi saada, mutta sitä on vaikea saada. Se on lannistavaa.
Ihmisten koteja ja puita paloi poroksi Pacific Palisadesin maastopaloissa Kaliforniassa. Tammikuun lopussa alueelta poistettiin kaikki evakuontimääräykset. Solbergin asuinalue säästyi paloilta.
Solberg on kalifornialaisena tottunut maastopaloihin, mutta tammikuussa roihunneet palot mutkistivat hänenkin asuntohaaveitaan. Pacific Palisades on yksi naapurialueista, joilta hän on haaveillut ostavansa kodin. Nyt kaunis maisemakaupunki on maan tasalla.
– Todella surullista. Viikkoa aiemmin olin siellä lounaalla, ja seuraavana viikonloppuna aluetta ei ole enää. En ole ikinä nähnyt näin pahaa paloa.
Asunnonostajan asemaa Kaliforniassa tukaloittavat kalliit kotivakuutusten hinnat, jotka palojen myötä todennäköisesti nousevat. Viime vuosina useat vakuutusyhtiöt, State Farm niistä suurimpana, ovat rajoittaneet kotivakuutusten uusimista ja myöntämistä Kaliforniassa ja muissa luonnonkatastrofeista kärsivissä osavaltioissa.
Esimerkiksi tuhannet Palisadesin alueen kotitalouksista joutuivat turvautumaan osavaltion tarjoamaan FAIR-vakuutukseen, joka antaa minimiturvan palojen varalle. FAIR-vakuutuksen keskihinta Kaliforniassa on 3 200 dollaria vuodessa, ja sen rinnalle tarvitsee usein täydentävän kotivakuutuksen.
”En ole ikinä nähnyt näin pahaa paloa.”
Koska palot tuhosivat kalliita asuinalueita, sääyhtiö Accuweatherin mukaan tuhojen hinta saattaa kohota jopa huimaan 275 miljardiin eli kymmeniä kertoja isommaksi kuin mikään osavaltion aiempi palo. Kaliforniassa jännitetäänkin, millaisen siivun korvaukset nitistävät vakuutusyhtiöiden maksukyvystä.
Myös asuntopulan arvioidaan pahenevan Los Angelesissa ja rakentamisen kustannusten kasvavan. Palojen myötä kiinteistövälittäjien puhelimet ovat soineet tauotta. Pelastusviranomaisten mukaan maastopalot ovat tuhonneet yli 16 000 rakennusta.
Kaliforniassa, kuten monessa muussakin Yhdysvaltojen osavaltiossa, asuntojen rakentaminen on jo valmiiksi laahannut kysynnän perässä. Se on estänyt hintoja laskemasta. Rakentamista koskeva sääntely on osavaltiossa tiukkaa. Kuvernööri Gavin Newsonin hallinto on pyrkinyt hölläämään sääntelyä ja suunnitellut 2,5 miljoonan uuden asunnon kaavoittamista osavaltioon, jonka haasteena on myös noin 180 000 kodittoman asuttaminen.
Kalifornian jo itsessään kovaa tavoitetta saattaa hidastaa juuri virkaansa astuneen presidentti Donald Trumpin politiikka. Paperittomien siirtolaisten karkottaminen veisi Kalifornialle elintärkeää rakennustyövoimaa maasta. Tullien nostamisen on puolestaan arveltu korottavan rakennusmateriaalien hintaa.
Luonnonkatastrofeista huolimatta Kalifornian ilmasto, ilmapiiri ja työmahdollisuudet houkuttelevat ihmisiä. Etelä-Kaliforniassa on Hollywood ja pohjoisessa Piilaakso. Teknologia-alan korkeiden palkkojen siivittämänä Piilaakson alue on perinteisesti noin kolmanneksen kalliimpi kuin Los Angeles. Helppoa ostaminen on vain varakkaimmille.
– Talouksilla, joiden yhteistulot vuodessa ovat vähemmän kuin 500 000 dollaria, on hiukan vaikeampaa saada kokoon riittävästi rahoitusta, toteaa kiinteistönvälittäjänä San Franciscon lahden alueella vuosia työskennellyt Hira Bakhsh.
Asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet useissa amerikkalaisissa kaupungeissa kymmenessä vuodessa, ja aihe oli kuuma kysymys myös marrasvaaleissa. Bakhshin toive poliitikoille on, että korot saataisiin laskuun. Vuosina 2020–2021 ostajat nauttivat vielä parin prosentin koroista nykyisen yli kuuden sijaan.
– Monet pystyivät silloin ostamaan sellaisia asuntoja, joita he halusivat.
Trump on luvannut korkojen laskua presidenttikaudelleen, mutta suoraan presidentti ei voi korkotasoon vaikuttaa. Trumpin kaavailema tullipolitiikka voi myös estää korkoja laskemasta.
