Asiantuntija näkee uhkakuvia "uuden sukupolven jalkapallossa" – supertähdet mukana jättinoppien ja tuplaantuvien maalien miljoonabisneksessä
Viime aikoina on puhuttu esimerkiksi otteluruuhkien ja erikoistilanteiden kasvaneen merkityksen syöneen jalkapallon viihdyttävyyttä. Fifa suhmuroi mainettaan alas toistuvasti. Samalla on syntynyt uuden sukupolven viihteellisiä jalkapallosarjoja, joiden suosio kasvaa.
Kun pahimpien otteluruuhkien aikaan katselee kansainvälistä jalkapalloa, alkaa paatuneinkin futisfiilistelijä kyseenalaistaa vapaa-ajanviettotapojaan. Paitojen värit ja stadionrakennelmat taustalla vaihtuvat, käsikirjoitus kentällä ei niinkään.
Hyökkäävä joukkue ryhmittyy pallollisena 3-1-6- tai 3-2-5-muotoon, ja jauhaa puolelta toiselle. Puolustava joukkue vetäytyy matalalle, luovuttaa suosiolla tilat laidoilta eikä paineista vastustajan toppareita. Tempo ei päätä huimaa.
Odotan välillä pari tuntia jonkun ottelun alkua. Ennen kuin pelikellossa on 20 minuuttia huomaan räplääväni älypuhelinta, koska kentällä on tarjolla tuhannesti nähtyä koreografiaa.
Yleisesti jalkapallon julkisivu on kerännyt viime vuosina kuraa. Ahneus on vallitseva arvo niin otteluruuhkien kuin kisaisännyyksien suhteen.
MM-kisoja on viety viimeisimpinä valintakertoina sellaisiin maihin kuin Venäjä ja Qatar. Tulevaisuudessa ehkä Saudi-Arabia. Eikä ensi kesän turnaus Yhdysvalloissakaan vaikuta törkeine lipunhintoineen, hirmuhelteineen ja Amerikan poliittisine käänteineen kovin hyvältä idealta.
Pakkauskoko on suurentunut, mutta sen sisältö vähentynyt. Pelejä on enemmän kuin koskaan, mutta niihin mahtuu vähemmän hetkiä, jotka nostavat katsojan takamuksen penkistä. Samaan aikaan ihmisten keskittymiskyky on romahtanut. Yksittäinen keskittymissykli on lyhentynyt ja syvään keskittymisen tilaan päästään yhä harvemmin.
Kukaan ei enää jaksa lukea kirjoja. Kuka jaksaa kohta katsoa kokonaisia jalkapallo-otteluita?
Mitä vaihtoehtoja on hyvän jalkapallon kerjäläisellä, joka ei tahtoisi katsoa, mutta katsoo kuitenkin? Hän katsoo nähdäkseen vielä yhden hienon tilanteen, vielä yhden Harrison Reedin leijaavan takayläkulmalaukauksen.
”Kaksi nuorta Barca-fania olivat enemmän innoissaan Ibai Llanosin kuin Gerard Piquen tapaamisesta.”
On kotimaiset sarjat, nuorten pelit, alasarjat, ja vuoden 1998 MM-kisojen hienoimpien maalien koosteet. Sen lisäksi on perinteisestä jalkapallosta ja huippufutiksesta erottuvia, rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja.
Sarjoja, konsepteja ja formaatteja, joissa pelataan edelleen tunnistettavasti jalkapalloa, mutta jossa lähtökohta on tuottaa sellaista sisältöä, joka kulkee samaan suuntaan viihteen megatrendien kanssa.
Esimerkki sellaisesta on Kings League. Se on vuonna 2022 perustettu 7 vastaan 7 -peleihin keskittyvä formaatti, jonka takana on entinen huippupelaaja Gerard Pique.
Kipinä perustamiseen tuli katalaanin kertoman mukaan siitä, kun hän oli lounaalla kuuluisan espanjalaisen some-vaikuttajan Ibai Llanosin kanssa. Kaksi nuorta Barca-fania olivat enemmän innoissaan Ibain kuin Piquen tapaamisesta. Konseptin tavoitteena on Piquen mukaan luoda lyhyempää ja viihdyttävämpää sisältöä, joka houkuttaa lajin pariin nuorempia katsojia.
