Sofia panosti ulkonäköönsä, mutta sitten kaikki hiukset lähtivät – Nyt hänellä on asiaa nuorille

Kun ystävä letitti Sofia Tivisen hiuksia lukion ensimmäisellä luokalla, tämä ei ajatellut hetkessä olevan mitään erikoista. Hiusten kohentelu oli aina ollut Tiviselle tärkeää ja hauskaa, ja sitä tehtiin usein yhdessä tyttökavereiden kanssa.

Sillä kertaa ystävä kuitenkin huomasi jotain erikoista. Tivisen hiusraja oli poikkeuksellisen korkealla korvan yläpuolella.

Vielä siinä vaiheessa havainto huvitti.

– Nauratti, että onko raja ollut aina minulla niin korkealla. Vertailimme tilannetta ystävieni kesken, ja minulla tilanne oli pahempi kuin muilla.

Seuraavien kuukausien ja vuosien aikana hymy hyytyi. Tivisellä diagnosoitiin puoli vuotta letitysillan jälkeen pälvikalju eli alopecia. Viime vuonna diagnoosi täsmentyi sairauden äärimuodoksi, alopecia universalisiksi. Se on vienyt 21-vuotiaalta Tiviseltä paitsi hiukset, myös ripset ja kulmakarvat.

Vielä ensimmäisen diagnoosin saatuaan Tivinen ei olisi koskaan voinut kuvitella elävänsä normaalia elämää ja esiintyvänsä julkisuudessa kaljuna. Nyt hänestä tuntuu tosi hölmöltä, että hän on koskaan voinut ajatella niin.

Sofia Tivinen kertoo elämästään kaljuna ja peruukkien kanssa avoimesti somessa. Hän haluaa tarjota vertaistukea toisille sairastuneille mutta myös tietoa kaikille.

Hiukset ovat naisen kruunu. Vanhan sanonnan lailla ajatteli ennen myös Tivinen. Koko nuoruutensa hän näki paljon vaivaa sen eteen, että oma tukka olisi juuri sopivan pitkä, vaalea ja tuuhea.

Tivinen kadehti toisen siskonsa paksua tukkaa. Hänen omansa oli ohuempi, aivan kuten äidillä. Murrosiässä nuori tyttö alkoi nähdä Instagramista ja Tiktokista täydellisiä laineita kaikkialta maailmasta.

Tivinen tykkäsi värjätä ja näpertää tukkaansa, lisätä siihen volyymia. Hiukset merkitsivät paljon.

– Hiukset ovat se juttu naisen ulkonäössä. Mitä pidemmät ja paksummat, sitä hienommat, Tivinen muistelee ajatelleensa.

Nykyään hiukset ja ulkonäkö ovat hänelle yhä tärkeitä, mutta eri tavalla kuin ennen.

Matka on ollut pitkä yläkoulusta, jota Tivinen pitää ihmisen ”kauheimpana aikana”. Näin siksi, että silloin ulkonäköpaineet ja halu sulautua massaan ovat kovimmillaan.

Tivinen ajattelee, että ulkonäköpaineet perustuvat viime kädessä siihen, että itsestään epävarmat, omaa paikkaansa ja asemaansa hakevat nuoret osaavat olla toisilleen ilkeitä. Jos ei ole kuten kaikki muut, on suuri vaara tulla kiusatuksi. Niinpä moni sutii raivoisasti hiuksiaan ja puuterivippaansa, halusi oikeasti näyttää juuri siltä tai ei. Samaa yhteensulautumista näkyy myös mielipiteissä.

Tivinen on miettinyt myös omia yläkouluaikaisia mielipiteitään ja tullut siihen tulokseen, että hän on mennyt massan mukana kuten kaikki muutkin. Sairastuminen muutti ulkonäköä ja lopulta myös ajatuksia.

