Ampiaiset tulevat nyt ruokapöytään – Näin pääset eroon piikikkäistä kuokkavieraista

Kylmää juomaa lasissa ja juuri grillistä tullutta ruokaa lautasella. Täydellinen loppukesän ulkoruokailuhetki. Sitten saapuvat ampiaiset pörräämään aterian yllä. Juuri tähän aikaan vuodesta ihmiset ja ampiaiset törmäävät useimmin toisiinsa.

– Loppukesäisin ja alkusyksyisin ampiaisten yhteiskunnat ovat suurimmillaan, ja ne etsivät ravintoa ihmisten ruokapöydistä ja eväslaukuista, selittää museomestari Juho Paukkunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Aikuiset ampiaiset syövät sokeripitoista nestettä, luonnossa kukkien nestettä tai vaikkapa hedelmien mehua. Makeat juomat voivat siis vetää niitä puoleensa. Toisaalta ampiaisyhdyskuntien toukat tarvitsevat ravinnokseen proteiinia. Aikuiset ampiaiset saalistavat niille hyönteisiä, mutta ne voivat myös leikata evääksi palasia raadoista. Tai piknikpöydän leikkeleistä ja kalaruuista.

Tarjolle parempaa purtaavaa

Ruokapöydässä pyörivät ampiaiset voi yrittää houkutella loitommalle tarjoamalla niille vaikkapa käyneitä hedelmiä tai makeita mehuja turvavälin päässä ihmisistä. Myös liha tai kala voi käydä. Kannattaa tarkkailla, mikä ruoka ampiaisia vetää puoleensa ja tehdä ampiaistarjoilupaikka samasta sapuskasta.

Kesän lopulla ampiaisia harhautuu myös sisään ravinnonhaussa. Jos ampiaisen taas löytää sisältä keväällä, se luultavasti etsii pesäpaikkaa ja kyseessä voi olla kuningatar. Jos tällaisen kevätampiaisen nitistää, voi samalla siis hävittää kokonaisen tulevan ampiaisyhdyskunnan.

Ampiaisyhdyskunnasta selviävät yli talven vain kesällä syntyvät uudet kuningattaret. Nämä ovat jo alkaneet lähteä pesistä ja loputkin häipyvät alkusyksystä.

– Tämän jälkeen pesä on tavallaan hyödytön, koska työläiset eivät enää kykene tuottamaan lisääntyviä jälkeläisiä. Sisälle harhautuneiden myöhäisten ampiaistyöläisten tappamisella tai ulos vapauttamisella ei siis ole merkitystä kannan säilymisen kannalta, Paukkunen kertoo.

Ampiaistyöläiset kuolevat viimeistään yöpakkasiin loka–marraskuussa.

Maallikon vaikea erottaa lajeja toisistaan

Yleensä ihminen kohtaa Suomessa piha-ampiaisia, räystäsampiaisia, norjanampiaisia ja etelärannikon kaupungeissa myös saksanampiaisia. Nämä lajit ovat keskenään melko saman näköisiä ja kokoisia, ainakin maallikon silmään.

Yhteiskunnissa asuvia ampiaislajeja on näiden lisäksi tavattu maassamme yhdeksän muutakin. Erakkoampiaisia taas on 30 eri lajia, mutta ne ovat melko vähälukuisia. Erakkoampiaiset pesivät yleensä puiden koloissa tai vaikkapa hyönteishotelleissa.