– Nuorempi sukupolvi on etääntynyt perinteisestä jalkapallosta. Eivät he halua istua katsomassa 90 minuutin jalkapallo-ottelua, joka päättyy 0–0. Tätä ei ikinä tapahdu Kings Leaguessa, Pigue sanoi taannoin.
”Hallisarja perustettiin, koska pitkälle talvitauolle tarvittiin täytettä. 2000-luvun alussa Saksan jalkapalloliitto lyhensi talvitaukoa, ja sarja haudattiin.”
Lyhyet ja tapahtumarikkaat futispelit eivät toki ole Kings Leaguen keksintö. 5 vastaan 5 -pelien historia on yli sata vuotta pitkä, ja sen pohjalta syntynyt futsal on kehittynyt omaksi huippukilpailluksi lajikseen.
USA:ssa pyöri 1970- ja 1980-luvuilla peräti kaksi sisäjalkapallosarjaa. North American Soccerl League Indoor ja Major Indoor Soccer League.
Saksassa puolestaan pelattiin vuosina 1988–2001 DFB Hallenpokal -nimistä talvisarjaa, jossa kahden korkeimman sarjatason joukkueet pelasivat 5 vastaan 5 -pelejä karsintaturnauksista finaaliturnaukseen edenneitä amatöörijoukkueita ja ulkomaalaisia vierailijajoukkueita vastaan.
Hallisarja perustettiin, koska pitkälle talvitauolle tarvittiin täytettä. 2000-luvun alussa Saksan jalkapalloliitto lyhensi talvitaukoa, ja sarja haudattiin.
””Mitä joukkuetta kannatat?” kysymyksen on monessa tilanteessa korvannut ”Messi vai Ronaldo” kysymys.”
Viihteelliset sarjat ja tapahtumat eivät ole syntyneet urheilun ulkopuolelta, vaan loogiseksi seuraavaksi askeleeksi. Askel voi olla eteenpäin suuntautuvan sijaan myös sivuttainen, mutta kaupallisuuden kanssa naimisissa olevalle urheilulajille se on väistämätön.
Muun muassa EA Sports -urheilupelibrändillä kansainvälisenä markkinointi- ja viestintäjohtajana työskennellyt Jason Nikkinen tietää, mikä urheilussa myy. Nikkinen esittelee alun perin viestintätoimisto Milttonille tekemäänsä esitystä urheilumarkkinoinnista ja brändeistä urheilussa. Ilmiön historian ja kehityksen hän jakaa neljään vaiheeseen:
Sport 0 -vaiheessa Rooman gladiaattorikilpailuissa ja antiikin olympialaisissa urheiltiin johtajan tai jumalhahmon suosion saavuttamiseksi. Urheilijan tehtäväksi jäi yrittää pysytellä hengissä.
Sport 1 -vaiheessa organisaatioista, kuten lajiliitoista ja liigoista, tuli brändejä. Sarjat saattoivat brändeillään kilpailla keskenään, kuten USA:ssa kävi esimerkiksi jääkiekossa. Jenkkisarjojen lisäksi tunnetuimpia brändejä olivat esimerkiksi nykyaikaiset olympialaiset ikonisine olympiarenkaineen.
Sport 2 -aikakaudella joukkueet kasvoivat sarjoja suuremmiksi brändeiksi. Jalkapalloseuroista esimerkiksi Manchester United ja Real Madrid tekivät itseään globaalisti tunnetuiksi. Kuvaavaksi esimerkiksi Nikkinen nostaa New York Yankees -lippikset, joiden käyttäjistä moni ei edes tiedä, että kyse on amerikkalaisesta baseball-seurasta.
Sport 3 -vaihe on urheilijoiden. Sen pioneeriksi Nikkinen nimeää Michael Jordanin. David Beckham seurasi pian perässä. Lionel Messi ja Cristiano Ronaldo nostivat oman, urheilulliseen kykyynsä perustuvan brändin uudelle tasolle.
”Mitä joukkuetta kannatat?” kysymyksen on monessa tilanteessa korvannut ”Messi vai Ronaldo” kysymys.
