Puolustusministeri Antti Kaikkonen: ”Keskustalle tekisi hyvää haukata happea oppositiossa”

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) istuu puolustusministeriön kokouskabinetissa numero 327, nimeltään ”Marski”, ja näprää puhelintaan.

– Tässä on hieman tilanne päällä, Kaikkonen sanoo.

Hän on saanut hetkeä aikaisemmin tietää, että venäläinen IL-96-300-lentokone on loukannut Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla.

– Silloin kun aloittelin puolustusministerinä, sanoivat että tämä on sellainen rauhallinen herrasmiehen homma. Ja katin kontit, Kaikkonen hymähtää marsalkka Mannerheimin muotokuvan katsellessa hänen selkänsä takana.

Kaikkosen kolme vuotta ministerinä ovatkin olleet kaikkea muuta kuin rauhallisia: Suomen EU-puheenjohtajakausi, pääministeri Antti Rinteen (sd) potkut, Merivoimien uusien korvettien hankinta, koronakriisi, Kabulin evakuointioperaatio, Suomen rauhanajan historian kallein hankinta eli F-35-hävittäjät, Ukrainan sota ja koko ajan lisäkierroksia saava Nato-keskustelu.

– Eipä ole ollut tekemisen puutetta… Mutta toisaalta olen sellainen luonne, että minulle tulee stressi, jos ei ole mitään tekemistä, eli ei minulla ole ollut ongelmia työmäärän kanssa. Mutta totta kai toivon, että maailmassa olisi rauhallisempaa. Ukrainan sota on synkkä eikä koronakaan ole vielä mihinkään kadonnut.

Haastatteluviikolla oli myös lyhyt ja tehokas vajaan päivän mittainen kehysriihi, jossa hallitus hyväksyi sellaisenaan puolustusministerin lähes kolmen miljardin euron lisäysehdotukset Suomen puolustuksen vahvistamiseen – mikä on varsin harvinaista, varsinkin kun samaan aikaan hallituksella on suuria säästöpaineita.

– Kyllähän tässä on nyt tehty historiallisen suuret panostukset puolustuksemme vahvistamiseen. Edeltäjäni eivät ole päässeet – tai joutuneet – tällaisia päätöksiä tekemään.

En pidä itseäni militaristina

Ukrainan sota on saanut suomalaiset kiinnostumaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja reserviläistoiminnasta.

Kaikkonen on itse reservin kapteeni ja jäsen tuusulalaisessa reserviupseerikerhossa.

– Mutta en ole ollut mitenkään erityisen aktiivinen jäsen, vaan enemmänkin hengessä mukana maanpuolustusasioissa.

Muutenkin nykyisestä työnkuvastaan huolimatta Kaikkonen suhtautuu maanpuolustukseen arkirealismilla.

– En pidä itseäni militaristina tai yli-intoilijana tällä sektorilla, sanoisin olevani tavallinen ja terveesti isänmaallinen suomalainen mies.

Eräänlaista ”verenperintöä” alalle Kaikkosen voi kuitenkin sanoa saaneen isältään, joka työskenteli räjähdeteollisuuden parissa. Itse asiassa molemmat vanhemmat ovat koulutukseltaan kemistejä, äidin toimiessa lääketeollisuudessa.

– Paukku & pilleri, Kaikkonen kuvaa vanhempiaan.

Kaikkonen ei siis ole kliseinen kepulainen siinä mielessä, että taustalta ei löydy sukutilaa peltojen keskeltä, vaan perhe asui omakotitalossa Tuusulan keskustaajamassa Hyrylässä. Isä kuitenkin oli mukana keskustan paikallistoiminnassa.

– Sehän voi nuorella miehellä vaikuttaa kahteen suuntaan… Joka tapauksessa kotona seurattiin paljon yhteiskunnallisia asioita, katsottiin uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Sillä oli vaikutusta, että yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa, Kaikkonen kuvailee poliittista heräämistään.

– Lisäksi minulla oli hyvät yhteiskuntaopin opettajat yläasteella ja lukiossa. Ja joidenkin kavereidenkin kanssa teini-iässä tykättiin jutella maailman menosta.

Puoluevalinta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys.

– Vasemmisto ei kotikasvatuksen vuoksi tuntunut omalta, joten pohdin poliittisen kodin löytymistä keskeltä tai oikealta. Varmaan kokoomus olisi ollut helpompi vaihtoehto Tuusulassa, mutta silloisen nuoren miehen silmiin kokoomuslaisten touhu tuntui vähän… Käytetäänkö vielä sellaista sanaa kuin ”snobi”?

– Tuntui, että keskusta on kansanläheisempi ja maanläheisempi vaihtoehto.

Kaikkonen liittyi keskustaan ”noin 16- tai 17-vuotiaana”. Hän sanoo, että puoluevalinnassa on hankalaa löytää täydellinen vaihtoehto.

– Se on pikemminkin vähiten huonon valitsemista. Joka puolueessa on omat pulmallisuutensa.

Kriisistä kriisiin

Pulmallisuutensa on ollut myös pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamalla hallituksella, joka on joutunut hoitamaan päivittäisiä kotimaan politiikan asioita ensin koronakriisin ja nyt Ukrainan sodan keskellä.

Kaikkonen kehuu hallituksen yhteishenkeä tällä hetkellä, josta esimerkiksi hän mainitsee huhtikuun lyhyen ja riidattoman kehysriihen, joka oli vuosi sitten kaikkea muuta: riihi venyi yhdeksänpäiväiseksi ja aiheutti hallituskriisin, kun keskusta veti muita puolueita tiukempaa linjaa talouskurissa.

