Asfalttia tupakantumpeista – Slovakiaan rakennettiin maailman ensimmäinen tie kierrätetyistä tumpeista
Slovakian pääkaupunki Bratislava aikoo hyödyntää tumppeja teiden asfaltoinnissa. Maahan heitetyistä tumpeista 40 prosenttia päätyy tuulten ja sateiden mukana vesistöihin ja niissä edelleen monien kalojen kohtaloksi.
Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään vuosittain 4,5 biljoonaa tupakantumppia. Ne ovat kemikaaleja ja raskasmetalleja sisältävää muoviroskaa.
Bratislavan kaupunki taistelee tumppien ympäristöhaittoja vastaan keräämällä niitä talteen uusiokäyttöä varten. Kokeilu alkoi kaupungin joulumarkkinoilla, kun sinne tuotiin tumpeille ja sähkösavukkeille suunniteltuja keräysastioita. Tämän vuoden aikana keräys laajenee koko kaupungin alueella pidettävien tapahtumien yhteyteen, kertoo ZME Science -sivusto.
Tarkoitus on kierrättää filtterimuovina käytetty selluloosa-asetaatti kuiduiksi, joita voidaan käyttää lisäaineena teiden päälle levitetyssä asfaltissa.
Asialla ovat kaupungin jätteenkäsittely-yritys Odvoz a Likvidácia Odpadu (OLO), Bratislavan kaupunginvaltuusto sekä yritykset SPAK-EKO ja EcoButt.
– Jos festivaaleilla, markkinoilla sekä juoksu- tai muissa kaupunkitapahtumissa käyvät ihmiset heittävät tumppinsa niille tuotuihin erityisastioihin, ovat he mukana sekä puhtaan ympäristön luomisessa että jätemateriaalin hyödyntämisessä, sanoo OLOn kiertotalousjohtaja Martina Čechová.
EcoButt ottaa päivittäin talteen kymmenen miljoonaa tumppia luontoa rasittamasta.
Slovakiassa on maailman ensimmäinen tumppeja hyödyntävä asfalttitien pätkä. Žiar nad Hronomin kaupunkiin rakennetusta kokeilusta vastaava EcoButt käsittelee joka päivä 300 kiloa tumppijätettä – eli ottaa päivittäin talteen kymmenen miljoonaa tumppia luontoa rasittamasta.
Maailmalla kaksi kolmasosaa tumpeista heitetään luontoon eli teiden varsille, puistoihin, pihoille ja rannoille. Filtterien muovi ei maadu, ja sen hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Filtteriin voi liueta tupakasta tuhansia eri kemikaaleja ja raskasmetalleja kuten lyijyä, arsenikkia ja kadmiumia. Maaperässä ja vesistöissä ne ovat haitallisia kasveille ja eläimille.
YK:n ympäristöohjelman mukaan 40 prosenttia maahan heitetyistä tumpeista päätyy tuulten ja sateiden mukana vesistöihin ja niissä edelleen monien kalojen kohtaloksi.
