Image

Debatti: Pönkittävätkö aluevaalit kaupunkien asemaa? Timo Aro, Shadia Rask ja Tiina Elovaara kommentoivat

Debatti: Pönkittävätkö aluevaalit kaupunkien asemaa? Timo Aro, Shadia Rask ja Tiina Elovaara kommentoivat
Millaisia tulevaisuuden hyvinvointialueiden valtuustot ovat ja kuka niissä käyttää valtaa? Debatistimme ruotivat väitettä kaupunkien asemasta.
Julkaistu: 10.1.2022

Timo Aro

MDI:n johtava asiantuntija, sitoutumaton vihreiden valtuustoryhmässä Porissa.

Hyvinvointialueet toimivat yhtenä vaalipiirinä. D’Hondtin suhteellinen vaalitapa ja kaupunkialueille keskittynyt väestö suosivat suuria väestökeskittymiä. Useimmilla alueilla valittujen enemmistö tullee kaupungeista.

Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että edustajat ajaisivat vain kaupunkien ja kaupunkilaisten etua. Avoin kysymysmerkki on, mikä painaa vaakakupissa eniten: oman puolueen, kotipaikan vai alueen etu?

Ennakkotapausta voi hakea nykyisistä maakuntahimmeleistä, kuten maakuntaliitoista ja sairaanhoitopiireistä.

Kovimmat kyläpoliitikot tulevat yleensä pienistä ja vähäväkisistä kunnista. He saavat vapaasti paasata oman kotipaikkansa puolesta.
Timo Aro

Eri kunnista tulevat jäsenet häivyttävät useimmin kotipaikkansa taustalle alueen yhteisen edun sijaan.

Kovimmat kyläpoliitikot tulevat yleensä pienistä ja vähäväkisistä kunnista. He saavat vapaasti paasata oman kotipaikkansa puolesta. Suurten kaupunkien edustajilta taas odotetaan tai vaaditaan herkeämättä tasapuolisuutta koko aluetta kohtaan.

Kaupungeilla on aluevaaleissa historiallinen momentum temmata valta itselleen kaupunkeihin keskittyneen väestön ansiosta.

En kuitenkaan usko, että näin toteutuu.

Itse asiassa voi käydä jopa niin, että eräiden suurten kaupunkien valta ja vastuu vähenee, jos keskustavaltaiset maaseutualueet ja seutukeskukset liittoutuvat vastapainoksi alueen suurimmalle kaupungille.

Kaupunkien puolella on kuitenkin yksi lyömätön ässäkortti. Aika tekee taustalla työtä kaupunkien eduksi. Väestö keskittyy kaupunkeihin ja niiden lähialueelle.

Ja siellä missä on ihmisiä eli asiakkaita tai potilaita, sinne keskittyy työvoimaa, osaajia, palveluita ja tarvittavaa infraa.

Shadia Rask

Tutkimuspäällikkö, THL.

"Lahti vie ja me vikistään”, avautui heinolalainen lukija aluevaaleista Etelä-Suomen Sanomissa. Maakuntalehtien pääkirjoitusten ja mielipidesivujen selailu osoittaa, että pienissä kunnissa on jaettu huoli.

Tulevan aluevaltuuston kokoonpanossa ei ole kuntakohtaisia kiintiöitä tai äänileikkureita. Kun vaalipiirinä on koko hyvinvointialue, läpimeno edellyttää menestystä myös oman pitäjän ulkopuolella.

Olen huolissani siitä, että aluevaalit pönkittävät hyväosaisten valta-asemaa. Meidän, jotka äänestämme joka tapauksessa.
Shadia Rask

Minä (disclaimer: kaupunkilainen) olen kuitenkin huolissani siitä, että aluevaalit pönkittävät hyväosaisten valta-asemaa. Meidän, jotka äänestämme joka tapauksessa. Riippumatta kyseisten vaalien kiinnostavuudesta. Ja aluevaalithan eivät ole erityisesti kiinnostaneet tai myyneet!

Viime kevään kuntavaaleissa äänestysprosentti oli alhaisin 70 vuoteen. Kaiken­kokoisissa kunnissa äänestysaktiivisuus laski. Aluevaaleissa äänioikeus on samanlainen kuin kuntavaaleissa. Äänioikeutettuja ovat muutkin kuin Suomen kansalaiset, jos heillä on kotikunta hyvinvointialueella. Pelkään, että äänestysaktiivisuus jää erityisen matalaksi muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuvilla.

Aluevaaleissa päätetään arjen palveluista, tai viranomaisjargonia käyttäen sote-hallinnosta. Kuntavaaleissa lähiöissä on äänestetty oman alueen ehdokkaan sijaan tunnettuja valtakunnan poliitikkoja – jotka asuvat tyypillisesti muualla kuin lähiössä.

Oman alueen valtuutettuja kaivattaisiin kuitenkin alueen edun vartijoiksi. Tammikuun neljännen sunnuntain jälkeen näemme, onko edustuksellinen demokratia maantieteellisesti edustavaa.

Tiina Elovaara

Yhteiskuntasuhteiden neuvonantaja (Kreab), entinen kansan­edustaja ja kaupungin­valtuutettu (siniset).

Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Eniten ääniä saanut puolue saa johtoaseman ja eniten ääniä saaneet henkilöt puolueiden sisällä ovat ratkaisevassa asemassa. Pieni kunta saattaa jäädä täysin vaille edustajaa aluevaltuustoon, jossa on 59–89 valtuutettua koko alueen asukasluvusta riippuen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtaa ja asemia tulevat alueilla käyttämään tunnetut ja hyvin rahoitetut tahot. Yksi oletus on, että vaaleissa parhaiten menestyvät puolueiden julkisuudesta tutuimmat kasvot. Tässäkin tapauksessa he ovat pitkälti ehdolle asettuneita kansanedustajia ja ministereitä sekä isojen kuntien tunnetuimpia valtuutettuja.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, miten järkevää päättäjän on istua usealla eri tuolilla, ajankäytön, jääviyskysymysten ja demokratian kannalta. Tämä keskustelu ei yleensä johda mihinkään.

Aluevaaleissa ei ole mitenkään turvattu pienempien kuntien asemaa eikä edustusta.
Tiina Elovaara

Puolueiden paineet menestyä sanelevat kuvion. Tunnetuimmat henkilöt halutaan puolueissa ehdolle, eikä moni uskalla tätä painetta vastustaa. Suurin osa kansanedustajista ei haluaisi yhtään tehtävää lisää, mutta puolueen etu ja mahdollinen näkyminen tulevia eduskuntavaaleja ajatellen kallistavat ehdolla oloon. Ja toki kokeneimpien osaamisellekin on tarvetta.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa edustuksellisen demokratian kannalta? Ei kovin hyvää. Tehtävät keskittyvät samoille ihmisille, isoimmille ja varakkaimmille puo­lueille sekä alueellisesti sinne, missä nämä henkilöt vaikuttavat.

Aluevaaleissa ei ole mitenkään turvattu pienempien kuntien asemaa eikä edustusta. Aluevaalit lupaavat sanana aluepolitiikkaa, mutta lopputulos taitaa olla isojen ja vaikutusvaltaisimpien tahojen kaupunkivetoista yleispolitiikkaa. Onko tämä hyvä vai huono asia, jää jokaisen pohdittavaksi.

Debattipalstalla Imagen vakituiset debatistit ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen laatimaan väitteeseen.

Kommentoi »