Apu

Avun pääkirjoitus: Aluevaalit tulevat – Miten järkevä on kansanedustajan kolmoisrooli?

Avun pääkirjoitus: Aluevaalit tulevat – Miten järkevä on kansanedustajan kolmoisrooli?
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ehdotti STT:n haastattelussa, etteivät puolueiden puheenjohtajat ja ministerit asettuisi ehdolle aluevaaleissa, mutta kuunnellaanko häntä? Epäilen, kirjoittaa päätoimittaja Marja Aarnipuro.
Julkaistu: 13.9.2021

Tammikuussa käydään kaikkien aikojen ensimmäiset aluevaalit. Tuolloin uurnille riennetään kaikkialla muualla paitsi Helsingissä. Pääkaupungissahan kaupunginvaltuusto käyttää jatkossa ylintä päätösvaltaa myös sote- ja pelastustoimen asioissa.

Puolueet metsästävät nyt kovaa vauhtia ehdokkaita 21 hyvinvointialueelle. Ylen tekemän selvityksen mukaan halukkaita värvätään erityisesti kuntavaaliehdokkaista, myös kansanedustajista – ovathan he alueidensa ääniharavia.

Nyt pitäisi miettiä, miten järkevä kansanedustajan kolmoisrooli oikein on. Moni heistä istuu jatkossa päätyönsä ohella myös kuntansa valtuustossa ja lisäksi vielä aluevaltuutettuna. Palveleeko tällainen kolmen tason päättäjämalli demokratiaa? Keskittyykö valta liikaa samoille ihmisille? Ja houkuttaako oman äänestysalueen suosiminen liikaa, kun kuntapäättäjä laittaa päähänsä aluevaltuutetun tai kansanedustajan hatun?

Voi myös kysyä, riittääkö kansanedustajan aika tähän kaikkeen. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ehdotti STT:n haastattelussa, etteivät puolueiden puheenjohtajat ja ministerit asettuisi ehdolle aluevaaleissa, mutta kuunnellaanko häntä? Epäilen.

Joissain Euroopan maissa kaksoisroolit ovat kiellettyjä. Suomi on sen sijaan kaksoisroolien kärkimaita Euroopassa, ja nyt luvassa on jopa kolmoisrooleja. Pitäisikö meillä olla pelisäännöt, joiden mukaan sama henkilö voisi toimia päättäjänä vain kahdella päätöksenteon tasolla yhtä aikaa?

1 kommentti