Apu

Elektroniikkaromun arvometallit kiertoon ja tukea työttömille – Apu-tonnin saa JaloHanke Jyväskylässä

Elektroniikkaromun arvometallit kiertoon ja tukea työttömille – Apu-tonnin saa JaloHanke Jyväskylässä
Lokakuun Apu-tonnin saa JaloHanke, joka auttaa pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään ja kierrättää elektroniikkaa ja sähkölaitteita. Kysyntää on, sillä kierrätetty yrityskannettava on usein halutumpi kuin uusi markettikone, koska niissä riittää tehoa ja kestävyyttä.

Jokaisessa suomalaiskodissa on rahallisesti arvokas määrä jalometalleja sekä harvinaisia maametalleja. Niitä löytyy kodinkoneista, kelloista, tietokoneista, kännyköistä, viihde-elektroniikasta, kameroista ja sähköisistä työkaluista.

Tietokoneissa ja älypuhelimissa on muun muassa kultaa ja hopeaa, sähköjohdoissa kuparia. Platinaa käytetään nestekidenäytöissä. Samalla jalometallilla on päällystetty kovalevyjä.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) lyhentynyt käyttöikä synnyttää yhtä suurempia määriä e-jätettä. Jos jäte toimitetaan asianmukaisiin kierrätyspaikkoihin, se jatkaa matkaa käsittelylaitoksiin. Laitteista erotetaan mahdollisimman paljon eri materiaaleja, jotka käytetään uudelleen teollisuuden raaka-aineina.

JaloHankkeen taustalla on jyväskyläläisen Kalevi Korhosen (oik.) perustama yhdistys. Esa Hyppönen toimii pajavastaavana.

Kun jalometalleja otetaan käyttöön aina uudestaan, niitä ei tarvitse enää louhia maaperästä.

Metallien talteenotto kännykkäromuista tai jopa jätevesistä on yhä oleellisempi osa kiertotaloutta. 

Jyväskylän Tahvontiellä vuodesta 2016 toiminut JaloHanke on esimerkki siitä, miten tällä asialla voidaan myös auttaa pitkäaikaistyöttömiä nuoria takaisin työelämään.

Tukea nuorille ja vähempiosaisille

Lokakuun Aputonnin saavan JaloHankkeen taustalla on jyväskyläläisen Kalevi Korhosen perustama Ketään ei jätetä rannalle, Jyväskylä ry, jonka toiminta-ajatus rakentuu nuorten ja vähempiosaisten auttamiselle. Syksyllä 2016 käynnistynyt yhdistyksen JaloHanke pyrkii auttamaan työelämästä sivuraiteelle joutuneita takaisin kiinni työnsyrjään.

Kalevi Korhonen tuntee jalometallit. Jo kymmenvuotiaana hän työskenteli äitinsä apuna perheen kultasepänliikkeessä. Myöhemmin hän perusti poikiensa kanssa kullanjalostuslaitoksen, joka kehitti jalometallien kierrätykseen sopivia menetelmiä.

"Ihmisiä pyritään aktivoitumaan. Joidenkin kohdalla voitto on jo se, että henkilö saadaan tulemaan paikalle."
Esa Hyppönen, pajavastaava

– Vuonna 2015 sairastuin syöpään ja jouduin 44 kertaa sädehoitoon. Sädetyksen aikana lauloin kaikki äidin opettamat virret ja päätin, että jos saan jatkaa, alan toimia vähäosaisten hyväksi. Testamenttaan kaikki tietoni sekä taitoni. Voitin syövän, Korhonen kertoo.

Syntyi yhdistyksen kärkihanke, sillä Korhonen tietää, että SER taipuu loistavasti tukityöllistämiseen.

– Esimerkiksi kun puhutaan kullan, palladiumin ja hopean ekologisesta talteenottamisesta.

Pajan kautta opiskelemaan ja työelämään

Hankkeen kohderyhmänä ovat 18–29-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, mutta pajalla on myös 50–60-vuotiaita.

Neljän toimintavuoden aikana yli sata henkilöä on käynyt päivittämässä valmiuksiaan työelämään. Jotkut ovat lähteneet opiskelemaan, osan kaupunki on työllistänyt palkkatuella toimintoihinsa.

Jalometallien aarreaitta.

