Apu

Antti Litja 1938–2022: Suosikkinäyttelijä löysi Mielensäpahoittajasta hengenheimolaisuuden Risto Jarvan elokuviin

Antti Litja 1938–2022: Suosikkinäyttelijä löysi Mielensäpahoittajasta hengenheimolaisuuden Risto Jarvan elokuviin
Kirjailija ja näyttelijä. Tuomas Kyrö voisi olla Antti Litjan poika, mutta Mielensäpahoittajan isänä hän ymmärtää itseään paljon vanhemman miehen mielenliikkeitä. Artikkeli on julkaistu Avussa 36/2014.
Julkaistu: 13.7.2022

Antti Litja on menehtynyt äkilliseen vakavaan sairauteen hoitokodissa 13.7.2022 vastaisena yönä, STT uutisoi. Litja oli 84-vuotias. Suosittu näyttelijä muistetaan muun muassa elokuvista Loma ja Jäniksen vuosi, mutta viime vuosina hänen merkittävin roolinsa oli Mielensäpahoittaja Tuomas Kyrön kirjaan perustuvassa elokuvassa. Apu jututti Kyröä ja Litjaa vuonna 2014 elokuvan tiimoilta. Artikkeli julkaistaan ohessa Litjan muistoksi.

***

Kirjailija Tuomas Kyrö on jo kahvilan peräkammarissa, kun näyttelijä Antti Litja tulee sisään ja heittää purjehduslakkinsa tuolille.

– Siinähän Tuomas jo seisoo niin kuin tammi, koska saarnaa Aaprahammi, Antti Litja siteeraa Seitsemää veljestä.

Juttu alkaa luistaa saman tien, poukkoilee mielleyhtymästä toiseen. Aika kuluu, ulkona sataa ja loppukesän iltapäivä hämärtyy melkein syksyiseksi, mutta kenelläkään ei ole kiire mihinkään. Se on harvinaista tässä maailmanajassa, jonka monet piirteet harmittavat erityisesti Mielensäpahoittajaa.

Mistään mieltä pahoittavista aiheista ei puhuta, sillä kysymys on esitetty liian monta kertaa sekä kirjailijalle että näyttelijälle. Kyrö sanoo siirtäneensä harmituksen aiheensa Mielensäpahoittajaan, ja siellä ne muhivat kaikessa rauhassa.

– Minä taas pahoittaisin mieleni, jos joutuisin vielä näyttämölle yhden nuoremman kollegani kanssa. En kerro kenen, Antti Litja sanoo.

Antti Litja on antanut äänen ja hahmon Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajalle. Litja on harmitellut maailman yhä hullummaksi käyvää menoa radiokuunnelmissa, äänikirjoissa, näyttämöllä ja nyt Dome Karukosken ohjaamassa elokuvassa.

– Olemme tavanneet Mielensäpahoittajan tiimoilta vain muutamia kertoja, mutta astraalitasolla liikumme samassa maailmassa, näyttelijää kolmekymmentäkuusi vuotta nuorempi kirjailija sanoo.

Antti Litja sanoo, että on ihme, miten nuori kirjailija löytää niin osuvia vanhemman miehen aivoituksia.

– Minkään kirjoittaminen ei ole ollut minulle näin helppoa. Sitä paitsi henkinen ikäni oli pitkään kahdeksankymmentä vuotta, nyt se on nuortumaan päin, 40-vuotias Tuomas Kyrö sanoo.

Antti Litja solahti Mielensäpahoittajaksi niin hyvin, että tuntuu siltä kuin rooli olisi kirjoitettu suoraan hänelle. Tai hänestä.

Tuomas Kyrö kertoo, kuka on hahmon esikuva.

– Hänessä on isovanhempiani, joille oli ominaista ”kahvit juodaan kotona eikä bensiksellä” -kulttuuri. Vielä enemmän Mielensäpahoittajassa on hyvän kaverini Erkki-pappaa. Hänen ”kyllä minä mieleni pahoitin” -lauseensa nauratti meitä viisitoistavuotiaita, meille se oli ironinen läppä. Erkki-papalle mielensäpahoittaminen oli totisinta totta.

