
AntiG – Teatteri Takomossa showpaini, antiikin tragedia ja Hammond-urut löytävät yhteisen sävelen
Kulkeeko nykyihminen kohti vääjäämätöntä ilmastonmuutosta kuin antiikin myytin sankari kohti kohtalon määräämää kuolemaa? Teatteri Takomon AntiG herättelee pohdintaa asiasta.
Kreikkalainen mytologia, showpaini, Hammond-urut. Teatteri Takomon AntiG – traaginen painirunoelma yhdelle naisruumiille yhdistelee monia äkkiseltään toisiinsa täysin liittymättömiä asioita, mutta silti kokonaisuus toimii.
Traagisesti jälkikasvu kärsii jälleen aiempien sukupolvien teoista. Perheelleen loputtoman uskollinen AntiG raahaa symbolisesti ja myös varsin konkreettisesti ensin itsensä sokaissutta isäänsä ja seuraavaksi Polyneikes-veljeään. Sisar hautaa taistelussa kuolleen veljensä, vaikka Theban kuningas Kreon on sen nimenomaisesti kieltänyt kuolemanrangaistuksen uhalla.
AntiG pohjaa Sofokleen Antigone-näytelmään, jonka päähenkilö ei ole ehkä antiikin Kreikan hahmoista se tunnetuin, mutta sitäkin traagisempi. Jos Oidipus-kompleksi on tuttu, tässä on sen lihaksi muuttunut tulos. Antigone on siis Oidipuksen ja tämän äidin Iokasten sukurutsainen tytär, joka ajautuu perheensä vuoksi kuoleman tielle. Veljensä vastoin kuningas Kreonin mahtikäskyä hautaava Antigone päätyy kantamaan suvun kirousta, johon häntä ei voi pitää syyllisenä, ja kuolee jumalten hylkäämänä.

Kreikan maisemien sijaan AntiG tapahtuu showpainikehässä. Showpainin ja antiikin tragedian yhdistäminen ei lopulta sittenkään ole lainkaan niin outoa miltä se aluksi kuulostaa – sekä showpaini että kreikkalainen mytologia ovat nimittäin samaa kauraa saippuaoopperoiden kanssa hulluine juonenkäänteineen. Antiikin tarujen perintö elää nykyään Kauniissa ja rohkeissa ja WrestleManiassa.
Teoksen ohjaaja Pauliina Hulkko yhdistää käsiohjelmassa AntiG:n ja Antigonen myytin ilmastonmuutokseen ja kysyy, mikä on se raja, jota ihmisen ei tulisi ylittää. Kieltämättä jotain samaa ja tiettyä kohtalon hyväksymistä valtavasti kärsivän AntiG:n ja nyky-yhteiskuntien toiminnassa uhan alla on.
AntiG:n roolissa Hanna Raiskinmäki voittaa yleisön heti puolelleen ja viihdyttää fyysisessä roolissa showpainin itsevarmaan tyyliin. Traagisempia piirteitä ja herkkyyttä ei tarvitse kuitenkaan kauaa odottaa.
AntiG:n taistellessa kehässä häntä katsovat showpainituomareiksi pukeutuneet muusikot (Sami Nieminen ja Onni Pirkola), kuin allegoriana ihmisten räpistelyä seuraaville jumalille antiikin myyteissä. Etenkin Hammond-urut nousevat Sami Niemisen soittamana esityksessä tärkeään rooliin, ja urkusoolo himmeän punaisessa hehkussa on suorastaan hypnoottinen.
Ambienssista vastaa valo- ja tilasuunnittelija Mikko Hynninen.