Kun Rovaniemellä luokanopettajaksi opiskeleva Tivinen nykyään esittelee kaljuaan ja peruukkejaan avoimesti sosiaalisessa mediassa, hän huomaa edelleen juuri nuorten armottomuuden. Ikäviä kommentteja tulee vähän, mutta kun niitä tulee, ne vaikuttavat olevan usein juuri nuorilta.

Teinit laittavat Tivisen videoihin esimerkiksi kananmunaemojeita, joilla viitataan negatiivisesti kaljuun. Kun joku kirjoittaa, että hän näyttää kauniilta, joku kasvoton nimimerkki kommentoi, ettei kirjoittaja varmasti usko sitä itsekään.

Tivinen on huomannut teinien hankalan olon ja ristipaineen myös ollessaan harjoittelussa yläkoulussa. Peruukkiniska, nuoret ovat supisseet hänen selkänsä takana porukassa. Mutta kun Tivinen on jutellut nuorten kanssa kahden kesken, he ovatkin ihan toisenlaisia.

Tivisellä on nuorille asiaa. Hän haluaisi kertoa kaikille teineille, että kyllä elämä helpottaa eikä ole niin hirveää kuin nuorena tuntuu. Hän myös kannustaa nuoria olemaan omia itseään.

– Jos kaikki alkaisivat olemaan enemmän sitä mitä on, niin ehkä ulkonäköpaineet alkaisivat muuttumaan. Mutta kuka tekisi sen ensimmäisenä?

Sofia Tiviselle itselleen erilainen ulkonäkö ei ollut oma valinta. Alopecia on autoimmuunisairaus, jonka tuloa ja etenemistä ei voi estää tai ennustaa.

Ihan aluksi Tivinen otti tilanteen rauhallisesti. Kaljut läikät olivat pieniä ja kasvoivat umpeen. Tivisellä oli aiemmin ollut kuiva ja karstainen päänahka, joten hän oli tottunut jonkinlaisiin ongelmiin hiusten kanssa.

Lukiovuosina tilanne paheni, mutta ulospäin sitä ei nähnyt. Tivinen teetätti itselleen hiustenpidennyksiä. Niinpä hänellä oli Vuokatin urheilulukiossa ja sosiaalisessa mediassa edelleen muiden silmissä upea tukka.

Se oli oiva esimerkki siitä, miten somekuva voi valehdella. Tivinen oli tosiasiassa jo menettänyt ison osan hiuksistaan ja iloisten kuvien takana häntä ahdisti. Salailu oli raskasta. Päässä kiersivät synkät ajatukset tulevaisuudesta.

– Mietin, miten voin käydä uimassa ja koulun liikuntatunneilla, jos kaikki hiukset lähtevät. En silloin missään nimessä ajatellut, että voisin olla missään ilman hiuksia. En ikinä.

Olo helpottui vasta, kun Tivinen myönsi tilanteen. Hiukset lähtisivät kokonaan. Hän hankkisi peruukin. Sitten hän voisi taas näyttää siltä, miltä halusi.

Hiusten menettäminen loi mahdollisuuden leikitellä ulkonäöllä. Tivinen päättää päivän hiuksensa vaatteiden ja fiiliksen mukaan.

Vuosi sitten Tivinen marssi uutena opiskelijana Rovaniemen yliopistoon peruukki päässä. Ympäristönvaihdos tuli sopivaan saumaan, mutta ei ratkaissut kaikkea.

Peruukki voi näyttää hyvältä, mutta se ei silti vastaa oikeaa tukkaa. Esimerkiksi urheilua harrastaessa peruukki voi siirtyä pois paikaltaan ja treenatessa ja helteellä se on kuuma. Peruukit myös kuluvat ja niitä pitää vaihtaa. Samalla voi elää myös ulkonäkö.

Tivisen piti päättää, jatkaako hän salailua. Lopulta hän tuli ulos baarin vessassa opiskelukavereiden keskellä.

