Upeita vuorimaisemia, koskettavaa historiaa ja viiniharvinaisuuksia – Tällainen maa on harvojen tuntema Armenia
Armenia saattaa yllättää. Vuoristovaelluksen päätteeksi siellä voi palkita itsensä viinillä Jerevanin tunnelmallisissa baareissa. Itä-Eurooppaa ja Aasiaa paljon kolunnut toimittaja Juho Kääriäinen esittelee Armenian parhaat löydöt.
Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Miksi kannattaa lähteä juuri Armeniaan?
Kaukasiassa sijaitseva Georgia on alkanut saada mainetta matkailukohteena, mutta sen eteläisen naapurin Armenian tuntee edelleen vain harva. Maa onkin todellinen seikkailijan pieni löytö, jossa yhdistyvät viinikulttuuri, luontomatkailu ja pitkät kulttuuriperinteet. Halusitpa vaeltaa rinkka selässä tai tutkia kaupunkeja hyvästä ruuasta nauttien, Armenia tarjoaa huippukokemuksia edullisesti.
Noin kolmen miljoonan asukkaan sisämaavaltio rajoittuu pohjoisessa Transkaukasian vuoristoon, ja etelässä sen naapureina ovat Turkki, Iran ja Azerbaidžan. Nyky-Armenia on vain pieni osa historiallisesta Armenian kuningaskunnasta, joka ulottui laajimmillaan Välimereltä Kaspianmerelle.
Millaiset suhteet maalla on naapureihinsa?
Historiallisesti Armenia on joutunut valitsemaan liittolaisuuden Turkin ja Venäjän välillä. Kumpikaan ei ole ollut ideaali kumppani. Suhteita Turkkiin varjostaa 1900-luvun alun kansanmurha, jossa Turkki vainosi ja murhasi kenties jopa miljoona armenialaista. Turkin tarjoama islaminusko ei ole sekään ollut armenialaisten mieleen. Eräs paikallinen viininvalmistaja totesi minulle: ”Venäjän kanssa on sentään saatu pitää oma uskonto.”
Suuret naapurimaat varjostavat Armeniaa, mutta kansallistunne elää täällä vahvana.
Jos olet kuullut Armeniasta jotakin uutisissa, asia todennäköisesti liittyy Vuoristo-Karabahiin. Se on Azerbaidžanissa sijaitseva kiistojen ja sotien kohteena ollut alue, jonka väestöstä suurin osa oli viime aikoihin asti armenialaisia. Mahdolliset levottomuudet eivät yleensä estä Armeniassa matkailua, mutta maan turvallisuustilanne kannattaa tietysti tarkistaa ennen reissua.
Millainen kohde on pääkaupunki Jerevan?
Noin miljoonan asukkaan kaupungin arkkitehtuurissa huomio kiinnittyy puistoihin sekä massiivisiin, entisöityihin terrakotan värisiin rakennuksiin. Kansallistunne näkyy Jerevanin katukuvassa ja kuuluu ravintoloissa, joissa paikalliset heittäytyvät mielellään keskusteluun maan historiasta ja kulttuurista. Seiniltä voi lukea iskulauseita: ”tanssimme yhdessä, kaadumme yhdessä”. Piskuinen Armenia kokee olevansa joka puolelta suurempien jättiläisten puristuksessa.
Kulttuuria Jerevan tarjoaa esimerkiksi oopperan ja taidemuseoiden muodossa. Kansallistaiteilijan asemaan nostetun Martiros Sarjanin (1880-1972) kotimuseo on vierailun väärti.
Kiehtova kohde on noin 300-metrinen ”Vesiputous”, kalkkikivinen rakennelma vanhankaupungin laidalla. Sen sisällä on Cafesjian-taidekeskus, ja katseltavaa löytyy alueella muualtakin. Kannattaa nousta monumentin 572 porrasta ylös näköalapaikalle. Vesiputousta suosivat myös paikalliset nuoret rakastavaiset, jotka toisiinsa kietoutuneina täplittävät julkisivua. Alas tultua voi levähtää kahvilassa tai viinibaarissa Ranskan aukiolla.
Millaisen makumatkan Armenia tarjoaa?
