Antibioottien liikakäyttö muodostaa maailmanlaajuisen uhan
Antibioottien liikakäyttö vähentää keinoja hoitaa vakavia tulehduksia, ja kun yhä useampi bakteeri muuntautuu vastustuskykyiseksi, olemme katastrofin partaalla, kirjoittaa päätoimittaja Marja Aarnipuro.
Oletko joskus pettynyt, kun et saanutkaan lääkäriltä antibiootteja flunssaan? Ei kannata, sillä hengitystieinfektiot ovat virustauteja, joihin antibiootit eivät tehoa. Antibiootteja ei yleensä tarvita edes jälkitautien, kuten akuutin keuhkoputkentulehduksen, hoitoon. Yskäkin lähtee useimmiten yskimällä.
Yksilötasolla turhat antibiootit tuhoavat normaalia mikrobistoamme. Maailman mittakaavassa antibioottien liikakäyttö niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa muodostaa uhkan, jota on verrattu ilmastonmuutokseen.
”Euroopassa kuolee 35 000 ihmistä vuosittain siihen, ettei lääke tehoa tulehdukseen.”
Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi lääkkeille. Kun näin käy, meiltä loppuvat keinot hoitaa vakavia infektioita, ja yhä useampi vakavasta tulehduksesta kärsivä kuolee. Jo nyt sairaalabakteerit ovat vaaraksi potilasturvallisuudelle. Kun yhä useampi sairaalabakteeri muuntautuu vastustuskykyiseksi, olemme katastrofin partaalla.
Mitä vähemmän antibiootteja ihmisille ja tuotantoeläimille annetaan, sitä parempi. Suomessa asia on hyvällä tolalla: lääkärit eivät turhia antibiootteja juuri määrää, ja tuotantoeläimiä lääkitään maltillisesti. Mitä etelämmäs Euroopassa mennään, sitä hurjemmaksi meno muuttuu.
Euroopassa kuolee 35 000 ihmistä vuosittain siihen, ettei lääke tehoa tulehdukseen.
Me kaikki voimme tehdä jotain tämän hiljaisen pandemian ehkäisemiseksi. Pestään käsiä, sairastetaan flunssat ajan kanssa leväten ja otetaan suositellut rokotukset. Ja käytetään antibiootteja vain silloin, kun lääkäri katsoo sen ehdottoman tarpeelliseksi.
