Apu

Anne Kukkohovi paljastaa viimein tragedian: hänen veljensä kuolema rikkoi perheen


Vuonna 1983 Anne Kukkohovin lapsuudenkodin maailma pysähtyi perheen isoveljen tehtyä itsemurhan.
Kuvat Antti Raatikainen

"Olin tuona toukokuisena päivänä koulussa. Poliisi oli tuonut tiedon kotiin, kun kuljimme Anun kanssa yhtä matkaa meille. Hypimme vielä pihassa hyppynarua ennen kuin jätimme reput eteiseen ja lähdimme nousemaan huoneeseeni yläkertaan. Äiti ei vastannut tervehdykseeni.”

Katkelma on toimittaja Emilia Salorannan kirjoittamasta, Anne Kukkohovin tuoreesta elämäkerrasta Päin punaista – Anne Kukkohovin matkassa 24/7 (Docendo). Siinä Kukkohovi kuvailee erään kevätpäivän tapahtumia vuonna 1983. Se oli päivä, jolloin hänen lapsuutensa päättyi. Kukkohovi oli 12-vuotias.

Äidin löydettyään Kukkohovi oli pelästynyt. Äiti vaikutti ahdistuneelta, kuin häkkiin suljetulta eläimeltä. Hän käveli kiihdyksissään ympäri huonetta. Katse harhaili. Ilme oli tuskainen.

Lopulta äiti sai kerrottua: Jukka, Annen isoveli, oli löydetty kuolleena.

Hän oli hirttänyt itsensä metsään.

"Olen tehnyt asian kanssa rauhan"

Anne Kukkohovi, 49, muistelee 36 vuoden takaisia tapahtumia. Päivää, jolloin maailma pysähtyi. Puhuessaan hän on rauhallinen, katsoo silmiin ja punnitsee lauseitaan tarkkaan. Vaikeimmistakin hetkistä hän kertoo takeltelematta.

Se ei tarkoita, että veljen muisto ei koskettaisi häntä edelleen. Kyllä se koskettaa, aivan valtavasti, enemmän kuin mikään muu asia hänen elämässään.

– Mutta olen tehnyt asian kanssa rauhan. Olen sen kanssa ihan fine, Kukkohovi sanoo.

Perhetragedia nousee keskiöön myös elämäkerran sivuilla. Veljen haamu tuntuu kummittelevan kaiken taustalla, oli kyseessä Kukkohovin 1980-luvun lopulla alkanut kansainvälinen mallin ura, 2000-luvulla tapahtunut hyppy mainostoimistomaailmaan tai sitä seuranneet vaiheet tv-kasvona ja yksityisyrittäjänä.

Kuin kengässä hiertävä pieni kivi.

Jos asia vain vaietaan, kysymykset jäävät auki

Kukkohovi sanoo itse halunneensa aina ymmärtää, miksi hänen veljestään, kiltistä ja herkästä pojasta kasvoi ongelmanuori, joka päätyi 17-vuotiaana riistämään hengen itseltään. Sitä kysymystä hän on yrittänyt selvittää itselleen vuosien ajan.

Lue myös: Anne Kukkohovin lapsuutta varjostivat salaisuudet ja häpeä: johtivat paniikkikohtauksiin

– Eräs terapeutti sanoi, että ei sillä ole enää merkitystä. Olen eri mieltä. Jos ymmärtäisin tilannetta paremmin, ymmärtäisin paremmin itseänikin. Jos asia vain vaietaan, ja tapahtuneelle ei edes yritetä löytää merkitystä, se jättää liian monia tärkeitä kysymyksiä auki.

Vaikenemisesta Anne Kukkohovi tietää liikaakin. Hänestä tuntui, kuin häpeän viitta olisi laskeutunut perheen ylle. Kukkohovin vanhemmat käsittelivät surua kumpikin omalla, perhettä rikkovalla tavallaan.

Miten perheen elämä muuttui tragedian myötä? Miten Anne Kukkohovi lopulta katkaisi häpeän kierteen? Lue koko haastattelu Avusta 41/2019.

Julkaistu: 3.10.2019