Apu

Apua arkeen verottomasti – harva tietää tätä etua


Tiesitkö, että voit ostaa arkeesi apua hyvin edullisesti, mikäli toimintakykysi heikkenee äkillisesti esimerkiksi sairauden, uupumuksen tai onnettomuuden sattuessa? Tämä veroetu kuuluu kaikille, iästä riippumatta.
Kuvat Fotolia

Maamme sosiaalihuoltolakiin kirjattiin vuonna 2006 veroetuus, jota harva suomalainen osaa vieläkään käyttää edukseen.

Kyse on oikeudesta ostaa tilapäisiä, arkea helpottavia kotihoidon palveluja ilman arvonlisäveroa – ja ostetuista palveluista voi lisäksi hakea verotuksessaan vuosittain enimmillään 2 400 euron kotitalousvähennyksen.

Näin palvelujen hinta putoaa lähes puoleen: esimerkiksi kotisiivousta voi ostaa alle 20 euron tuntihinnalla, kun hinnastoissa kulu on usein 40 euroa tunnilta.

Nämä arvonlisäverottomat palvelut ovat jokapäiväistä henkilökohtaista selviämistä tukevia, kuten ateria-, siivous-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus- ja saattajapalvelut tai vaikkapa polttopuiden kantamista sisälle tai lumenluontia portailta.

Suuret kiinteistö- ja kesämökkipalvelut sekä esimerkiksi laajat pihanhoitopalvelut ja remontit eivät kuulu näihin arvolisäverottomiin palveluihin. Niistäkin voi kuitenkin hakea normaalisti kotitalousvähennystä verotuksessaan.

Palvelua ostavan aikuisen oma arvio riittää

Kotipalvelujen arvonlisäverottomuuden edun saa jokainen henkilö, joka arvioi toimintakykynsä heikentyneen väliaikaisesti. Oikeuden saamiseen ei tarvita lääkärintodistusta tai kunnan sosiaalihuollon lausuntoa, vaan palvelua ostavan aikuisen oma arvio riittää.

Tulot ja varallisuus eivät vaikuta oikeuden saamiseen.

Oikeus palveluun ei myöskään ole ikärajoitteinen: suurperheen äidin, äkillisesti sairastuneen opiskelijan tai vaikkapa masentuneen aikuisen ja lonkkaleikkauksesta palaavan ikäihmisen toimintakyky voi olla yhtä lailla heikentynyt.

– Toimintakyvyn heikkeneminen tuo oikeuden kenelle tahansa. Ihminen itse perustelee, kuinka kyky on heikentynyt. Tämä tuntuu kieltämättä liian hyvältä ollakseen totta, mutta oikeus alvittomiin kotipalvelun tukipalvelujen ostoon tulee perustuslaistamme, kuluttajatutkija Taija Härkki selittää.

Oikeus päättyy, kun toimintakyky palaa

Alvittomuutta palvelujen hinnasta ei saa takautuvasti. Jokaisen pitäisi olla oikeuksistaan tietoinen.

– Usein palveluita ryhdytään miettimään, kun ikää karttuu ja tarvitaan apua esimerkiksi siivoukseen. Uupumus voi silti yhtä hyvin kohdata omaishoitajaa tai synnytyssairaalasta palaavaa suurperheen äitiä, jota odottaa kotona flunssainen perhe, Härkki muistuttaa.

Harva meistä osaa ryhtyä selvittelemään vero-oikeuksiaan kaatuessaan liukkaalla jalkakäytävällä, joten tämän oikeuden olemassaolo on hyvä pitää mielessä vastaisen varalle.

– Esimerkiksi vaikeasta sairaudesta kotona toipuva potilas voi hyvin ostaa alvittomia palveluja siihen asti, kunnes paranee.

Kun palveluja ostavan uupumus tai muusta syystä heikentynyt toimintakyky palautuu normaaliksi, oikeus alvittomiin palveluihin päättyy. Palveluja voi toki yhä ostaa sen jälkeenkin verollisella hinnalla, mikäli vaikkapa mieltyy palvelun laatuun.

Vaikka palveluntarjoajat mielellään tekisivät kotipalveluista säännöllisiä, Härkki painottaa, että alvittomia palveluita voi ostaa kertaluonteisestikin – tai vaikkapa vaihtaa joka siivouskerralla yritystä normaaliin kuluttajatapaan.

– Alvittomuutta varten tarvittavan palvelusuunnitelman ja -sopimuksen tekeminen eivät sido asiakasta jatkamaan palvelun ostamista. Hän voi vaihtaa myyjää samalla lailla kuin kampaajaakin.

Verottajalla ei velvollisuutta informoida

Taija Härkille alvittomista palveluista valistamisesta on tullut sydämen asia. Hän on ollut mukana perustamassa yleishyödyllistä elias.fi-verkkosivustoa.

– Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on kannustanut meitä tekemään listaa palvelutarjoajista elias.fi-sivuille. Verottajaa ei nimittäin velvoteta informoimaan tästä veroetuudesta eikä mikään muukaan taho tätä kuluttajille markkinoi, hän harmittelee.