Armenia on maailman vanhimpia viininviljelyn alueita, ja paikallisia viinejä kannattaa maistaa. Jerevan tarjoaa myös yllättävän hyvää ruokakulttuuria. Michelin-paikkoja ei kaupungista löydy, mutta perinneruokia on viilattu laadukkaiksi. Esimerkiksi legendaarisessa kellariravintola The Clubissa voi syödä niin lampaanpäätä kuin crème brûléeta fiinissä ympäristössä. Ravintola hapattaa oman leipätaikinansa ja fermentoi kasviksia niille tehdyssä kaapissa.
Jerevaniin on perustettu viime vuosina lukuisia viiniin ja ruokaan erikoistuneita paikkoja, kuten Sarjan-kadun ravintola In Vino.
”Aiemmin katu oli täynnä toimistotarvikkeita ja printtauspalveluja tarjoavia kivijalkaliikkeitä. Ei ollut tavatonta nähdä aamuisin ihmisiä nukkumassa kadulla”, kertoo In Vinoa pitävä Mariam Saghateljan.
Nyt seudulla voi tuntea melkein astuvansa entisaikojen belle époque -Pariisiin trendikahviloineen ja katusoittajineen. Jerevan ei kuitenkaan ole enää nykyisin superedullinen ruokakohde – sen hintataso on Viron luokkaa. Hyvä pullo viiniä maksaa vanhankaupungin ravintolassa 20–40 euroa.
Muualla Armeniassa hinnat ovat matalampia, ja hyvän illallisen juomineen nauttii parilla kympillä. Edullisimmat yösijat taas alkavat maassa noin 10 eurosta.
Mitä muuta Armeniassa kannattaa kokea?
Vaelluksista kiinnostuneille sopii Thru-Hike Armenia -reitti, joka on osa pitkää Transcaucasian-reittiä. Pieniä päiväpatikointeja löytyy esimerkiksi Garnin kylästä, jossa on hyviä majapaikkoja sekä seudun jokilaaksossa vaikuttava kalliomuodostelma.
Kuuluisa Araratvuori on armenialaisille kansalliskulttuurin symboli. Yli viisikilometrinen jätti sijaitsee nykyään Turkin puolella, mutta sitä voi ihailla Armeniassa vaikka päiväretkellä Khor Virapin luostarille. Sinne pääsee pääkaupungista bussilla noin euron hinnalla, ja tarjolla on myös opastettuja käyntejä. Ikivanhat kirkot ja luostarit ovat täällä muutenkin keskeisiä nähtävyyksiä. Armeniaa pidetään maailman ensimmäisenä kristittynä maana: kristinuskosta tuli sen valtionuskonto jo 300-luvun alussa.
Armenia oli maailman ensimmäinen kristitty maa, ja kirkot ovat sen tärkeitä nähtävyyksiä.
Sevanjärvi on paikallisille kansallisaarre, ja sen rannoilta löytyy niin kalaravintoloita kuin kävelyreittejäkin. Drakhtikista Kalavanin ”ekokylään” vievä reitti sopii pientä haastetta haluavalle.
Miten maan viineihin voi tutustua syvemmin?
Monilla perheiden pitämillä viinitiloilla voi vierailla, ja niistä saa vinkkejä viinibaareista. Pienimmät paikat valmistavat juomia talonsa kellarissa. Esimerkiksi pariskunta Hrant ja Marine Jeghiazarian pitävät Azaria-viinitilaa, joka tuottaa noin 15 000 pulloa vuodessa. Vierailulle heille ei kannata mennä täydellä vatsalla, sillä Marine saattaa olla kattanut ruokapöydän odottamaan viinituristia. Paikallinen tapa on viedä pieni lahja jonkun luo mennessä. Vierailusta ei usein veloiteta mitään, mutta osta tietysti jokunen pullo tilan viinejä.
Miten Armeniaan pääsee?
Suomesta ei ole sinne suoria lentoja, mutta meiltä on edullisia lentoja Milanoon, josta pääsee halvalla Jerevaniin. Armenian sisällä voi liikkua bussilla, taksilla, kimppataksilla tai liftaten. Kaikkiin asioihin löytyy täällä ratkaisu paikallisten avulla, myös matkailijalle.
Tätä matkaa suosittelen
"Armenia sopii omatoimisille, kokeneille reissaajille, jotka pitävät esimerkiksi luontoretkeilystä. Aikaa tarvitaan vähintään viikko, mieluummin pari. Maassa kiertelyn voi yhdistää myös matkaan Georgiassa. EU-kansalainen ei tarvitse viisumia näihin maihin, ja Jerevanin ja Tbilisin välillä kulkee juna."
-Juho Kääriäinen
