Apu

Näyttelijä Anu Sinisalo: "Hermoni menevät ikäsyrjinnästä – yli viisikymppisten on todella vaikeaa työllistyä uudelleen"

Näyttelijä Anu Sinisalo: "Hermoni menevät ikäsyrjinnästä – yli viisikymppisten on todella vaikeaa työllistyä uudelleen"
– Vaikka tämä koskee valtaosin naisia, kyllä miehetkin saavat osansa. En voi ymmärtää, että koulutus ja kokemus voidaan työnantajan puolelta ohittaa noin vain. Kaikkia ikäryhmiä tarvitaan, jotta voidaan oppia ja kehittyä, Anu Sinisalo sanoo.
Julkaistu: 11.4.2021
Jatka lausetta Anu Sinisalo: Luulin itsestäni liikoja ... oman fysiikkani suhteen. Menen yhä edelleen siihen mielen ansaan, että kehoni on kolmekymppinen. Tämä saa minut myös nauramaan itselleni. Huomaan olevani kömpelömpi ja palautumiseen menee aikaa. Polvileikkauksen jälkeen toinen jalkani ”ajattelee hitaammin”. Ihan kuin se huutelisi, että ”älkää nyt hötkyilkö, kyllä me ehditään”. Hyvä muistutus siitä, että vähemmälläkin hosumisella ehtii kyllä.
Yrityksistäni huolimatta en ole saanut aikaiseksi kahden seinän maalausta. Suunnitelmissani olen kyllä jo pitkällä, ainakin ajatuksissani. Ongelmana on, että mielikuvissani sinkoilen värivaihtoehtojen välillä. Yhtenä päivänä olen varma että seinän tulisi olla vihreä, toisena taas olen vakuuttunut punertavista sävyistä. Kolmantena vaihtoehtona olen suunnitellut tapetointia. No, toistaiseksi seinät ovat neutraalin vaaleat, kunnes siirryn mielikuvittelusta konkretiaan.
"Olen kasvanut vahvojen naisten ympäröimänä ja saanut osani sodanjälkeisen sukupolven selviytymisestä. Olen opetellut periksiantamista, lempeyttä ja että voi myöntää haavoittuvuutensa."
Jos lääkärini ehdottaisi minulle homeopatiaa, melkein voisi sanoa, että kiljuisin riemusta. Kokeilen ja käytän myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja ihan omassa arjessani. Minun mielestä olisi avartavaa, jos lääkehoidon rinnalla voisi olla tukevana hoitomuotona myös muita vaihtoehtoja. Euroopassa tämä on ollut käytäntönä jo ties kuinka kauan. Kunpa Suomessakin uskallettaisiin olla avoimempia uusille asioille.
Hermoni menevät ikäsyrjinnästä. Yli viisikymppisten on todella vaikeaa työllistyä uudelleen. Vaikka tämä koskee valtaosin naisia, kyllä miehetkin saavat osansa. En voi ymmärtää, että koulutus ja kokemus voidaan työnantajan puolelta ohittaa noin vain. Kaikkia ikäryhmiä tarvitaan, jotta voidaan oppia ja kehittyä.
Sukurasitteenani on sitkeys ja sinnikyys, joka menee välillä yli. Olen kasvanut vahvojen naisten ympäröimänä ja saanut osani sodanjälkeisen sukupolven selviytymisestä. Olen opetellut periksiantamista, lempeyttä ja että voi myöntää haavoittuvuutensa. Suvultani olen myös saanut rasitteena hyvän huumorintajun ja luottamuksen, että elämä kantaa vaikeuksienkin yli.
"Uskoisin, että jaan monen kanssa saman pelon, että olen oireeton taudinkantaja."
Liikutun yleensäkin milloin mistäkin. Olen liikuttuvaa sorttia. Kyyneleet saattavat pirskahdella kauneudesta, siitä, että on vaan niin hyvä olla. Välillä solahdan ystävän kertomaan tapahtumaan, että siinä sitten yhdessä vollotetaan silmät punaisina. Itken joka kerta, kun vien koirani eläinlääkäriin. Vaikka kyseessä olisi rokotusten uusinta, kyyneleet punkevat silmäkulmistani. Onneksi ihana eläinlääkäri tuntee minut, koirani ja reaktioni. Siellä on aina paperinenäliinat valmiina odottamassa.
Juuri nyt ottaa päähän näkymättömänä vaaniva korona, joka vaikuttaa meihin kaikkiin globaalisti. Talvinen pimeys ei edesauta eikä anna juuri helpotusta, vaan kääntää katseeni sisäänpäin ja huomaan kuulostelevani mahdollisia oireita. Uskoisin, että jaan monen kanssa saman pelon, että olen oireeton taudinkantaja. Onneksi olen varustettu aimo annoksella maalaisjärkeä. Kaikesta selvitään, vaikka hiukan kärsimättömänä ihmisenä tämä poikkeustilanne voisi olla jo mennyttä aikaa.
Olen lopen kyllästynyt valta-asetelmiin ja sen mukanaan tuomiin väärinkäytöksiin. Tiedän itsekin sortuvani kaikkeen edellä mainittuun, mutta tiedostan myös jatkuvan tarpeeni kehittyä. Ehkä tulevaisuuden ihminen on jo parempi versio itsestään.
Päivitetty 11.4. – Ilmestynyt 22.1.2021
4 kommenttia