Tänä syksynä kolme lähti ammattiopintoihin ja kaksi työllistyi. Vahvana taustatukena on Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut sekä oppilaitosyhteistyö Spesian ja Gradian kanssa.

– Alun seitsemästä työtoimipaikasta olemme kasvaneet 30 hengen monipuoliseksi tukityöllistämisyksiköksi. Väkeä yritetään tosissaan saada eteenpäin, ja ohjausta on aina ollut saatavilla, kertoo yhdistyksen hankekoordinaattori ja pajavastaava Esa Hyppönen.

Pääpaino on kuntouttavan työtoiminnan paikoissa, mutta myös työkokeiluja ja palkkatukijaksoja on mahtunut mukaan.

"Hanke nostaa itsetuntoa, tuo arkeen rytmiä sekä sosiaalisia suhteita. Pajalla ei luoda minkäänlaisia tuotannollisia paineita; jokainen tekee asiat lähtökohtiensa puitteissa."
Esa Hyppönen, pajavastaava

Kierrätettävää jätettä kaupungilta ja yrityksiltä

SER-materiaalia tulee Jyväskylän kaupungilta sekä Jyvässeudun yrityksiltä, tuotantolaitoksilta sekä myös yksityisiltä. Hankkeella on lähialueilla joitakin kuluttajille suunnattuja keräyspisteitä, ja se on myös panostanut taloyhtiökeräyksiin, joita on toteutettu Realia Managementin kohteissa Jyväskylässä.

Purkumateriaali noudetaan, välivarastoidaan, lajitellaan ja puretaan. Lajittelun yhteydessä massasta erotellaan uudelleenkäyttöön kelpaavat laitteet. Kierrätysoperaattori Tramel Oy hakee kierrätykseen lähtevän materiaalin pajalta puolentoista viikon välein – kuorma-autollisen rullakoita ja Sulo-roskalaatikoita. Valmiita jakeita syntyy vuodessa noin 20 tonnia.

JaloHankkeella on myös valokuvien digitointia, kellopurkaamo sekä kierrätyskauppa. Digitointi on tarjonnut kolme työtoimintapaikkaa valokuvien käsittelystä kiinnostuneille.

Henna on ollut JaloHankkeessa kolme kuukautta ja tykkää työstään. Aikanaan hänen opintonsa katkesivat allergian takia.

Kolmen kuukauden sopimus

Hankkeeseen tulevat haastatellaan, ja työntekijän kanssa tehdään kolmen kuukauden sopimus, johon pitää sitoutua. Haastattelussa etsitään ongelmakohdat ja ratkaisut niihin. Jos on esimerkiksi vaikeaa herätä aamulla, voi tulla iltapäivävuoroon.

– Ihmisiä pyritään aktivoitumaan. Joidenkin kohdalla voitto on jo se, että henkilö saadaan tulemaan paikalle. Hanke nostaa itsetuntoa, tuo arkeen rytmiä sekä sosiaalisia suhteita. Pajalla ei luoda minkäänlaisia tuotannollisia paineita; jokainen tekee asiat lähtökohtiensa puitteissa, Hyppönen kertoo.

Ennen kaikkea työ on kivaa. Etenkin miehille sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkutyö on erittäin mielekästä.

– Aamulla herää ja miettii, että mitäköhän tänään tulee vastaan. Että mitäköhän tänään puretaan, miettii 60-vuotias sekatyömies Raimo, joka on ollut JaloHankkeessa vajaan vuoden.

"On jännä katsoa, miten porukalla kädentaidot ja motoriikka kehittyy. Moni on ollut pitkään tekemättä mitään, ja äkkiä parin viikon jälkeen työkalut alkavat pysyä käsissä."
Esa Hyppönen, pajavastaava

Rauno alkaa aukaista silitysrautaa.

– Täällä näkkee mitä nää laiteet on syöny. Mitä on niiden sisällä.

Tarkkuutta vaativaa purkutyötä ei voi koneellistaa, varsinkaan, jos jaloaineita sisältävät osat halutaan erotella ekologisesti. Koulutusta ei tarvita. Hyppösen mukaan työhön vaaditaan vain tarkkaa silmää, vakaata kättä sekä halua työskennellä.

– Työ tekijäänsä opettaa. On jännä katsoa, miten porukalla kädentaidot ja motoriikka kehittyy. Moni on ollut pitkään tekemättä mitään, ja äkkiä parin viikon jälkeen työkalut alkavat pysyä käsissä.