– Ryhdyin jo siivoamaan työpöytääni täällä ministeriössä ja ajattelin, että eiköhän tämä ollut tässä. Olin sitä mieltä, että ei tämä taida tästä enää oieta.

Vaikka Kaikkonen kehuu erityisesti Ukrainan sodan hitsanneen hallitusta tiukasti yhteen, niin kolmen vuoden varteen on mahtunut ”kaikenlaista”.

– Silloin kun on ollut seesteisempää, ollaan kyllä saatu aikaiseksi riitoja vähän turhankin kanssa.

Lisää Nato-yhteensopivaa aseistusta luvassa

Kaikkonen kuului niihin keskustapoliitikkoihin, joilla ei vuoden 2019 eduskuntavaalitappion jälkeen ”ollut hinkua” hallitukseen. Samoin keskustan viimeviikkoiseen puoluevaltuuston kokoukseen saakka puolue on virallisesti vastustanut Natoon liittymistä.

Silti Kaikkosesta tuli hallituksen puolustusministeri, joka on kiertänyt ympäri maailmaa ostamassa Nato-yhteensopivaa aseistusta Suomelle.

Asetelma hymyilyttää Kaikkosta.

– Ja lisää hankitaan…

– Onhan tässä tapahtunut erittäin merkittävä muutos suomalaisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen. Sen selittää Venäjän hyökkäys Ukrainaan. En ole tästä mielenmuutoksesta pätkääkään yllättynyt, se on ymmärrettävä reaktio tässä tilanteessa.

Omasta Nato-kannastaan Kaikkonen toteaa lyhyesti.

– Eipä se ole ainakaan kielteisempään suuntaan muuttunut.

Keskustaväki ei ole ollut tyytyväinen puolueeseensa

Keskustan kannatus on ollut viime ajat alamaissa. Ylen tuoreimmassa puoluekannatuskyselyssä keskustan suosio oli 12,3 prosenttia, kun taas hallituskollega SDP:n 19 prosenttia.

Oppositiopuolue kokoomus huitelee 26,1 prosentissa.

Kaikkonen uskoo kokoomuksen nykyisen suosion johtuvan puolueen pitkäaikaisesta ja selkeästä Nato-jäsenyyden kannattamisesta. Samaan hengenvetoon hän myöntää, että keskustaväki ei ole ollut täysin tyytyväinen puolueeseensa.

– Pitkä kaari on varmaan se, että kun viime vaalikaudella Juha Sipilän johdolla pantiin taloutta ja työllisyyttä kuntoon, ja saatiinkin talous paremmalle tolalle, epäilemättä tehtiin virheitäkin. Ja nyt taas on koettu, että nykyinen hallitus ei ota velkaantumista riittävän vakavasti – mistä olen hieman, joskaan en täysin eri mieltä.

– Viime hallituskaudella tuli palautetta, että politiikka on liian oikeistolaista ja nyt tulee palautetta, että politiikka on liian vasemmistolaista.

Kaikkonen vaikuttaakin kaipaavan keskustalle eräänlaista tuumaustaukoa oma identiteettinsä suhteen.

– Jossain kohtaa keskustalle tekee varmaan hyvää haukata happea oppositiossa. Onko se sitten seuraavien vaalien jälkeen, sen aika näyttää.

– Säästän lomapäiviä vauvan syntymisen jälkeiseen aikaan. Isyysvapaa on haave, jonka olen ajatellut toteuttaa, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo.

Pandemian siivellä lisää aikaa perheelle

Ennen seuraavia vaaleja Kaikkosille on tulossa onnellinen perhetapahtuma: heinäkuussa 2020 syntynyt Alvar-poika saa sisaruksen kesällä.

– Totta kai se on valtavan iso asia, joka on päivittäin mielessä. Sitä innolla ja onnella odotetaan.

Kaikkosen puoliso on elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa asiantuntijana työskentelevä Jannika Kaikkonen, joka on aikaisemmin toiminut keskustalaisten ministereiden erityisavustajana.

Naisilta yleensä kysytään, miten he pystyvät yhdistämään kiireisen työn ja perhe-elämän. Miesministeri Kaikkonen onkin viime ajat ollut varsin paljon työmatkoilla ja päivät ministeriössäkin ovat olleet pitkiä.

– Totta kai se on jokapäiväinen kysymys ja edellyttää tarkkaa suunnittelua perhepiirissä miten asiat hoidetaan. Koronassa ei montaa hyvää puolta ole ollut, mutta sen aikana minulla ei ollut juurikaan ulkomaanmatkapäiviä. Pystyin sen takia olemaan pikku-Alvarin kanssa ensimmäisen vuoden normioloja enemmän kotona.

Mutta tänä keväänä kalenteri on taas täyttynyt työmatkoista ympäri maailmaa. Kaikkonen aikoo kuitenkin työkiireistä ja Ukrainan sodasta huolimatta tyhjentää kalenteriaan uuden lapsen syntymän kohdalle.

– Tässä kohtaa voisi kai käyttää sanontaa ”ei sota yhtä miestä kaipaa”. Onneksi on sijaisjärjestelyjä.

Kaikkonen aikoo myös pitää vanhempainvapaata, vaikka sellaista ei ministerin työsopimus virallisesti tunne.

– Säästän lomapäiviä vauvan syntymisen jälkeiseen aikaan, ja jossain kohtaa myöhemmin olen sitten vuorostani pidempään kotona. Isyysvapaa on haave, jonka olen ajatellut toteuttaa.