Miltä yksisarviset näyttivät? – Miten ensimmäinen ihminen syntyi? – Voiko pudonneen ruoan syödä, jos sen nostaa nopeasti? – Apu-Juniorin tiedekysymykset

Miltä yksisarviset näyttivät? – Miten ensimmäinen ihminen syntyi? – Voiko pudonneen ruoan syödä, jos sen nostaa nopeasti? – Apu-Juniorin tiedekysymykset
Apu Juniorin tiedekysymykset syventyvät yksisarvisten mysteeriin, ihmisen syntyyn ja ruoan säilyvyyteen syömäkelpoisena kodin lattialla.

”Kuulin, että yksisarvisia on oikeasti ollut olemassa – Miltä ne näyttivät?”

Sateenkaaren värisiä yksisarvisia ei tiettävästi ole oikeasti elänyt, mutta eräänlainen yksisarvinen kyllä tunnetaan.

Siperiasta Venäjältä on löydetty pääkallo, joka kuului 35 000 vuotta sitten eläneelle yksisarviselle sarvikuonolle (Elasmotherium sibiricum). Aiemmin lajin ajateltiin kuolleen sukupuuttoon jo yli 100 000 vuotta sitten.

Siperian yksisarvinen ei ollut mikään kevyt taikahevonen vaan painoi 3500 kiloa. Se söi ainakin ruohoa, kertovat tutkijat The Sun -lehdelle.

”Miten ensimmäinen ihminen syntyi?”

Ihminen on eläinlaji muiden joukossa. Eläinlajit syntyvät vähitellen sukupolvesta toiseen muuttuen. Niiden täytyy kehittyä, koska elinympäristöt muuttuvat. Sitä sanotaan evoluutioksi. Ihminen on kehittynyt jääkaudella Afrikassa nykyisten isojen apinoiden kaltaisista eläimistä.

Afrikassa ei ollut jääkaudella kylmä, mutta kuivuus oli usein ongelma. Ihmiselle kehittyi suuret aivot, jotta hän pystyi suunnittelemaan ja muistamaan tärkeitä asioita, kuten mistä löytyy ruokaa.

Isojen aivojen avulla ihminen myös kehitti puheen. Ihminen oppi kävelemään kahdella jalalla, jotta kädet olisivat vapaat. Ihmiset, joilla oli isot aivot, näppärät kädet ja nopeat jalat, pärjäsivät hyvin ja saivat paljon lapsia. Niistä lapsista ja heidän jälkeläisistään polveutuvat nykyiset ihmiset.

  • Kysyjä: Perttu, 9
  • Vastaaja: Suvi Viranta-Kovanen, dos., yliopiston lehtori, anatomian osasto, Helsingin yliopisto

”Voiko pudonneen ruoan syödä, jos sen nostaa nopeasti?”

Jos leipä putoaa keittiön kuivalle lattialle, ainakin minä syön sen. Jos se putoaa voipuoli alaspäin, siihen voi tarttua roskia, ja siksi sitä voi olla epämiellyttävää syödä.

Bakteereista en niinkään välitä, sillä suomalaisen kodin kuivalla lattialla on harvoin ihmiselle vaarallisia mikrobeja. Jos leipä putoaa märälle ja likaiselle lattialle, jättäisin kostuneen leivän syömättä.

Mikrobit lisääntyvät kosteissa paikoissa ja siirtyvät leipään heti, kun se kostuu, eli alle sekunnissa.

  • Kysyjä: Anna, 9 vuotta
  • Vastaaja: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, Turun yliopisto

Julkaistu: 16.10.2020
1 kommentti