Työturvallisuus on ykkösasia, haitallisia aineita sisältävät laitteet ovat tiedossa. Työpajalla ei ole tapahtunut yhtään työtapaturmaa.

– Laastareilla on selvitty, Hyppönen sanoo.

39-vuotias Jusa purkaa tietokoneen parissakymmenessä minuutissa. – Jos ei ole ruuvi jumissa.

Toimivat tietokoneet kunnostetaan uudelleen käyttöön

Yritykset ja kaupunki lahjoittavat paljon tietokoneita uusiessaan laitekantaansa. Toimiva laite, jolla on selvästi vielä elinkaarta jäljellä, valmistellaan pajalla uudelleen käyttöön. Se tarkastetaan, testataan ja varustetaan uudella ssd-levyllä. Tietoturvan takia kaikki dataa sisältävät tallennusvälineet tuhotaan.

– Kierrätetty yrityskannettava on usein halutumpi kuin uusi markettikone, koska niissä riittää tehoa ja kestävyyttä. Myymme myös paljon oheislaitteita, näyttöjä, tulostimia, näppiksiä, hiiriä, välijohtoja ja adaptereita. Myymälän lisäksi meillä on oma kauppapaikka netissä tori.fi:ssä, Hyppönen kertoo.

Yhdistyksellä on suuri huoli toiminnan ylläpitämiseen tarvittavan rahoituksen riittämisestä.

– Tähän toivottaisiin yhteiskunnalta suurempaa panostusta. Toiminnan hiipuminen olisi sääli, koska tarve tällaiselle on ilmeinen, Hyppönen miettii.

Kun jalometalleja otetaan käyttöön aina uudestaan, niitä ei tarvitse louhia maaperästä.

Myös kirjoja kierrätetään

Uusinta työn sisältöä on saatu kirjoista ja niiden lajittelusta. Kirjat esikäsitellään eristemateriaaleja valmistavalle yritykselle.

26-vuotias Henna repii kirjoista kansia. Auts.

Esa Hyppöstä naurattaa.

– Älä huoli. Yritetään poimia aarteet pois. Ne menevät kirpparille.

Henna on ollut työttömänä vuodesta 2015. Ammattiopinnot katkesivat allergian takia.

– Se pisti tosi pohjalle. Mutta on sieltä noustu ja noustaan vielä enemmän.

– Kun jäin työttömäksi, olin vain kotona, mitä nyt vein koiraa ulos. Valvoin yöt, nukuin päivät. JaloHanke tuo elämään ennen kaikkea säännöllistä rytmiä. Aloitin täällä kolme kuukautta sitten. Olen kokeillut myös muita kuntouttavia työmuotoja ja tästä tykkään eniten.

– Ja Esa on ollut tosi paras. Ymmärtäväinen, ei mikään tosikko. Huumorilla täällä vedetään, Henna sanoo ja repii hymyillen Henning Mankellin kirjasta kannet pois.

Aputonni käytetään uusiin työkaluihin.

Anna aikaa lähellesi

  • Yksinäisyys on kansamme tauti, josta kärsii ajoittain joka viides. Hyvä yksinolo on voimaa, mutta ulkopuolisuus ja syrjään jääminen raskas taakka. Ei ole yksinäisen vastuulla tulla pois syrjästä: yhteisön tehtävä on ottaa jokainen lähelle ja mukaan. Se vastuu on minun ja sinun, meidän kaikkien.
  • Vuonna 2020 Apu-lehti haastaa jokaisen antamaan 2020 minuuttia lisää aikaa ihmisille lähellään. Arkinen ystävällisyys, huomio, sana, apu. Niitä me kaikki voimme toisille antaa.
  • Tule mukaan Anna aikaa -haasteeseen ja testaa, kuinka paljon sinulla on jäljellä aikaa läheistesi kanssa: apu.fi/teemat/aikaa-yhdessa
  • Tänä vuonna Apu-lehti tukee joka kuukausi tuhannella eurolla hanketta, joka ehkäisee tai poistaa yksinäisyyttä. Ehdota Apu-tonnin saajaa: apu.fi/artikkelit/apulaiset
Julkaistu: 16.10.2020
1 kommentti