Asiantuntija vinkkaa, miten valitset itsellesi parhaan sähkösopimuksen – ”Sähköinsinöörin mielestä olisi hyvä, jos mahdollisimman monella olisi pörssihintainen sopimus”
Moni arpoo vielä, mikä sähkösopimus olisi talvea vasten paras. Asiantuntija neuvoo parhaat vaihtoehdot eri tarpeisiin ja tilanteisiin.
Talven lähestyessä yhä useampi pohtii, mihin sähkösopimukseen uskaltaa sitoutua. Pörssisähkössä on nähty tänä vuonna todella alhaisia hintoja, mutta talven tasoa ei kukaan osaa ennustaa varmasti. Viime talven hintapiikit ja etenkin alkutalven kauhuskenaariot ovat monella tuoreessa muistissa, samoin kalliiden määräaikaissopimusten vangiksi jääneiden tarinat.
Kiinteähintaiset, määräaikaiset sopimukset ovat tällä hetkellä kilowattihinnaltaan 8–9 sentin tuntumassa.
Onko nyt viimeinen hetki ottaa kiinteähintainen sähkösopimus, Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa?
– En todellakaan tiedä, Salomaa nauraa.
– Emmehän me tiedä koskaan, miten sähkömarkkinat tulevaisuudessa käyttäytyvät. Kannattaa miettiä enemmän omaa tilannetta.
Näin valitset itsellesi parhaan sähkösopimuksen
1. Jos pystyt valitsemaan, milloin pääosin käytät sähköä: Pörssisähkö
– Jos on suuria sähkönkäyttäjiä, kuten sähköauto, sähkölämmitys tai lämminvesivaraaja, ja jos oikeasti pystyy ajoittamaan kulutusta ja esimerkiksi latauslaite on oman sähkömittarin takana eikä taloyhtiön yhteishankinnassa. Esimerkiksi auton lataus on yllättävän helppoa vaikka kännykkäsovelluksella tai auton omalla ajastimella – sovellus löytää jopa halvimmat tunnit ja laittaa latauksen juuri silloin päälle. Jos tällaista ei ole, eikä halua vekslata namikoita joka ehtoo tai aamu, en yllytä pörssisähkösopimusta ottamaan. Pitkällä aikavälillä se voi olla kuitenkin edullisin, jos kestää ajoittain isoja laskuja.
2. Et jaksa seurata sähkön hintavaihtelua: Määräaikainen kiinteä hinta
– Tämä on hyvä, jos ei ole mahdollisuutta ajoittaa käyttöä tai ei viitsi tai halua, tai se ei ole teknisesti kätevää. Vielä viime vuodenvaihteessa noin puolella suomalaisista tällainen olikin, mutta se osuus varmaankin putosi tämän vuoden aikana. Nyt määrä on ehkä kuukauden kahden aikana alkanut taas lisääntyä, kun talvi lähestyy ja tarjoushinnat ovat laskeneet.
3. Asut kerrostalossa, jossa on kaukolämpö: Monta vaihtoehtoa
– Kulutus on todennäköisesti aika pientä eli oman talouden näkökulmasta hinnalla ei ehkä ole hirveästi väliä. Tämän tyyppisellä asiakkaalla perinteiset toistaiseksi voimassa olevat voivat olla suhteellisen yleisiä. Mikä ettei voi ottaa pörssisähkönkin sillä oletuksella, että se on keskimäärin halvin. Siitä vain ei voi tietää, onko se halvin juuri tänä vuonna. Jos kulutus ei heittele ja haluaa, että lasku pysyy tasaisena, voi ottaa myös määräaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen vaikka kahdeksi vuodeksi.
