Avun uusi päätoimittaja on Ville Pernaa: ”Pitää tehdä rehellistä, koskettavaa ja suoraviivaista”

Apu-median uusi päätoimittaja on Ville Pernaa, 49. Hän aloittaa työnsä A-lehdissä 1. lokakuuta ja päätoimittajana 1. marraskuuta. Avun pitkäaikainen päätoimittaja Marja Aarnipuro jää eläkkeelle syksyllä.

– Olen tosi fiiliksissä tästä. Apu on hieno, perinteinen ja suuri brändi, jota pääsen vetämään, Pernaa sanoo.

Pernaa siirtyy tehtävään VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) viestintäjohtajan pestistä. Hän on aikaisemmin ollut päätoimittajana Suomen Kuvalehdessä, Parnassossa ja Kanavassa. Hän on toiminut myös Turun yliopistossa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana. Koulutukseltaan Pernaa on valtiotieteiden tohtori.

Pernaa kuvaa paluutaan journalismin pariin mieluisaksi.

– Journalismi on kutkuttava laji. Sen tempo sopii minulle.

Apu-lehti voi vaikuttaa yhteiskunnan polarisaation eli kahtiajakautumisen vähenemiseen, Pernaa ajattelee. Suomessa media on jossain määrin keskittynyttä: isot toimitukset ovat Helsingissä, ja pääkaupungissa keskitytään pitkälti ruuhka-Suomen asioihin. Maakuntalehdillä on tärkeä tehtävänsä, mutta niiden näkökulma on alueen asioissa.

Pernaa katsoo, että Avun rooli on rakentaa siltoja maakuntien ja Helsingin välille. Sillä tavalla pelot ja ennakkoluulot voisivat hälvetä.

– Apu on tärkeä media siinä mielessä, että se on koko Suomen media. Printtilehdellä on 250 000 lukijaa ja Apu360-verkkosivustolla julkaistaan kattavasti juttuja ja sisältöjä, koskettavaa journalismia ympäri Suomea.

– Pitää tehdä rehellistä, koskettavaa ja suoraviivaista. Tästä syntyy laadukas kokonaisuus.

Pernaa korostaa, että median tehtävä on kertoa lukijoille muistakin kuin omalle elämäntavalle tyypillisistä näkökulmista.

– Ihmisten pitäisi avoimemmin suhtautua toisilla tavoilla eläviin ihmisiin. Ei meistä kukaan ole sellainen, jolla olisi koko Suomi tai yhteiskunta hallussa. Jokaisella meistä on omat taustamme ja historiamme. Jokaisella on oma avaimenreikänsä, josta maailmaa katsoo. Pienen avaimenreiän pitäisi muuttua ovisilmäksi, joka näyttää koko käytävän.

Kaiken kaikkiaan suomalainen journalismi voi Pernaan mielestä hyvin, eikä ennen ollut paremmin. Nykyään ymmärretään erityisen hyvin, mistä lukijat pitävät, kiitos verkkoanalytiikan.

– Kaikille nostalgikoille suosittelen hankkimaan 1980-luvun sanomalehden. Olen tutkijan urallani niitä todella paljon lukenut. Voin vakuuttaa, että aika kultaa muistot. Median laadullinen kehitys, toimittajien osaaminen ja yleisön huomioiminen ovat kehittyneet merkittävästi.

Pernaa kuitenkin lisää, että verkkoanalytiikan on oltava renki eikä isäntä. Pahimmillaan analytiikan seuraaminen voi toimituksissa johtaa siihen, että kaikissa medioissa on joka päivä samankaltaisia juttuja.

– Muunlaiset jutut saattavat jäädä analytiikkanäkökulman taakse. Olen sen verran vanhanaikainen, että en usko saarnaamiseen siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta journalismin sivistystehtävään uskon. Lukija ei välttämättä tiedä kaipaavansa jotain. Nämä puuttuvat katvealueet pitäisi löytää.

Pernaa saa työpöydälleen digisiirtymää tekevän Apu-median. Hän päätoimittaa Apu-viikkolehden lisäksi myös Apu360-sivustoa, Apu Terveyttä sekä Apu Ristikot -lehteä.

– Avun 91-vuotias printtilehti on ihmisille tosi tuttu brändi, mutta haluan nostaa esille Apu360-sivuston ja sovelluksen. Se on hieno kokonaisuus, jossa on usean brändin juttuja. Sen tunnettuuden lisääminen, ihmisten vakuuttaminen sen laadusta ja lukijoiden löytäminen on mielenkiintoinen osa uutta työtä.

Turun liepeillä asuvan Pernaan arki ei muutu merkittävästi syksyllä. Hän kertoo pendelöineensä Helsinkiin niin kauan kuin Suomessa on ollut käytössä Pendolinoja. VR:n sovellus näytti hänellä viime vuonna 1 000:a junassa istuttua tuntia.

– Eikä tunnu missään. Juna on hieno matkustamisen tapa, sen ajan pystyy käyttämään hyödyksi.

Vapaa-ajallaan Pernaa pelaa jalkapalloa Paimion Hakan ikämiesjoukkueessa.

– Koitan pelata erilaisia pallopelejä niin paljon kuin jalkapallossa turmeltuneet polvet antavat myöden.