Kalastajan työpäivä alkaa aamuyöllä kahdelta. Kun kello on soinut, Ben Henriksson lukee hetken uutisia ja juo kahvia. Sen jälkeen hän lähtee savustamolle töihin, kunnes aurinko nousee. Nyt on aika lähteä kalaan.
Yleensä Henriksson tekee niin pitkää päivää kuin jaksaa, eikä laske työtunteja. Kuuden maissa illalla on usein torkun aika, mutta hän jatkaa noustuaan vielä töitä. Tällainen vuorokausirytmi jatkuu seitsemänä päivänä viikossa.
– Tämä on elämäntyyli, johon olen tottunut. En sitä sen kummemmin ajattele.
Jokin erityinen meressä viehättää, mutta sitä Henrikssonin on vaikea pukea sanoiksi. Matkoillaan kalastaja haluaa kuitenkin jotain muuta.
– Kun matkustan ulkomaille, haluan vuorille. Ennen koronaa kävimme parikin kertaa ulkomailla, eniten Espanjassa. Siellä ei kiinnosta meri, vaan vuoret. Nytkin haaveilen siitä, että pääsen perheen kanssa yhdessä ulkomaille.
Ben Henrikssonista tuli kalastaja jo lapsena, jolloin hän kulki ammattikalastajana työskennelleen isänsä mukana kalareissuilla. Myös isoisä oli ammattikalastaja. Omien sanojensa mukaan Henriksson kasvoi kalastajaksi, eikä mikään muu ammatti ollut milloinkaan vakavassa harkinnassa.
– Ammatinvalinta oli itsestään selvä, koska olen aina elänyt kalastajan elämää. Lapsuuden kalareissuista on mukavat muistot, vaikka pyyntimatkat merellä olivat kovaa työtä. Olen kokenut pyydyksiä myrskyissä ja paukkupakkasissa.
Ennätyssaalis 750 kiloa
Hän kalastaa yksin, vaikka saalista voi tulla satoja kiloja, ennätys on 750 kiloa. Saaliista pyydetään verkolla ja rysillä. Rysä on katiskan sukuinen kalanpyydys, joka ei vahingoita kaloja ja siitä on helppoa päästää alimittaiset kalat pois.
Pikkuhiljaa kalastajasta on varttunut myös jalostaja ja yrittäjä. Henriksson jalostaa kalatuotteita kaikesta pyytämästään kalasta yrityksessään Fisherman’s Food Oy:ssä.
Noin puolet hänen pyytämistään kaloista päätyy omaan jalostamoon. Toinen puoli menee raakana myyntiin. Henrikssonin kalatuotteiden tärkeimpiä raaka- aineita ovat siika, kuha, hauki, lahna ja ahven. Kaikkia niitä hän ei pyydä itse, vaan esimerkiksi lohet hän ostaa kalankasvattajilta.
Luonnonsiikaa hän kalastaa itse, mutta sitä ei kuitenkaan tule tarpeeksi ainakaan joulun alla. Kalastajan oma suosikki on kylmäsavustettu hauki, joka tulee omista pyydyksistä.
Ben Henriksson saa uusia jalostusideoita kalastaessaan yksin merellä. Merikotka kaartaa veneen ympärillä ja odottaa omaa osuuttaan saaliista. Hylje on usein jo napannut omansa rysästä.
Uusia kalatuotteita muhii mielessä joka päivä
Henriksson on suunnitellut ja kehittänyt itse Loviisan Ahvenkoskella sijaitsevan jalostamon ja myymälän, jota hän pyörittää vaimonsa Disan kanssa.
Jalostamolla on toimintaa ympäri vuoden, ja siellä on 5–10 työntekijää. Fisherman’s Food Oy:llä on myymälä myös Lapinjärvellä.
Henriksson on kehittänyt jalostamoissaan yli tuhat tuotetta. Päivittäin hän pyörittelee päässään uusia ideoita.
Yksi tuoreimmista on laulaja-sanoittaja Ilkka Vainion kanssa yhdessä kehitetty isorakeinen Ystävän suola. Se on karkeaa merisuolaa, joka on savustettu merilohen kanssa samassa uunissa. Kun suolaa heittää hyppysellisen vaikkapa kalasoppaan, siihen tulee hieno savuaromi.
– Ystävän suola oli Ilen ehdotus. Idean toteuttaminen purkitetuksi suolaksi vei meiltä ainakin sata tuntia, mutta olemme tyytyväisiä tulokseen. Suola imeytyy tasaisesti kalaan, kun sen suolaa ennen savustusta. Suola antaa myös pienen savun aromin graaviin ja lohikeittoon.
Yrittäjän seuraava uusi tuote on lahnasta jalostetut kalapuikot.
– Lahnassa on oma aivan erityinen maku, jonka toivon välittyvän myös kalapuikkoihin.
Henrikssonin tuore kala sekä jalostetut tuotteet päätyvät kulinaristien lautasille.
Esimerkiksi Michelin-palkitun helsinkiläisravintola Olon ruokalistalta löytyy Henrikssonin valmistamaa umamia. Se on jäähileen alla kypsytetty, kylmänä tarjoiltava kalatuote, joka tehdään pääosin kirjolohesta.
Itä-Uudellamaalla Henrikssonin kalaa löytyy ainakin porvoolaisesta kahvila Runosta, ravintola Saltista ja Haikon kartanosta. Kotikaupungista Loviisasta kalaa saa ainakin Degerby Gillestä.