4. Asut sähkölämmitteisessä omakotitalossa: Riippuu hermoista ja lompakosta
– Kannattaa selvittää omat mahdollisuudet ajoittaa lämmityskulutusta – onko varaavaa massaa, kuten vettä tai lattialämmityksessä betonia. Jos sellaista on paljon ja lämmityksen pystyy tekemään öiseen aikaan, sähkö on suurella todennäköisyydellä halvinta keskimäärin aamuyöllä keskiyöstä kuuteen. Mieti, mikä on oma sietokyky sille, jos pörssisähkölasku on jossain kuussa vaikka viisinkertainen. Se ei ole todennäköistä, mutta jos on iso kulutus ja pörssihinta korkealla, yhden kalenterikuukauden aikana saattaa tulla isokin lasku. Jos kuulostaa huolestuttavalta, ja hermot ja lompakko eivät kestä sellaista, kannattaa ehkä miettiä hybridituotetta, jossa normihintaa korjataan hieman suuntaan tai toiseen. Myös määräaikainen sopimus kiinteällä hinnalla voi sopia. Siinä ei sitten ole mitään rahallista hyötyä ajoittamisesta – vain isänmaallinen ilo, että voi auttaa toisia.
Asiantuntija: Pekka Salomaa, Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja
Salomaan ohjeet ovat simppelit. Jos haluaa vakautta, kannattaa tehdä määräaikainen sopimus. Silloin sähkön hinta on tiedossa koko sopimuksen ajalle, esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi. Sähkön hintatason vaihdellessa oma määräaikainen sopimus saattaa tuntua edulliselta tai kalliilta, joten on hyvä tiedostaa, että tällaisen sopimuksen purkamiseen voi liittyä tuntuva sopimussakko.
– Nämä ovat tosi hankalia tilanteita. Vuosi sitten sekä päivittäinen sähkön hinta että tulevan ajan odotukset nousivat tosi korkeaksi ja lähtivät sitten tosi railakkaaseen laskuun. On paha sanoa, miten sellaisissa tilanteissa pitäisi toimia, ja asiasta on käyty keskustelua kuluttajaviranomaisten kanssa. Samaan aikaan pitää muistaa, että sähkömyyntiyhtiötkään eivät pysty mihin tahansa vastaantuloihin, niin ikävää kuin se onkin.
Yhtiöillä ei Salomaan mukaan ole realistisia mahdollisuuksia päästä eroon omista hinnanvarmistussopimuksistaan, joissa he ovat sitoutuneet maksamaan itse tukkumarkkinoilla tietyn hinnan.
”Eihän se mitenkään helppo tai yksinkertainen homma ole – alalla on tekemistä, miten saadaan asia viestittyä.”
Jos ei halua kovin suurta heittoa sähkölaskuun, mutta itsellä on sähkölämmitys, sähköauto tai muuta suurehkoa kulutusta, minkä voi ajoittaa yölle, kannattaa Salomaan mukaan miettiä hybridiä.
Kuluttajan kannattaa jälleen olla tarkkana, että ymmärtää sopimuksen sisällön. Hybridisopimuksessa kellonaika vaikuttaa jonkin verran hintaan. Kilowattitunnille on tietty perushinta, johon tulee joko pieni lisä tai vähennys, riippuen siitä, miten suositulla hetkellä sähköä käyttää. Jos sopimuksessa on määritelty perushinnaksi vaikka 10 senttiä kilowattitunnilta ja liukumavara on viisi senttiä, hinta vaihtelee todellisuudessa 5 ja 15 sentin välillä. Yöllä sähkö on lähtökohtaisesti halvempaa.
– Eihän se mitenkään helppo tai yksinkertainen homma ole – alalla on tekemistä, miten saadaan asia viestittyä. Ne ovat välitapauksia sellaiselle, joka ei välttämättä halua hirveästi kiinnittää huomiota hinnanvaihteluun, mutta jolla on sellaista kulutusta, jota voi keskittää halvimpiin aikoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi käyttöveden lämmitys ja sähköauton lataus, joita voi usein käyttää ihan automaatiolla. Tämä on kompromissi niille, jotka eivät halua hirveää laskua pörssisähköstä, mutta en tässäkään kauheasti murehtisi sitä, milloin astianpesukonetta käyttää.