– Eräs ystäväni kysyi minulta, miten tukkani on aina niin kaunis ja hyvin laitettu. Kerroin, että siksi, ettei se ole oma.

Ystävät ottivat uutisen vastaan iloisesti ja uteliaasti. Tivisen kotona he alkoivat itsekin sovitella peruukkeja.

Vielä oli yksi rohkea päätös tehtävänä. Entinen kilpahiihtäjä harrastaa nykyään crossfitiä. Erityisesti urheilu pakotti miettimään esiintymistä julkisesti kaljuna, sillä käsilläseisonnoissa ja rajummissa liikkeissä peruukki oli epämukava ja -kätevä.

Tivinen oli ensimmäistä kertaa kaljuna muiden ihmisten edessä crossfit-salilla viime syksynä. Instagramissa hän julkaisi itsestään ensimmäisen kuvan kaljuna loppuvuodesta 2023.

Silloin jokin muuttui. Nykyään Tivinen kokee olevansa vapaa ulkonäköpaineista.

– Raja meni rikki, kun aloin näyttämään erilaiselta kuin kaikki muut. Ei ollut enää mahdollisuutta siihen, että olisi samanlainen kuin muut. Sieltä oli rämmittävän tähän pisteeseen. Pakon edessä mutta kuitenkin.

Sofia Tiviselle ulkonäkö on aina ollut tärkeää. Nykyään hän omistaa kahdeksan peruukkia.

Tivinen oli huolissaan, näkisivätkö muut hänet sairaana tai seksuaalisesti erilaisena kuin hän on, eikä se ole ihme. Naisen hiusten on kautta aikain tulkittu symboloivan nuoruutta, terveyttä ja seksuaalisuutta.

Huoli ei ollut turha, sillä Tivinen on huomannut ihmisten yhdistävän kaljun erityisesti syöpähoitoihin. Hän kannustaa kaikkia ottamaan toisten tilanteesta selvää ystävällisesti.

– Voi vaikka kommentoida, että uusi lookki sulla ja odottaa, jos ihminen alkaa itse kertoa lisää. Se on parempi kuin olettaa jotain.

Etukäteen Tivinen pelkäsi myös, ettei hän voisi enää koskaan katsoa itseään peilistä ja pitää itseään hyvännäköisenä. Hän pelkäsi, ettei kukaan muukaan enää koskaan ajattelisi niin.

Ajatukset raastoivat, sillä Tiviselle ulkonäkö on ehkä aina ollut tärkeämpää kuin joillekin toisille. Hänelle sen parissa puuhailu oli ollut kivaa tekemistä jo alakouluiässä.

Ajan saatossa huolet ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi. Tivinen sai huomata, ettei esimerkiksi rakkaus ole kiinni hiuksista. Hän alkoi seurustella nykyisen avomiehensä kanssa puoli vuotta ennen tukan menettämistä, eikä asia ole häirinnyt poikaystävää.

Tivinen nauttii myös ulkonäöstään edelleen. Hiusten mentyä hän on löytänyt uusia tapoja ilmentää hänelle luontaista naisellisuutta. Tivinen esimerkiksi käyttää isompia korviksia ja kirkkaampaa huulipunaa kuin ennen.

– Kun hiukset lähtivät, tajusin, että minulla on kivat silmät.

Myös peruukkien käyttö on avannut uuden, kiehtovan maailman. Ennen Tivinen tavoitteli aina vain yhtä ja samaa pitkää, vaaleaa tukkaa, nykyään hän päättää hiustensa kohtalon päivän asun ja fiiliksen mukaan.

Peruukkeja on kahdeksan. Ne vaihtelevat vaaleasta tummaan, pitkästä lyhyeen. Yhdeksäs look on kalju.

Haastattelupäivänä on lämmintä. Mikkelissä kasvanut Tivinen on lähdössä tuttavansa kanssa käymään Kuopiossa.

– Tänään menen varmaan koko päivän kaljuna.