Nyt elämme Nikkisen mukaan Sport 4 -aikaa. Uusimman vaiheen urheilumarkkinoinnissa viihdyttävyys ja yhteisöllisyys ovat avainsanoja. Kuluttajakokemus ei välttämättä määrity sen perusteella, kuka on nopein juoksija tai kovin nyrkkeilijä. Absoluuttisen suorituskyvyn mittaamisen on osin korvannut se, miten kuluttaja voi samaistua ja olla osa yhteisöä.
Samaistuminen ja yhteisöön kuuluminen syntyvät pitkälti yhteisön sisäisen, nykyään myös urheilutuotteen ja kuluttajan välisen, vuorovaikutuksen kautta. Kuluttaja ei ole vain lipunostaja ja tulonlähde, vaan osa tuotetta.
”IAB:n mukaan Iso-Britanniassa digitaalinen sisällöntuotanto ja vaikuttajamarkkinointi ylitti miljardin punnan liikevaihdon jo vuonna 2023 ja mittakaavan ennustetaan yli tuplautuvan vuoteen 2030 mennessä”
Nikkinen suhtautuu aiheeseen intohimoisesti. Ehkä siksi, että edessä aukeaa tällä hetkellä maailma, jonka hän on jossain määrin kuvitellut aiemmin.
– Olen aina elänyt ajatukset tulevaisuudessa. Jo 2010-luvun alussa Nikellä työskennellessäni olin hyvin kiinnostunut vaikuttajamarkkinoinnista, ja toteutimme kaupallisesti menestyksekkäitä vaikuttajamarkkinointikampanjoita aikana, jolloin koko ala vasta haki muotoaan, Nikkinen kertaa.
Sport4 -vaiheen ilmiö, jossa tarinat, yhteisöllisyys ja samaistuttavuus ovat yhtä lailla kiinnostavia kuin urheilijan absoluuttinen taso, kiehtoo Nikkistä. Hän tutki vaikuttajamarkkinointia opiskellessaan Aalto-yliopistossa.
– IAB:n mukaan pelkästään Iso-Britanniassa digitaalinen sisällöntuotanto ja vaikuttajamarkkinointi ylitti miljardin punnan liikevaihdon jo vuonna 2023 ja mittakaavan ennustetaan yli tuplautuvan vuoteen 2030 mennessä, Nikkinen sanoo.
”Samalla globaalit vaikuttajat, futismaailman legendat ja julkisuuden henkilöt sulautetaan osaksi isompaa tarinaa.”
Kings League ei siis ole syntynyt tyhjästä. Se ja muut vastaavat uuden sukupolven jalkapallo-mediatuotteet tarjoavat silti jotain ennennäkemätöntä. Nikkisen mukaan ne ovat aidosti luovia siinä, miten kuluttaja kohdataan hänelle luonnollisissa digitaalisissa alustoissa.
Samalla globaalit vaikuttajat, futismaailman legendat ja julkisuuden henkilöt sulautetaan osaksi isompaa tarinaa.
– Jopa pelin säännöt voivat kehittyä nopeasti ja ainakin Kings Leaguen tapauksessa yhteisö voi suoraan vaikuttaa mihin suuntaan pelin säännöt kehittyvät, Nikkinen kuvailee.
– Areenalla pelattavan pelin voi edelleen tunnistaa jalkapalloksi, mutta pelisäännöt ja niihin kytketyt konseptit ovat tosi innovatiivisia ja usein myös läpinäkyvästi kaupallisia, hän jatkaa.
”Finaalipelejä on pelattu FC Barcelonan pyhällä Camp Noulla.”
Sarjan pelit pelataan sunnuntaisin Barcelonassa sijaitsevalla Cupra Arenalla. Areenalle mahtuu vain 500 ihmistä. Se onkin suunniteltu ensisijaisesti striimien ja tv-lähetysten tekemistä varten. Kaikki tapahtumat lähetetään Kings Leaguen omilla tileillä mm. YouTubessa ja striimauspalvelu Twitchissä.
Finaalipelejä on pelattu FC Barcelonan pyhällä Camp Noulla. Sarjan otteluita on myös televisioitu. Lähetysoikeuksia on myyty moniin maihin, muun muassa yhdysvaltalainen ESPN näyttää Kings Leagueta.
Sarjassa pelaa 12 franchisea, joita kutsun jutussa joukkueiksi. Jokaisella joukkueella on presidentti, yleensä some-vaikuttaja tai jalkapallopersoona. Presidenttien joukosta löytyy Piquen kaveri Ibai, mutta myös Iker Casillas, Marcelo ja Lamine Yamal.