Tutkijan mukaan on ymmärrettävää, että oikeus ostaa palveluita ”kunnan ohi” edullisesti tuntuu monesta suomalaisesta vähintään rikolliselta. Toisille sosiaalipalvelu-termi kalskahtaa korvaan.

– Moni sanoo, ettei ole ennenkään tarvinnut sosiaalipalveluita. Sehän tarkoittaa silti tässä vain sitä, että julkinen sektori valvoo näiden palveluiden hyvälaatuisuutta. Vaikeinta tässä on löytää itselle sopiva palveluntarjoaja, jolla on oikeus myydä palveluita alvittomasti, Härkki sanoo.

Tuplaetu

Alvittomien palveluiden tuplaetu on se, että jo alennetut palvelut saa lisäksi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan kotitalousvähennyksenä. Näin todellinen kulu kotiavusta on vieläkin alhaisempi.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia kuluja on toki paljon muitakin kuin nämä arvonlisäverottomat kotipalvelut.

Kotitalousvähennystä voi hakea itselleen kolmella tavalla: joko heti verovuoden alussa, suuremman ostoksen yhteydessä tai tavanomaisimmin verovuoden jälkeen veroilmoituksen palauttamisen yhteydessä.

Kaikissa tapauksissa veroilmoitusta palauttaessaan on täytettävä erikseen kotitalousvähennyslomake numero 14.

Jos ikkunanpesu maksaa 40 e/h, huonokuntoista laskutetaan 32,26 e/tunti (alv 0 %, AVL 37§). Kotitalousvähennyksenä saa vähentää 50 % alvittomasta hinnasta, joten lopullisesti maksettavaksesi jää 16,13 e/h.

Tänä vuonna veroilmoituksen jättöpäivä on joko 7., 14. tai 20. päivä toukokuuta. Kotitalousvähennystään voi ryhtyä kirjailemaan sähköiseen OmaVero-palveluun jo nyt.

Kotitalousvähennyksen enimmäisraja on yhdeltä henkilöltä 2 400 euroa vuodessa. Mikäli puolisoilla on vähennykseen oikeuttavia kuluja vuodelta enemmän kuin maksimimäärä, kannattaa ilmoittaa vähennykset täysimääräisinä ensin toisen verotukseen, sitten jatkaa toisen.

On hyvä muistaa, että verovähennyksen saa se henkilö, joka on palvelun maksanut – muttei välttämättä käyttänyt. Esimerkiksi ikääntyneelle pariskunnalle voidaan ostaa verovähennyksiin oikeuttavia kotipalveluita vaikkapa 7 200 euron arvosta, jos vähennykset ilmoitetaan täysimääräisinä parin ja heidän yhden lapsensa verotuksessa.

Mikään ei estä menemästä vielä pidemmälle: lapsenlapsikin voi ostaa isoäidilleen keväällä ikkunanpesupalvelun – ja hyvän mielen lisäksi saa kotitalousvähennyksen veroihinsa!

Näin otat alvittomat palvelut ­käyttöösi

­Kuka voi anoa? Ensin pitää löytää rekisteröitynyt, yksityinen sosiaalipalvelujen tarjoaja. Yhteydenoton voi tehdä palveluja tarvitsevan henkilön puolestankin.

Osa Suomen kunnista ja kaupungeista on tehnyt rekisterin alvittomien palvelujen tarjoajista, esimerkiksi Vantaalla heitä on jo 120. Palveluntarjoajat löytyvät kunnittain myös Elias.fi-verkkosivulta.

Myyjän velvoite on tuoda palvelun ostajan kotiin kaksi asiakirjaa: palvelusuunnitelma ja -sopimus. Lomakkeet täytetään yhdessä.

Palvelusuunnitelmassa asiakas kertoo omin sanoin, miten hänen toimintakykynsä on heikentynyt, esimerkiksi iän tuomat rasitteet, muistisairaus, lonkkaleikkaus, uupuminen omaishoitajana tai pienten lasten kanssa. Hän vahvistaa tiedot oikeiksi allekirjoituksellaan.

Kirjallisessa, allekirjoitetussa palvelusopimuksessa ostaja puolestaan määrittelee, mitä tehdään, kuinka usein ja miten hänen kodissaan toimitaan.

Palvelusopimuksen tekeminen on palveluntarjoajan vastuulla. Halutessaan sopimuspohjia voi käydä vilkaisemassa Elias.fin sivuilla.

Oikeus palveluiden alvittomaan hintaan ei pakota säännölliseen palvelujen ostoon. Palvelusopimukseen voidaan kirjata: ”Asiakas kutsuu tarpeensa mukaan.”

Jos asiakas on oikeutettu palvelun alvittomaan hintaan, hän maksaa palvelustaan edullisemman hinnan. Alv-vähennys jää viime kädessä palveluntarjoajan ja verottajan väliseksi asiaksi.

Muista vähentää alvittomat kotipalvelut myös veroilmoituksen kotitalousvähennyksessä!

Julkaistu: 12.4.2019