Hira Bakhshin asiakkaille ja monelle muulle kalifornialaiselle omistusasunto tarkoittaa usein muuttoa isojen kaupunkien ulkopuolelle, pidentyneitä työmatkoja ja muita kompromisseja.
Arkkitehtina työskentelevä Ariel Asken, 58, näyttää puhelimestaan kuvaa kauniista espanjalaistyylisestä asunnosta, jonka näkymät avautuvat Los Angelesin yli. Senkin liepeillä viimeisten palojen liekit kävivät, mutta asuntokompleksi säilyi vahingoittumattomana. Asken vuokrasi asuntoa vuosia, mutta sellaista kotia hänellä ei olisi varaa ostaa. Asunnonomistaja hänestä tuli pari vuotta sitten, kun hän oli muuttanut uuden työn perässä Oaklandiin, Pohjois-Kaliforniaan.
Oakland on San Franciscon lahden kaupungeista edullisimpia. Sinne on viime vuosikymmeninä muuttanut luovan luokan työntekijöitä, joilla ei ole varaa asua San Franciscon kaltaisissa kaupungeissa. Kodin saa täältä keskimäärin puoli miljoonaa dollaria edullisemmin kuin San Franciscosta. Kaupunkeja erottaa lahden yli kulkeva silta ja maine. Oaklandin vetovoimaa verottaa turvattomuus, sillä tietyt alueet kärsivät jengiväkivallasta ja omaisuusrikoksista. Vaikka viime vuonna henkirikosten määrä laski kymmenillä, niitä on väkiluvultaan puolet pienemmässä Oaklandissa tuplasti enemmän kuin San Franciscossa.
”Tavoite oli pitää kuukausittaiset kulut matalina.”
Asken muutti Oaklandiin pandemian aikaan, jolloin Yhdysvalloissa nautittiin alhaisista vuokrista. Vuokraa korotettiin kuitenkin pian, mikä sai hänet harkitsemaan asunnon ostamista. Arkkitehdin silmin hän etsi edullista kerrostaloasuntoa, josta olisi näkymä ja mielellään vähän luontoa ympärillä.
– Tavoite oli pitää kuukausittaiset kulut matalina. Olin melko uudessa työpaikassa, enkä tiennyt mitä tapahtuisi.
Hän löysi parvekkeellisen kaksion kävelymatkan päässä viihtyisältä Piedmont Avenuelta ja pyöräilymatkan päässä työpaikalta. Asunto oli Askenin mukaan edullisimmasta päästä. Se irtosi noin neljälläsadalla tuhannella, alle Oaklandin kerrostaloasuntojen mediaanihintatason. 20 prosentin käsirahan ansiosta kuukausikulut pysyivät edullisempana kuin hänen korotettu vuokransa oli. Käsirahan hän sai kokoon säästöillä ja pienellä perinnöllä.
Vaikka Askenilla oli omistusasuntoon varaa, edullinen valinta tuntuu jälkikäteen kompromissilta. Rakennus on keskiverto, eivätkä materiaalit ole laadukkaimpia. Äänieristys on heikkoa. Vaikka naapurit ovat mukavia, Asken kaipaa omannäköisempää ja -ikäisempää yhteisöä. Eniten harmittaa asunnon arvonlasku, vaikka hinta voikin vielä kääntyä nousuun. Askenia mietityttää, olisiko kannattanut maksaa enemmän asunnosta, joka todennäköisemmin säilyttäisi arvonsa.
Jos Asken ostaisi nyt asunnon, hän harkitsisi pidempään ja seuraisi vaistoaan. Hän ymmärtää uuden kaupungin asuntomarkkinoita nyt paremmin ja tuntee sen kaupunginosat.
”Jos myyn tämän, saatan myös mennä takaisin vuokralle.”
Hätäiseen ratkaisuun vaikutti elämäntilanne. Samana päivänä, kun Asken kuuli menettävänsä työnsä, hänen äitinsä kuoli koronaan. Stressaava elämänvaihe kuormitti, ja hän itse sairastui kolme kuukautta myöhemmin aivohalvaukseen. Uuden työn löytäminenkin oli vaikeaa.
Kun Asken asui jo Oaklandissa ja alkoi miettiä ostamista, korot olivat nousemassa.
– Siinä tilanteessa tuntui, että minun pitää päästä eteenpäin elämässä ja ostaa asunto, kun on mahdollisuus. Jos en tekisi sitä nyt, en tekisi sitä koskaan.
Nyt tilanne asuntomarkkinoilla on muuttunut. Korot ovat ylhäällä, mutta tarjontaa on enemmän. Toisaalta kokemuksensa jälkeen hän ei välttämättä enää ostaisi uutta asuntoa.
– Jos myyn tämän, saatan myös mennä takaisin vuokralle. Se on paljon helpompaa.