Hahmo on saanut lisäväriä myös Kyrön lukemien paikallislehtien yleisönosastoista. Niissä valitetaan milloin mistäkin, esimerkiksi alakerrasta kuuluvasta metelistä, vaikka alakerrassa ei asuisi ketään.

Kun Tuomas Kyrö kuuli autoradiosta ensimmäistä kertaa Litjan esittämän Mielensäpahoittajan mietteitä, hän nauroi ääneen.

– Litja oli niin sinut hahmon kanssa, en heti tajunnut hänen esittävän omaa tekstiäni. Se hävetti vähän.

Antti Litja epäili vielä pari vuotta sitten, ettei Mielensäpahoittajasta olisi elokuvaksi, vaan pikemminkin äänikuvaelmaksi.

Hän oli väärässä. Dome Karukosken käsissä elokuvasta kasvaa humaani tarina, jossa Antti Litjan esittämä vanha, maalaismaisemassa ikänsä asunut mies törmää nykymaailman hullutuksiin. Niistä kaiken maailman tekniset vempaimet eivät ole vähäisimpiä: kännykät hipaisunäyttöineen, keraamiset liedet ja jopa ovien lukot, jotka ovat muuttuneet perin monimutkaisiksi.

– Kun lankomieheni ostivat minulle 60-vuotislahjaksi ensimmäisen kännykkäni, en käyttänyt sitä pariin vuoteen. Sitten kehitys tuli eteen ja oli pakko luopua lankapuhelimesta. Ajattelin, että ei saatana, kaikki työt menevät nuoremmille, koska työtarjouksista soiteltiin vain kännykkään, Antti Litja sanoo.

Tuomas Kyrö yllättyi ja ilahtui Karukosken elokuvasta, vaikka käsikirjoitus ja repliikit olivat tietenkin hänelle perin tuttuja.

– Dome Karukoski antoi hahmoille tilaa kasvaa ja löysi tarinaan itsenäisen, oman taiteilijan kulmansa.

Katsoja puolestaan ilahtuu tarinan koskettavuudesta, jopa surumielisyydestä ja huumorista, joka naurattaa ääneen. Hän näkee elokuvassa hengenheimolaisuutta Risto Jarvan 1970-luvun elokuvien kanssa.

Mies, joka ei osannut sanoa ei, Loma- ja Jäniksen vuosi -elokuvien päätähti oli tietenkin Antti Litja.

Koska Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran syntymästä on tänä vuonna kulunut kahdeksankymmentä vuotta, Risto Jarva -seura järjestää syyskuun puolivälissä Utopia nimeltä Filminor -seminaarin Helsingissä Orion-elokuvateatterissa.

– Minutkin on kutsuttu sinne kertomaan Riston kanssa tekemistäni elokuvista, koska olen mukana olleista melkein ainut elossa oleva, Antti Litja sanoo.

Seuraa pitkä tarina Loma-elokuvan filmausvaiheista Rhodoksella, josta kerran viikossa lennätettiin valmista materiaalia koneella Helsinkiin.

Legendaarisessa hiekkarantakohtauksessa Litja seisoo suksineen rannalla, eikä muita ihmisiä näy mailla halmeilla.

– Rantaa pitkin lähestyi saksalaisten turistimammojen joukko bikineissään, kun he huomasivat minut, mutta eivät kameramiestä. Naiset tuijottivat hetken, tekivät täyskäännöksen ja häipyivät kiireen vilkkaa.

Puiset sukset Litja oli itse ottanut mukaansa. Huhun mukaan ne ovat yhä rhodoslaisen baarin nurkassa.

– On siellä jotkut sukset, mutta en ole varma, ovatko ne juuri ne minun sinne viemäni.

Kun Tuomas Kyrö kuuli ensi kertaa autoradiosta Litjan esittämän Mielensäpahoittajan mietteitä, hän nauroi ääneen.