Pelaajat valitaan varaustilaisuudessa, jossa kukin joukkue valitsee 10 pelaajaa. Kings Leaguen mukaan ensimmäiseen draftiin ilmoittautui 12 000 pelaajaa. Joka vuosi 120 valitaan pelaajiksi joukkueisiin, ja Kings League maksaa heidän palkkansa. 10 pelaajan lisäksi joukkue saa käyttää maksimissaan 75 000 dollaria per ”villinkortin” pelaaja. Näitä saa joukkueessa olla kaksi.
Villinkortin pelaajat ovat some-vaikuttajia ja jalkapallolegendoja. Kings League listaa nettisivuilla nykyisiksi legendapelaajikseen mm. Ronaldinhon, Fransesco Tottin, Andrea Pirlon, Eden Hazardin ja Joaquinin.
”Toisen jakson alussa heitetään jättinoppaa, joka päättää montako pelaajaa kentällä aluksi on.”
Otteluiden sääntöjen lukeminen on kuin yrittäisi opetella uutta lautapeliä, joka juuri sillä hetkellä tuntuu liian monimutkaiselta.
2 kertaa 20 minuuttia kestävän ottelun aikana esimerkiksi pelaajien määrä kentällä lisääntyy, vihreää nappia painamalla voi saada läpiajon, kaksinkertaistaa joukkueensa maalin arvon tai penkittää vastustajan pelaajan. Kaikki maalit lasketaan kaksinkertaisina ensimmäisen jakson kolmen viimeisen peliminuutin ajan.
Toisen jakson alussa heitetään jättinoppaa, joka päättää montako pelaajaa kentällä aluksi on. Jos peli on tasan 36. peliminuuttilla, seuraa rangaistuspotkukilpailu. Muutoin johtava joukkue päättää ottelun kultaisella maalilla ja häviöllä oleva joukkue yrittää nousta tasoihin.
Ja paljon, paljon muuta.
Näin on pelattu 40 minuuttia jalkapalloa, jota kaksi energiajuomaa varttiin juonut ja viimeiset 12 tuntia airpodeistaan aggressiivista rap-musiikkia kuunnellut TikTok-orjakin jaksaa katsoa.
– Se on jalkapalloa, mutta se ei ole jalkapalloa, Pique kuvaili BBC:lle.
– Se ei ole pelkästään jalkapallosarja, eikä se ole tv-ohjelma – se on molempia samaan aikaan, tiivisti Kings Leaguen vastaava tuottaja Oriol Querol Forbesille.
– Se on sirkus, La Ligan presidentti Javier Tebas on puolestaan sanonut.
Ilmeisen suosittua se on. Vuonna 2024 Kings Leaguen tapahtumat keräsivät 7 miljardia näyttökertaa eri alustoilla. 2025 näyttökertojen ennustettiin nousevan 25 miljardiin.
Sarjan sponsoreihin lukeutuvat mm. Adidas, McDonalds ja Gatorade. Sarjan toimitusjohtaja Djamel Agaouan mukaan sarjan joukkueiden liikevaihto on 500 000 ja 2,5 miljoonan dollarin välimaastossa. Kulut joukkueilla ovat hyvin pienet, ne maksavat vain villikortti-pelaajien ja valmentajien palkat itse.
Yksi sarjan joukkueista, Troncos FC myi 15 prosentin osuuden osakkeistaan 600 000 dollarilla. Monilla otteluilla oli Piquen mukaan enemmän katsojia kuin La Ligan otteluilla.
”Yhdysvaltalaisversiossa omat joukkueensa ovat mm. Usain Boltilla ja Ronaldinholla.”
Menestys on johtanut laajentumiseen ja kilpailevien liigojen syntyyn. Kings Leaguen rinnalla pelataan Espanjassa nykyisin myös Queens Leagueta. Omat 12 joukkueen Kings League -sarjansa ovat saaneet myös Meksiko, Italia, Brasilia, Saksa ja Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alue (MENA). Kings Leaguella on myös omat formaattinsa seurajoukkueiden ja maajoukkueiden MM-kisoille.