– En edes tiedä, missä kaikkialla kalatuotteitani myydään, koska Helsingissä asuva yhteistyökumppanini välittää niitä ravintoloihin ja K-Citymarketeihin. Suurin osa tuotteistani menee pääkaupunkiseudulle. Siellä ne viedään käsistä.
Kalastaja pitää tärkeänä, että tuotteita on riittävästi hänen omissa myymälöissään, joissa myös käy paljon pääkaupungin asukkaita ostoksilla. Pisimmät kalan perässä matkustaneet ovat tulleet Savonlinnasta asti.
Yrittäjä on huomannut, että kolmen viime vuoden aikana ostajien käyttäytyminen on muuttunut niin, että kalaa halutaan ostaa yhä enemmän suoraan kalastajalta. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että ihmiset suosivat aiempaa enemmän lähiruokaa.
Henrikssonin kalat kulkevat aiempaa jouhevammin asiakkaille. Hän osti vanhan myymäläauton ja aikoo kunnostaa sen kalanmyyntiautoksi.
Hylkeiden määrä lisääntynyt huomattavasti
Huolenaiheitakin on. Kalakantojen suuri vaihtelu vetää kalastajan mietteliääksi. Siikaa on tullut todella vähän, huomattavasti vähemmän vuosi sitten. Henriksson epäilee hylkeitä. Hylkeet eli hallit tuhoavat pyydykset. Hän tietää hyviä kalapaikkoja, joihin pyydyksiä ei enää kannata viedä, koska hylkeet tuhoavat ne.
Viime talvena hylkeet uivat Ahvenkosken virtaankin, mikä on hyvin harvinaista.
– Niiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Yksi keino pitää hylkeet loitolla ovat pumpattavat rysät, mutta viime aikoina ne ovat tunkeutuneet niihinkin.
Kymmenen vuotta sitten oli pahoja hyljevuosia, mutta nyt ongelma on vieläkin suurempi. Yrittäjän mielestä se on räjähtänyt käsistä.
Maa- ja metsätalousministeriön laskelmien mukaan hallikanta on viisinkertaistunut vuosituhannen alusta lähtien Itämeren alueella. Laskennallinen hallikanta on 45 000, mutta todellisuudessa määrä voi olla huomattavasti suurempi.
Vaikka Henrikssonin pyytämät kalat tekevät kauppansa, aina ei ole ollut yhtä helppoa. Yrittäjän 30 vuoden uraan mahtuu nousuja ja laskuja. Yksi sellainen oli Venäjän-kaupan hiipuminen ruplan romahduksen vuoksi vuonna 1998.
– Siitä oppi, että pitää varautua enemmän kotimaan markkinointiin.
Positiivinen luonne auttaa
Matkan varrelle mahtuu myös yrityskauppoja ja uusien yritysten perustamista. Henriksson perusti ensimmäisen yrityksensä, Kuusisen kalan, Loviisan Tesjoelle vuonna 1997. Kuuden vuoden toiminnan jälkeen hän myi sen pois. Samalla kalastus laajeni, ja alkoi tukkutoiminta Ahvenkoskella. Kaikissa käännekohdissa kalastus on jatkunut täydellä teholla.
Kalastaja on pikkuhiljaa hankkinut yrityksensä kylkeen oheistoimintaa. Hän on muun muassa rakentanut kaksi isoa mökkiä, joita hän vuokraa matkailijoille.
Positiivinen luonne on auttanut yrittäjää matkan varrella, ja hänet on palkittu työstään useita kertoja. Vuonna 2002 hänelle myönnettiin paikallinen yrittäjäpalkinto ja seuraavana vuonna valtakunnallinen yrittäjäpalkinto.
– Olen aina tyytyväinen kaikkeen, hän sanoo ja nauraa.
Kalastajan ilme vakavoituu, kun tulee puhe yrityksen jatkamisesta. Perheen kaksi tytärtä opiskelevat ahkerasti lukiossa, ja tähtäävät muihin ammatteihin.
– Tulevaisuuden suunnitelmaa ei ole, voi tulla yrityskauppoja.
Vain harva harrastaja ryhtyy ammattilaiseksi
Suomessa on paljon nuoriakin harrastekalastajia, mutta ammattilaiseksi lähtee vain harva. Kalankasvattajien liiton mukaan ammattikalastajien määrä on puolittunut 2000-luvulla.
Vuonna 2019 Suomessa oli noin 670 päätoimista ammattikalastajaa, joista 400 kalasti merialueilla.
Ben Henriksson kannustaa nuoria alalle, koska markkinoita riittää ja tekijöitä tarvitaan.
– Harrastajat eivät lähde ammattilaisiksi, koska pitää olla alkupääomaa. Moni pelkää lähteä alalle hyljeongelman vuoksi.
Henrikssonin mielestä kalastaminen on hauskaa ja sen pitää olla hauskaa.
– Positiivisella asenteella pitää tehdä hommaa, vaikka aina tulee vastaan myös huonoja päiviä.
Ben Henriksson
Kalastaja kolmannessa polvessa.
Syntynyt Ahvenkoskella 1968
Asuu Ahvenkoskella.
Yrityksessä työskentelee myös vaimo Disa. Perheessä on kaksi tytärtä.
Harrastaa avantouintia ja sukeltamista jäisessä meressä.
Oma suosikkikala joulupöytään on kylmäsavustettu hauki.