Kuumana ETYK-kesänä vuonna 1975 Tuomas Kyrö oli vuoden ikäinen. Antti Litja oli puolestaan raitistunut varsin kosteiden vuosien jälkeen ja sanoo päässeensä sen vuoksi Tampereelta Helsinkiin.

– Filmasimme Mies, joka ei osannut sanoa ei -elokuvaa ja pelastimme Puu-Vallilan. Kuten elokuvan Kivimäki, Vallilakin oli kaavauhan alla. Sinne suunniteltiin kerrostaloja, mutta Jarvan elokuva vaikutti niin, ettei Puu-Vallilaa purettu. Hän tajusi suojella vanhaa jo ennen muita, Litja sanoo.

Tuomas Kyrö on nähnyt Jarvan elokuvat VHS-kaseteilta muttei arvannut, että niiden päänäyttelijästä tulee hänen tarinansa esittäjä.

Tuomas Kyrö mukailee Arto Paasilinnan Jäniksen vuoden tarinaa romaanissaan Kerjäläinen ja jänis, ja se riemastuttaa Antti Litjaa.

– Jos siitä ikinä tehdään elokuva, voisin olla mielelläni mukana!

Kun Ryhmäteatteri esitti vuonna 2013 Jäniksen vuotta, näytelmä loppui videoon, jossa Antti Litja ojensi porkkanan näyttelijä Robin Svartströmille. Monella katsojalla oli kyynel silmässä, varsinkin, kun Antti Litja istui itse katsomossa näytelmän ensi-illassa.

– Mutta se jäniksen esittäjä Anna-Riikka Rajanen vasta hyvä olikin. Hän teki tänä kesänä Suomenlinnassa loistavan pääroolin Liisa ihmemaassa -näytelmässä, Litja kehuu lapsenlapsensa ikäistä Rajasta.

Mielensäpahoittajan ensi-illan jälkeen kirjailijalla on lupa hellittää hetkeksi. Näyttelijällä ei.

Antti Litja on Mielensäpahoittaja tänä syksynä myös teatterissa. Hänen esittää Kyrön uusimpaan romaaniin perustuvaa monologinäytelmää Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja, joka nähdään lokakuun lopusta lähtien Suomen Kansallisteatterin Willensaunassa.

– Olen tehnyt yli viisikymmentä vuotta näitä hommia, mutta Mielensäpahoittajaan en ole väsynyt. Tulevista töistä on kuitenkin turha puhua, sillä kollegaani Esko Roinetta siteeratakseni, kuka sitä tietää, jos seuraava homma on tuhkattavana oleminen.

Ilosia aikoja on äskeiseen mielipiteeseen sopien Mielensäpahoittajan lähtötervehdys. Siinä tuttu jäärä alkaa valmistautua lähdöistä suurimpaan. Arkusta Mielensäpahoittajalla on oma näkemyksensä. Lisäksi testamentti pitää kirjoittaa, ja siitä pitää tehdä hyvä ja yllättävä niin kuin Huovis-Veikon kolme parasta kirjaa.

Poika tahtoisi tietenkin osallistua isänsä vanhuusajan suunnitelmiin, mutta kukaan muu ei tee niin hyviä päätöksiä kuin Mielensäpahoittaja itse.

Mielensäpahoittaja on emäntänsä kanssa hiljaa monista asioista, mutta Antti Litja ja Tuomas Kyrö eivät.

Antti Litja

Syntymäaika- ja paikka: 21.2.1938 Antreassa.

Ammatti: näyttelijä.

Perhe: Kolme poikaa kolmen eri naisen kanssa. Edvin Laine ilahtui tällaisesta miehisestä kunnostautumisesta.

Tuomas Kyrö

Syntymäaika- ja paikka: 4.6.1974 Helsingissä.

Ammatti: kirjailija.

Perhe: kaksi lasta saman vaimon kanssa.

Kommentoi »