Saksassa kehitetty Baller League laajentui britteihin, jossa managereina ovat mm. Chloe Kelly, Idris Elba ja Angry Ginge. Konseptissa pelataan kerran viikossa useampia sarjan joukkueiden välisiä 6v6-pelejä samassa paikassa. Yhdysvaltalaisversiossa omat joukkueensa ovat mm. Usain Boltilla ja Ronaldinholla. Alalla on imua, joku voisi sanoa.
”Gilla FC:n lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kuitenkin pelaaminen Palloliiton sarjoissa.”
Nikkinen näkee, että viihteelliset jalkapallosarjat toimivat tällä hetkellä pitkälti startup-logiikalla.
– Siellä on taustalla isoja venture capital sijoituksia eli paljon riskirahaa. Lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman ison osuuden valtaaminen kasvavasta markkinasta saattaa olla isompi prioriteetti kuin toiminnan kestävyys tai kannattavuus, Nikkinen pohtii.
Jos ilmiö rantautuisi Suomeen, sen pyörittäjäksi olisi helppo kuvitella Gilla FC. Suomen seuratuimmaksi jalkapalloseuraksi tituleerattu joukkue on täynnä esimerkiksi some-vaikuttajia, muusikoita ja entisiä huippupelaajia.
Nikkinen on seuran hallituksen puheenjohtaja ja Creative Director. Hän kertoo kartoittaneensa markkinaa tarkkaan, sillä tulevaisuuden näkymien ennakointi kuuluu työhön. Gilla FC:n lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kuitenkin pelaaminen Palloliiton sarjoissa.
– Palloliitto tarjoaa joukkueille erinomaisesti operoidun sarjajärjestelmän ja mahdollisuuden olla osa suurta suomalaista jalkapalloperhettä. Meillä on Palloliiton kilpailuissa pelaamisesta pelkästään hyviä kokemuksia, joukkueensa puuhamies arvioi.
Hänen mukaansa ei tiedetä, miltä jalkapallomaailma järjestö- ja liittotasolla näyttää 5–10 vuoden päästä. Se saattaa muuttaa jalkapallopyramidia, ja siksi mitään ei haluta sulkea pois. Esimerkiksi Suomen Cupissa säväyttäneelle Gillalle pelaaminen liiton sarjoissa on tapa olla osa kotimaista jalkapalloa.
– On vaikea nähdä, että ainakaan pitkällä aikavälillä kestävästi jotain yhtä aitoa ja yhtä kiinnostavaa ison jalkapalloyhteisön silmissä saisi aikaan jollain eri lähtökohdista lähtevällä kilpailulla.
”Tuote tarjotaan ilmaiseksi alustassa, jossa potentiaalinen kohdeyleisö on jo valmiiksi.”
Vaikka seura operoi lähitulevaisuudessa perinteisen jalkapallopyramidin puolella, yhdistäviä tekijöitä uuden sukupolven jalkapallotuotteisiin löytyy. Gilla FC:n suosion rakennuspalikat ovat samoja kuin suosituimmilla viihteellisillä jalkapallosarjoilla.
Nikkinen korostaa, että Kings League ja Baller League ovat yhteisöllisiä ja helposti lähestyttäviä tuotteita. Hän pohtii, että huippujalkapallokin voi siirtyä ennen pitkää samaan suuntaan.
– Tuote tarjotaan ilmaiseksi alustassa, jossa potentiaalinen kohdeyleisö on jo valmiiksi. Kaupalliset kumppanit mahdollistavat seuran toiminnan ja kehittämisen sen sijaan, että katsojalta veloitettaisiin pelien katsomisesta.
Nikkinen muistuttaa, että joukkue koostuu yksittäisistä pelaajista. Esimerkiksi moni on päätynyt Gillan pariin oman suosikkipelaajansa henkilöbrändin kautta.
”Tapaamiset ja kuvat suosikkipelaajan kanssa onnistuvat pääsääntöisesti pelien jälkeen.”
Gilla FC:lle yhteisöllisyyden ja samaistuttavuuden rakentaminen tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että sarjaotteluihin on aina kun mahdollista vapaa pääsy ja ne striimataan YouTubeen, joka on laajalle kohdeyleisölle helppo paikka katsoa ottelut.
Striimaus tehdään oman tuotantotiimin voimin. Striimin chatissa ovat moderaattorit, jotka huolehtivat, että ottelun striimit ovat turvallinen paikka kaikenikäisille.