Jos hermot ja lompakko kestävät sen, että joskus sähkölasku saattaa olla vaikka viisinkertainen toiseen aikaan verrattuna, ja on mahdollisuus hyödyntää halvempaa yösähköä, Salomaa ehdottaa pörssisähköä.
– Pörssisähkö on todennäköisesti pitkällä aikavälillä edullisin, mutta en pysty lupaamaan, onko se edullisin ensi talvena.
Ensi talven hintojen suhteen Salomaa jättää spekuloinnin ”teelehtien katsojille ja sammakkoprofessoreille”.
– Säätila on yksi vaikuttavista tekijöistä. Jos tulee vaikka tosi kylmä talvi, ja osaa päätellä sen etukäteen vaikka pihlajanmarjoista tai muusta, sitten kannattaa miettiä määräaikaista.
Koska sähkön hinta pysyi vuosikausia varsin vakaana, monen on edelleen vaikea hahmottaa, että toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi kallistua huomattavasti.
– Perinteisissä tariffituotteissa sähkön hinta muuttuu ehkä muutaman kerran vuodessa tai ei ollenkaan. Niitä voi käyttää, kun haluaa odotella tilanteen kehitystä tai ei halua miettiä hintaa. Jos asuu vaikka kerrostalossa ja sähkölasku on pieni, tämä voi olla helppo vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä se tuskin on halvin.
Sähkön hinnan tarkkailu saattaa osalla mennä jopa liiallisuuksiin, etenkin jos ei osaa hahmottaa eri laitteiden kulutusta. Sosiaalisesta mediasta löytyy esimerkkejä, joissa perheessä on syntynyt riitaa vaikkapa kahvinkeittimen käytöstä kalliin pörssisähkön aikana.
– Joku tolkku tässäkin, Salomaa huomauttaa.
Kapasiteettia tulee lähivuosina lisää
Pidemmällä, vähintään parin vuoden tähtäimellä sähkön hintaan vaikuttaa esimerkiksi se, että tuulivoimaa on edelleen tulossa reilusti lisää.
– Nyt kapasiteettia on noin 6 000 megawattia (MW), ja parin vuoden sisään sitä tulee vielä noin 3 000 MW.
Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille rakennettava Aurora-linja valmistuu vuonna 2025. Se lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 MW ja Ruotsista Suomeen noin 800 MW.
– Ruotsissa ja Norjassa on vesivoimaa, jolla voi tasoittaa tuulivoimaan liittyvää hintavaihtelua ja tarjontaa, Salomaa sanoo.
– Kuluttajan kannalta on oleellista, että tarjontatilanne on nyt Suomessa varsin hyvä verrattuna siihen, mitä kauhua koettiin vuosi sitten.
Salomaa lisää, että Suomen työllisyyden ja kansantalouden kannalta olisi hyvä, että sähköä käyttävää teollisuutta tulisi lisää. Se vaikuttaa sähkönkulutukseen 5–10 vuoden kuluttua.
– Investoinnit perustuvat maltillisiin hintoihin. Suomessa sähkönhinta on näillä näkymin edullisempaa kuin vaikka Saksassa.
Viime talvena puhuttiin paljon solidaarisuudesta. Toiveena oli, että myös kiinteällä hinnalla sähköä käyttävistä mahdollisimman moni ajoittaisi käytön niihin hetkiin, kun kulutus on vähäisempää ja hinta halvempaa. Se ehkäisee hintapiikkejä ja sähkökatkoja.
– En ole sähköinsinööri, mutta uskon, että siitä näkökulmasta olisi hyvä, jos mahdollisimman monella olisi pörssihintainen sopimus. Silloin on taloudellinen kannuste siihen, että ajoittaa sähkön käyttöä järjestelmän kannalta hyvällä tavalla.