Gilla FC:n pelaajat pyrkivät olemaan ottelutapahtumissa lähestyttävissä ja tavattavissa niin paljon kuin se on mahdollista ja turvallista. Tapaamiset ja kuvat suosikkipelaajan kanssa onnistuvat pääsääntöisesti pelien jälkeen. Kausitasolla tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia positiivisia kohtaamisia.
”Ranskassa sen pääsarjan, yhden maailman kovatasoisimmista sarjoista, tv-oikeuksien kaupallinen markkina-arvo romahti.”
Jalkapallo ei voi tuudittautua asemaansa peleistä suurimpana ja kauneimpana. Lajissa voitaisiin tehdä monia asioita paremmin.
Esimerkiksi jalkapalloon mediatuotteena sisältyy Nikkisen mukaan isoja kysymysmerkkejä laittomine striimeineen ja kalliine kanavapaketteineen. Ranskassa sen pääsarjan, yhden maailman kovatasoisimmista sarjoista, tv-oikeuksien kaupallinen markkina-arvo romahti. Tämä näkyi suoraan sarjaan osallistuvien seurojen taloudellisessa arvossa.
Vastaavia signaaleja on nähty Belgiassa, jossa paikallinen liiga ja globaali tv-yhtiö DAZN selvittävät oman yhteistyösopimuksensa tulevaisuutta oikeudessa.
”Pelit näyttäisivät taatusti täysin erilaisilta, mikäli niitä pelattaisiin yksi viikossa.”
Ehkä parempia aikoja on tulossa, sillä jalkapallonkin kehitys on syklistä. Ehkä järkeviä sääntömuutoksia on tulossa. Ehkä jossain vaiheessa supertähdet käyttävät kasvanutta valtaansa myös hyvään ja kieltäytyvät esimerkiksi pelaamasta yhä useampia otteluita. Pelit näyttäisivät taatusti täysin erilaisilta, mikäli niitä pelattaisiin yksi viikossa.
On myös liian yksinkertaista huutaa tuuleen maalien perään. 0–0-tulos ei aina tarkoita huonoa peliä. Jalkapallon viehätys perustuu osittain juuri maalien vähäisyyteen, yhden onnistumisen arvoon. Siksi Englannissa yleisö kohahtaa, kun pallo saadaan laidalle vapaaseen keskityspaikkaan.
Kings Leaguessa on maaleja, mutta perinteisen jalkapallon kykyä kasata jännitettä sillä ei ole.
Viihteellinen jalkapallo ei ole perinteisen jalkapallon korvaaja vaan lisäelementti, uskoo urheilumarkkinoinnin osaaja Nikkinen.
– En pidä uusia konsepteja perinteisen jalkapallon kilpailijoina, vaan tuotteina, jotka tuovat uusia katsojia jalkapallon pariin tai uutta katsottavaa vanhoille katsojille.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Baller Leaguen pelit pelataan Iso-Britanniassa maanantaisin, jolloin perinteisen jalkapallon puolella ei tapahdu kovin paljon. Nikkisen mukaan aikana, jolloin kaikki mahdollinen jalkapallo on rahaa vastaan katsottavissa, jalkapallokuluttaja haluaa katsoa mahdollisimman paljon jalkapalloa.
”Uskon, että kaikki tämä tuo lopulta enemmän ihmisiä jalkapallon, urheilun ja liikunnan pariin.”
Hän uskoo, että tilaa on kaikille, varsinkin Suomessa. Pelaajamääriä katsomalla selviää, kuinka moni suomalainen on lajin kanssa tekemisissä. Määrä on iso.
Roni Backin sekä Youtube-tähtien Nikon ja Santun YouTube Allstars -ottelutapahtuman jalkapalloversiossakin mukana olleella Nikkisellä on asiasta selkeä käsitys: Mitä enemmän uuden sukupolven jalkapalloviihdettä tehdään Suomessa, sen parempi. Kaikki formaatit, konseptit ja ideat ovat tervetulleita.
– Kunhan toiminta on kestävää, kaikki pelimuodot ovat tervetulleita. Varaa ja tilaa kasvaa on niin paljon. Uskon, että kaikki tämä tuo lopulta enemmän ihmisiä jalkapallon, urheilun ja liikunnan pariin.
Kommentit